Ajankohtaista

Näin Rail Baltica auttaa Suomeakin, Verkkouutiset

30.3.2019

Suomalaisin silmin katsottuna Eurooppa vaikuttaa joskus kaukaiselta, vähintäänkin lentomatkan päässä olevalta ulkomaalta. Vastaavasti toisista meren takana oleva Suomi saattaa helposti näyttää hieman eristyksissä olevalta saarelta. Suomi on kiistatta osa Eurooppaa, mutta liikennevaihtoehtoja ei todellakaan ole liikaa. Rail Baltica tulee kuitenkin helpottamaan tilannetta.

Ensi vuosikymmenellä Suomenlahden eteläpuolelta pääsee nopealla junalla Puolaan ja sieltä sujuvasti Varsovan kautta edelleen pidemmälle. Raiteet yhdistävät Viron, Latvian ja Liettuan vielä nykyistä tiiviimmin osaksi Euroopan sisämarkkinoita ja arvoyhteisöä. Mutta niin ne liittävät Tallinnasta lyhyen lauttamatkan päässä olevan Suomenkin. Uusi rata on meille suomalaisille paljon tärkeämpi kuin sille valittu nimi Rail Baltica antaa ymmärtää.

Rail Balticaa on kypsytelty ja valmisteltu 90-luvun puolivälistä saakka ja sen rakentaminen aloitettaneen viimeistään ensi vuonna. Kyseessä on mittava lähemmäs kuuden miljardin euron ja noin 900 kilometrin pituinen infrastruktuurihanke, jonka toteutukseen osallistuminen on mielenkiintoinen tilaisuus Suomen rakennusalan yrityksille. Rata on tavoitteena saada valmiiksi viimeistään 2026, minkä jälkeenkin se tarjoaa suomalaisille uuden vientiväylän ja ympäristöystävällisen matkustusreitin.

Parempien kansainvälisten yhteyksien lisäksi Rail Baltica ehkä hieman yllättäen mahdollistaa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen myös Suomessa.

Nyt käydään nimittäin viimeisiä neuvotteluita Euroopan kaikkein tärkeimmät liikennekäytävät kartalle piirtävästä ja niiden rahoitusta linjaavasta lakiesityksestä. Helsinki-Tornio -välin lisääminen tälle Euroopan liikennekartalle jo nykyisin mukana olevan Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle kulkevan reitin lisäksi alkaa olla varmaa. Lopputulos vaikuttaa siis Suomen kannalta erittäin lupaavalta.

Pohjoisen ulottuvuuden parempi huomioiminen on tulosta monien suomalaisten tahojen yhdessä tekemästä pitkäjänteisestä vaikutustyöstä. Mutta ilman Rail Balticaa ja sen takaamaa rajat ylittävää linkkiä tehtävä olisi ollut täysin mahdoton. Tämä tarkoittaa sitä, että Rail Baltican ansiosta Suomen on mahdollista saada näiden kahden liikennekäytävämme parantamiseen vuodessa jopa 80 miljoonaa euroa enemmän EU-tukea kuin nykyisin.

Käytännössä lisääntynyt EU-rahoitus kääntyneekin esimerkiksi Turun tunnin junaksi ja nopeammaksi Suomi-radaksi Tampereelle ja siitä pohjoiseen. Rail Baltican vuoksi myös Helsinki-Tallinna -tunneli ja Jäämeren rata voivat olla tulevaisuudessa todellisuutta.

Syrjäisen pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen takia liikenneyhteyksien parantaminen ja monipuolistaminen on Suomelle paljon tärkeämpää kuin monelle muulle valtiolle. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vaivaton liikkuminen kotimaassa ja kansainvälisesti merkitsee lopulta lisääntyvää kauppaa, talouskasvua ja hyvinvointia. Rail Baltican merkitystä Suomelle ei voi aliarvioida.

Julkaistu Verkkouutisissa 30.3.2019

Ajankohtaista

Suomen on tartuttava EU:n liikennerahaan, Nykypäivä

31.8.2018

Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen elinehto. Ne muuntuvat työpaikoiksi, talouskasvuksi, kilpailukyvyksi ja ennen kaikkea hyvinvoinniksi. Tätä realiteettia ei kuitenkaan otettu Suomessa moneen vuoteen tosissaan, vaikka olemme harvaan asuttu ja syrjäinen maa. Sen takia esimerkiksi tieverkon kunto ja korjausvelka ovat kasvaneet järkyttäviin mittoihin. Kehittyneillä yhteyksillä, ja tässä tapauksessa niiden uupumisella, on seurauksensa.

Merkkejä myönteisestä muutoksesta on kuitenkin ilmassa. Korjausvelan kasvu saatiin viime vuonna pysäytettyä 2,5 miljardiin euroon. Tänä vuonna hallitus on budjetoinut sen vähentämiseen noin 450 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle esitetään 90 miljoonaa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö antoi viime viikolla luonnoksen hyvässä kunnossa pidettävästä maanteiden ja rautateiden runkoverkosta, jonka hoitoon ja parannuksiin tarvittaisiin vuosittain noin 440 miljoonaa euroa.

Liikenneprojektit ovat usein suuria ja pitkäjänteistä rahoitusta vaativia.  Siksi on ongelmallista, että niihin käytettävät varat määräytyvät pitkälti valtion vuosibudjetin mukaan. Onneksi ministeriön runkoverkkoesityksessä kuitenkin otetaan huomioon EU-komission kesäkuun alussa antama ehdotus Euroopan tärkeimmistä liikenneväylistä EU:n seuraavalla vuodet 2021-2027 kattavalla rahoituskaudella. Näyttää vahvasti siltä, että Suomen runkoverkolle olisi tulossa iso potti EU:n liikennerahaa.

Suomelle komission ehdotus Euroopan liikennekartasta on erävoitto. Nykyisellä 2014-2020 rahoituskaudella ainoastaan aivan eteläisin reitti Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle on sisällytetty Euroopan liikkeessä pitäviin strategisiin väyliin. Seuraavalla vuosikymmenellä mukaan laskettaisiin lisäksi Helsinki-Tornio -väli. Liikenne- ja viestintäministeriön arvioi, että Suomen olisi tulevaisuudessa mahdollista saada näille reiteille EU-tukea yhteensä 85 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä tuki jää 5-10 miljoonaan.

Pohjoisen ulottuvuuden nimeäminen Euroopan tärkeimpien liikennereittien osaksi on tulosta aktiivisesta vaikutustyöstä. Olemme monien suomalaisten tahojen kanssa muistuttaneet komissiota nykyisen mallin puutteista, kun suurin osa Suomea ja iso osa myös Ruotsia on jätetty liikennekartan ulkopuolelle. Paremmat rajat ylittävät yhteydet Pohjolassa tiivistäisivät osaltaan koko Eurooppaa ja linkittäisivät maanosamme toimivammin Jäämerelle, Norjaan ja Venäjälle.

Toinen syy Helsinki-Tornio -välin sisällyttämiselle Euroopan tärkeimpiin liikennereitteihin on varmasti Varsovasta Tallinnaan ulottuva Rail Baltica -junarata. Myös sen rakentamiselle olisi komission ehdotuksen mukaan tiedossa EU-tukea. Rail Baltican myötä yhteydet koko Suomesta Eurooppaan parantuisivat, mikä voi ehkä aikanaan johtaa jopa Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamiseen.

Suomen liikenneverkkojen parantamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet saada EU-rahoitusta, mutta niihin pitää myös tarttua.  Seuraavaksi meidän europarlamentaarikkojen, ministereiden ja virkamiesten on hoidettava neuvottelut kunnolla Brysselissä. Kukaan muu ei tule hoitamaan hommaa kotiin meidän puolestamme. Ennen kuin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja siihen liittyvistä komission ehdotuksista saadaan sopu, ei ole varmuutta myöskään liikenneprojektien rahoituksesta.

Samalla Suomessa on heti aloitettava rahoituskelpoisten liikenneprojektien suunnittelu, jotta niille voidaan hakea EU-tukea jo vuoden 2021 alusta alkaen. Rahoitusta tulee olemaan tarjolla, mutta se on itse osattava ottaa.

Julkaistu Nykypäivässä 31.8.2018