Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU haluaa mennä syvemmälle metsään

8.5.2020

 

Kovan väännön tuloksena syntynyt lulucf-lainsäädäntökin avataan osana valmisteilla olevaa Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöä (Green Deal). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ennakoi, että tulossa on vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Hänen mielestään EU:n instituutioissa ei tiedetä metsistä vieläkään tarpeeksi. (MT 20.3.)

Sarvamaan mukaan keskustelussa unohdetaan usein, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa ei voi hänen mukaansa keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Komission alustavan lainsäädäntötekstin mukaan ”Vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Ne ovat myös merkittäviä hiilidioksidin varastoja.” Sarvamaan arvio komission käsityksestä metsien merkityksestä näyttää pitävän paikkansa.

 

Lue koko pääkirjoitus täältä >

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Petri Sarvamaa varoittaa hiilinielulainsäädännön avaamisesta

6.3.2020

Hiilinielulainsäädäntö pitää päivittää vastaamaan EU:n 2050-ilmastostrategiaa. Tässä piilee Suomelle haasteita, Sarvamaa uskoo.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Petri Sarvamaa valittiin EU-parlamentin pääneuvottelijaksi unionin tulevalle metsästrategialle

24.10.2019

Sarvamaan mielestä EU tarvitsee oman metsästrategian, jotta sektorin hyötyjä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta.

Meppi Petri Sarvamaa (kok.) valittiin keskiviikkona Euroopan parlamentin pääneuvottelijaksi EU:n uuden metsästrategian valmisteluun.

”Sain Strasbourgissa mieluisan tehtävän: ryhdyn johtamaan EU-parlamentin kannan muodostamista EU:n tulevaan uuteen metsästrategiaan. Tämä on Suomelle – ja koko Euroopalle – äärimmäisen tärkeä asia”, Sarvamaa iloitsee Twitterissä.

Lue uutinen >

Ajankohtaista

Taloudellisesti kestävää ilmastonmuutoksen torjuntaa on edistettävä, Verkkouutiset

14.5.2019

Ilmastonmuutoksen uhkakuvilla ratsastamisesta on tullut muotia niin mediassa kuin politiikassakin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. On onnistuttu luomaan pelon ilmapiiri, jossa vaihtoehtoisia näkemyksiä tarjoavat vaiennetaan, leimataan tietämättömiksi ja jopa vastuuttomiksi.  Yksilöä syyllistetään tekemättömyydestä, ja teollisuutta vaaditaan pelastamaan maailma epärealistisilla tavoitteilla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tällainen yksisilmäisyys ja ehdottomuus on huolestuttavaa.

2000-luvun alussa talous- ja teollisuuspolitiikkaa tehtiin talouden realiteettien ehdoilla, ja ympäristöpolitiikkaa ympäristön viitoittamana. Tässä on kuitenkin nähty merkittävä käänne, ja tilanne on muuttunut 2010-luvulle tultaessa. Ilmastopolitiikasta on tullut EU:n väline suurvaltojen taistossa maailman johtajuudesta. Myös EU:n yhteiset ilmastotavoitteet ovat nähneet päivänvalon.

Ilmastokiima sai tuulta alleen maailman tiedeyhteisön toimesta, jonka vaikutuksesta yhä enemmän tutkimusmäärärahoja on keskitetty valituille tutkimussuunnille. Tämä on vahvistanut tämänhetkistä kuvaa maailman tilasta: ilmasto lämpenee ja syynä ovat kasvaneet hiilidioksidipäästöt.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole humpuukia, emmekä halua antaa populistien äänelle voimaa. Politiikan kannalta tärkeämpi kysymys onkin, että pysäytämmekö me Euroopan unionissa ja Suomessa ilmaston lämpenemisen nyt valitulla politiikan suunnalla, eli kiristämällä nopeasti päästötavoitteita? Painottamalla epärealistisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi me tuskin pääsemme taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.

Todellinen tavoite pitää olla teknologisten läpimurtojen kehittämisessä. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä siis vain hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä, vaan meidän on tavoiteltava hiilidioksidipäästöjen talteen ottamista ja kierrättämistä energiantuotannossa muille tarvitseville tuotannonaloille.

Hiilidioksidipäästöjen talteen ottamiseen on tulossa uusia teknologioita. Esimerkkinä tästä on suomalainen Kleener Power Solutions Oy, joka on uuden innovaation kanssa tuomassa markkinoille läpimurtoa.

Mutta kokonaisuudessa suurin osa ratkaisua on hiilen sitomisen lisääminen.  Hiilen sitomiseen pitää kannustaa, ja sitä pitää reguloida. Metsittäminen on iso osa ratkaisua, mutta maataloudella on myös suuri rooli maaperän hiilisitovuuden lisäämisessä. Esimerkkinä tästä on suomalaisen maatalouden pysyvä nurmi, jota pitää EU-lainsäädännössä suosia ja velvoittaa muitakin maita toimimaan samoin.

Yhä tiukempiin päästörajoituksiin keskittymisen sijaan meidän on siis nopeasti ryhdyttävä EU-tasolla velvoittamaan hiilidioksidin suurimmat tuottajat joko vähentämään päästöjään, tai maksamaan niistä. Tämä edellyttää luotettavia mittauksia päästöistä, joiden nojalla pitää perustaa hiilipörssi.

Hiilipörssi on hiilinielujen markkinapaikka. Suurimmat tuottajat maksaisivat päästöistään, ja ilmakehästä hiilidioksidia poistavien ratkaisujen tarjoajille puolestaan maksettaisiin. Kerätyillä varoilla voitaisiin edistää ilmastotoimenpiteitä. Hiilipörssillä pitää korvata koko nykyinen päästökauppamekanismi, joka vääristää markkinoita. Samalla pitää luoda kannustimet niille toimijoille, jotka ottavat hiilidioksidia talteen ja laittavat sen markkinoille kiertoon, sekä sitovat hiiltä.

Kaiken kaikkiaan nykyinen politiikka ilmastonmuutoksen kampittamiseen on täysin kestämätön ja epärealistinen. Pelkkä päästörajoitusten tiukentaminen entisestään vain pahentaa tilannetta. Maailman väestönkasvu ja talouskasvu huomioiden kuilu uusiutuvaan energiaan tarvittavien investointien ja taloudellisten realiteettien välillä kasvaa entisestään, kun se jo nyt on liian suuri EU:n päättämiin päästövähennyksiin päästäksemme.

Tulevaisuudessa saavuttanemme ajan, jolloin uusien innovaatioiden myötä energia muuttaa muotoaan ilman, että ilmakehään tarvitsee vapauttaa lisähiilidioksidia. Siksi ilmastotoimien edistämiseksi meidän on taattava toimiva talous suomalaisille ja muille EU-kansalaisille, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen myös jatkossa.

Julkaistu Verkkouutisissa 14.5.2019