Ajankohtaista

Kyllä kansa tietää, Maaseudun Tulevaisuus

21.2.2020

Kansa odottaa politiikan päättäjiltä tekoja talouden eteen. Ja kun tekoja ei tule, kansa on entistä pettyneempi politiikkaan.

Isoja asioita on tapahtunut kuukauden aikana eli sitten viime kolumnini. Koronavirus iski toden teolla Kiinaan, Yhdysvaltain presidentti vapautettiin senaatissa syytteistä ja Paavo Väyrynen liittyi takaisin keskustaan. Isoja asioita on jäänyt myös tapahtumatta. Muun muassa Etelä-Suomeen ei lopulta tullut lainkaan oikeaa talvea.

Suomessa ehkä merkittävin asia liittyi kuitenkin talouspolitiikkaan. Se kuului molempiin kategorioihin: tapahtui ja ei tapahtunut.

 

Tapahtunut tosiasia on, että riippumattomat asiantuntijat ilmaisivat syvän huolen Suomen taloudenpidosta. Ensin vuorossa oli Talouspolitiikan arviointineuvosto, sitten Ruotsin ja yksi maailman arvostetuimmista taloustieteilijöistä, Lars Calmfors. Molempien mielestä Suomen hallituksen pitäisi nyt toden teolla keskittyä talouden tasapainottamiseen ja budjettivajeen supistamiseen.

Mutta mitään ei tapahtunut. Työllistämistoimetkin hallitus siirsi syksylle. Ainoa varsinainen toimi, josta hallitus päätti, ei auta Suomen taloutta lainkaan. Se päätti perustaa muutaman sadan miljoonan euron ilmastorahaston, jossa siinäkin on kyse vanhojen varojen pyörittämisestä.

Kun Suomen kansantalous nyt ryssitään, koittaa katajaiselle kansalle kamalat ajat seuraavan laman iskiessä. Ja sehän tulee ennemmin tai myöhemmin. Jos katsoo maailmantalouden tähtien asentoa ja jumalatonta velkakuplaa, voi veikata että ennemmin kuin myöhemmin.

 

Niin kuin tässä ei olisi tarpeeksi murhetta, paljon pahempaa kytee politiikan isossa kuvassa. Analyysin johtotähteni on suomalaisen populismin isä, Veikko Vennamo. Hänen tunnetuin tokaisunsa on kovaa valuuttaa myös 2020-luvulla. ”Kyllä kansa tietää!”

Kansa nimittäin tietää eli ymmärtää hyvin, että nyt pitäisi laittaa Suomen talous kuntoon. Kansa arvostaa asiantuntijoiden puolueettomia arvioita. Kansa odottaa politiikan päättäjiltä tekoja. Ja kun tekoja ei tule, kansa on entistä pettyneempi politiikkaan. Luottamus politiikkaan ja sen kokeneisiin konkareihin rapistuu.

Tämän vuoksi Suomen vanhoilla puolueilla on 2020-luvulla valtava vastuu. Pystyvätkö ne aidosti ajattelemaan Suomen tulevaisuuden parasta? Kykenevätkö ne yhteistyöhön siten, että jokainen luopuu vaalimantroistaan?

 

Yksi tragikoomisimpia esimerkkejä puolueiden kyvyttömyydestä tässä suhteessa oli radiossa kuulemani keskustan veteraanipoliitikko Sirkka-Liisa Anttilan vuodatus, jossa hän paheksui edellistä hallitusta pienten ihmisten puolustamisesta luopumisesta.

Nykyinen hallitus on tietysti Anttilan logiikan mukaan oikealla tiellä, koska alkiolaiset arvot istuvat paremmin vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan. Samaan aikaan saman vasemmistovihreän hallituksen politiikka saa kepun ydinkannatusalueilla aikaan joukkopaon perussuomalaisiin.

Demareita ja vihreitä odottaa sama kohtalo kuin keskustaa – kannatus laskee heti kun talous on kunnolla sukeltanut. Kansa hyväksyy ilmastokärjen juuri niin kauan kuin taloustilanne antaa siihen jonkinlaisen mahdollisuuden.

Kokoomuksen saattaa pelastaa oppositiossa oleskelu, sekä tietysti se että se jaksaa olla huolissaan taloudenpidosta. Paljon sataa persujen laariin, mutta eipä sieltäkään ole tullut viisauksia talouspolitiikkaan. Päinvastoin, huoltosuhteen romahtamisen edessä perussuomalaiset ovat täysin neuvottomia, kun ei tänne saisi ottaa työntekijöitäkään.

Kansa tämän kaiken kyllä näkee, ymmärtää ja pistää muistiin. Nyt pitäisi äkkiä löytyä yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä toimia, ennen kuin kansa kyllästyy lopullisesti.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.02.2020. 

Ajankohtaista

Työn juhlaa kaikille – olisipa aihetta enemmänkin!, IL-blogi

30.4.2019

Tänään virittäydytään juhlimaan työtä. Aihetta onkin, mutta ei vielä tarpeeksi. Suomessa työllistämisen kankeat pelisäännöt sotivat edelleen sitä perustavanlaatuista merkitystä vastaan, mikä työllä on  yksilölle ja yhteiskunnalle. Monta tarpeellista työpaikkaa on vielä syntymättä.

Katseet kääntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Euroopanlaajuisesti viimeisen viiden vuoden aikana 85% uusista yksityisen sektorin työpaikoista on syntynyt juuri niistä. Suomessa on ollut perinteisesti vahva suuryrityskulttuuri, mutta viime vuosina työpaikkoja on syntynyt meilläkin eniten juuri pk-sektorille. Vauhtia vaan tarvittaisiin roimasti lisää.

Yritykset ovat kaivanneet joustavuutta työllistämisen edellytyksiin jo pitkään, mutta sitä ei ole edelleenkään läheskään tarpeeksi. Erityisen suurissa ongelmissa ovat pienet yritykset. Nykyisillä edellytyksillä on todella vaikeaa tehdä kannattavaa bisnestä.

Esimerkiksi määräaikaista työntekijää, joka ei ole jonkun sijainen, ei voi lomauttaa vaikka koko yrityksen tuotanto keskeytyisi kokonaan vaikkapa joksikin kesäkuukaudeksi. Tällainen kankeus koituu kaikkien tappioksi.

Euroopan komission tuoreimman raportin mukaan vuonna 2017 99,8% EU-maiden muista kuin rahoitusalan yrityksistä oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja ne työllistivät 66,4% väestöstä. Se, miten yrityksemme voivat ja miten kannattavaa niiden on työllistää, vaikuttaa koko kansantalouden tilaan. Siksi yritysten edellytyksiä palkata työntekijä olisi vastuutonta vaikeuttaa. Tarvittavat toimet ovat nimenomaan päinvastaisia.

Kasvu ei pääse tällä menolla koskaan kunnolla vauhtiin. Ilman kasvua meillä ei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa haluttuja ja tarvittavia uudistuksia, eikä edes säilyttää nykyistä julkisten palvelujen tasoa. Eikä kestävää kasvua ole ilman korkeaa työllisyyttä.

Suunnitelmia ei voi rakentaa sen varaan, että työllisyys jotenkin kummasti kasvaisikin itsestään ennustettua nopeammin. Vaikka Suomen työttömyys on laskussa, ei tämänhetkinen tilanne anna syytä hengähtää helpotuksesta.

Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua 80 prosenttiin. Nykyinen noin 73 prosenttia on tuhon tie koko Suomelle.

Kokoomus julkaisi tänään vastauksensa hallitustunnustelijan kysymyksiin. Puolueemme kynnyskysymyksissä hallitusvastuuseen tarttumiselle korostettiin taloutta ja  korkeaa työllisyyttä sen avaimena. Nämä kysymykset ovat ratkaisevia Suomen tulevaisuudelle pidempään kuin vain seuraavan hallituskauden ajan.

Malja siis työlle – olkoon sen tekeminen ja tarjoaminen Suomessa tulevaisuudessa entistä kannattavampaa!

Julkaistu IL-blogissa 30.4.2019.

Ajankohtaista

Yle Ykkösaamu: Sarvamaa EU-rahoituksen tulevaisuudesta ja Saksan hallitusneuvotteluista

12.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi EU:n seuraavan monivuotisenrahoituskehyksen valmistelua. Sarvamaan mukaan Suomen hallituksen ei kannattaisi lyödä omaa kantaansa liian tiukasti lukkoon. ”Muuten Suomi ajaa itsensä umpikujaan. Uskon, että Saksa ja Ranska löytävät pian yhteisen, hyvin voimakkaasti eurooppalaisen sävelen”, Sarvamaa ennustaa. Aiheina myös Bulgarian vuodenvaihteessa alkanut EU-puheenjohtajuuskausi, EU:n korruption vastainen taistelu ja Saksan hallitusneuvottelut. Kohdasta 33.55 alkaen.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Suomalaismepit arvioivat hallituksen EU-politiikkaa

21.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan (kok., EPP) Suomen kanta EU:n rahoitukseen ja vuoden 2020 jälkeisiin budjetteihin niitattiin ennenaikaisesti. ”Positiivista on valtiovarainministerin kabinetin asiantuntemus”, Sarvamaa lisää.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU-komissiolle kiireellinen selvityspyyntö alkoholin etämyynnistä

5.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kyseenalaistaa Suomen hallituksen pyrkimykset rajoittaa alkoholin rajat ylittävää etämyyntiä EU:n sisällä. Etämyynnillä tarkoitetaan muun muassa verkkokaupassa tehtävää asiointia, kuten yksityishenkilöiden tilauksia Suomeen muista EU:n jäsenmaista.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Uudistetaanko Suomen alkoholilakia väkisin EU-lain vastaisesti?

4.12.2017

Kyseenalaistan Suomen hallituksen pyrkimykset rajoittaa alkoholin rajat ylittävää etämyyntiä EU:n sisällä. Etämyynnillä tarkoitetaan muun muassa verkkokaupassa tehtävää asiointia, siis esimerkiksi yksityishenkilöiden tilauksia Suomeen muista EU:n jäsenmaista.

Alkoholilakiin on suunniteltu raskaita byrokraattisia rajoitteita, joilla alkoholin etämyynti tehtäisiin käytännössä entistäkin mahdottomammaksi. Tämä olisi EU:n sisämarkkinoiden periaatteiden vastainen järjestely ja vahvistaisi vain entisestään kansallisen monopolin, Alkon, asemaa.

Tiedustelin komission näkemystä asiaan jo aiemmin tänä vuonna. Alkoholilain valmistelu ei ole kuitenkaan edennyt etämyynnin osalta EU-lainsäädännön kannalta oikeaan suuntaan, joten nyt komissiota täytyy hoputtaa ottamaan Suomen lainsäädäntöaikeisiin selvä kanta. Siksi olen esittänyt asiasta uuden, kiireellisen selvityspyynnön komissiolle.

Eduskunta pyrkii viimeistelemään alkoholilain jo lähiviikkojen aikana. Ohessa uusi selvityspyyntöni Euroopan komissiolle:

Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus Suomessa – rajat ylittävän etämyynnin esteet

Viittauksena aiempaan kirjalliseen kysymykseeni P-003414/2017 ja Euroopan komission 28.7.2017 antamaan vastaukseen:

Voiko Suomi komission tulkinnan mukaan käyttää kansanterveydellisiä syitä SEUT artiklan 36 mukaisena perusteena rajat ylittävän kaupan rajoituksille alkoholin etämyynnin osalta? Suomen hallituksen perustelut eivät ole uskottavia, kun samalla on suunnitteilla alkoholin saatavuuden helpottaminen kansallisen monopolin, Alko Oy:n, kautta. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa etämyynti oli pitkään rajoitettua, sen vapautus on johtanut vain noin 1 prosenttiyksikön osuuteen alkoholin kokonaiskulutuksesta. EU:n sisämarkkinoiden toteutumisen ei voi siten todeta olevan aiheuttanut haittaa kansanterveydelle.

Suomen hallituksen näkemys rajat ylittävän etämyynnin laittomuudesta on siis edelleen ongelmallinen SEUT artiklan 34 kannalta. Miten komissio aikoo varmistaa, että Suomen uusi alkoholilaki tulee olemaan etämyynnin osalta EU-lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukainen, eikä jäsenvaltioiden väliselle kaupalle jätetä kansallisella tasolla peiteltyjä rajoituksia, jotka ovat ristiriidassa tavaran vapaan liikkuvuuden periaatteiden kanssa? Rajat ylittävälle etämyynnille ei sellaisenaan ole asetettu rajoituksia muissa jäsenvaltioissa. Aikooko komissio aloittaa SEUT artiklan 258 mukaisen menettelyn, mikäli Suomi päätyy aiotun kaltaisesti peitellysti rajoittamaan jäsenvaltioiden välistä kauppaa?

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) sanoo näin:

– artikla 34: ”Jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.”

– artikla 36: ”Mitä 34 ja 35 artiklassa määrätään, ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.”

– artikla 258: ”Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille perussopimusten mukaan kuuluvan velvollisuuden, komissio antaa asiasta lausunnon perusteluineen varattuaan ensin sille valtiolle, jota asia koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa. Jos valtio, jota asia koskee, ei noudata lausuntoa komission asettamassa määräajassa, komissio voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.”

Ajankohtaista

Uusi Suomi: ”Miksi torpattu niin voimakkaasti?” – Sipilän reaktio ihmetyttää suomalaismeppejä

10.11.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ihmettelee perussuomalaisten hajoamisesta ja hallituksen muovaamisesta kesäkuussa käytyä julkista keskustelua. Keskustelua on syksyllä vauhdittanut toimittaja Lauri Nurmen kirja Perussuomalaisten hajoamisen historia.

Lue uutinen ›