Ajankohtaista

MEP Petri Sarvamaa ampuu valkoposkihanhilla komission suuntaan

23.9.2019

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on jättänyt Euroopan unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen jäsenmaiden puuttumisesta valkoposkihanhiongelmaan. Komissiolta odotetaan vastausta noin kolmen viikon kuluessa.

Sarvamaa kysyy komissiolta seuraavat kysymykset:

Mitä keinoja komissio tarjoaa / aikoo tarjota jäsenmaille, jotta hanhien suureen populaatiokokoon voidaan puuttua vahinkojen ehkäisemiseksi?

Aikooko komissio seurata hanhipopulaation kehittymistä jäsenmaissa, jotta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan tehdä ajoissa?

Mitä jäsenmaiden viranomaiset voivat tehdä torjuakseen valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja, ottaen huomioon lintudirektiivin säännökset?

Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, ja se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Mikään EU:n jäsenmaa ei siis voi säätää lajia riistalinnuksi.

”Tulokaslajina valkoposkihanhi aiheuttaa merkittäviä haittoja eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Kaupungeissa hanhet aiheuttavat haittaa tekemällä puistojen siivouksesta kalliimpaa ja hankalampaa sekä heikentämällä viheralueiden viihtyvyyttä. Keskustelussa esillä olevan ilmiselvän puistoviihtyvyyden lisäksi lintujen vielä merkittävämpi taloudellinen haitta kohdistuu maanviljelijöille”, Sarvamaa sanoo.

Pääkaupunkiseudulla kesän viettävien hanhien määrä on taas lähtenyt kasvuun. Vuoden 2019 BirdLife Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston syyslaskennassa havaittiin 7.–8.9. yhteensä noin 33 700 valkoposkihanhea. Määrä on 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 2018. Pääkaupunkiseudun kanta kasvoi yli 20 prosenttia yli 16 600 yksilöön.

”Muuttomatkoillaan levähtävät valkoposkihanhet ruokailevat Itä- ja Kaakkois-Suomen viljelyalueilla sekä kevät- että syysmuuton aikana. Syksyisin Itä- ja Kaakkois-Suomen kannat ovat satoja tuhansia yksilöitä. Elimäellä tavattiin lokakuussa 2017 jopa 300 000 yksilön hanhilauma ruokailemassa pellolla, jolloin hanhet syövät valtavia määriä syysviljoja. Pelkkä pellolta toiselle karkottaminen vain siirtää ongelmaa eteenpäin”, Sarvamaa sanoo.

Julkaistu Lännen Median lehdissä 23.9. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4711259/Sarvamaa+vaatii+EUkomissiolta+keinoja+puuttua+suojeltuun+tulokaslajiin++sotkee+puistot+syo+syysviljaa

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Maaseutu jätti taas valtaansa käyttämättä

30.5.2019

Maaseutukuntien huono äänestysaktiivisuus eurovaaleissa johtaa siihen, että maaseudun ääni ei kuulu sille kuuluvalla painolla. Euroopan parlamenttiin lähtee kuitenkin useita kokeneita ja maaseudun elinkeinoihin sitoutuneita edustajia, kuten paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP).

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Moni maaseudun puolustaja ylsi EU-parlamenttiin

29.5.2019

Eurovaaleissa paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on keskittynyt viime vuosina maatalousasioihin. ”Painopisteet EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ovat vielä selkeytymättä seuraavan rahoituskauden osalta. Siellä on heti luvassa vääntöjä. Suomen kannalta erittäin tärkeä asia on esimerkiksi torjua tilakohtainen tukikatto”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

YLE:n on parannettava EU-seurantaa, koska ihmiset eivät tiedä mepin työstä mitään, IL-blogi

28.5.2019

Ajoin EU-vaalikampanjani aikana 11 000 kilometriä ja tapasin yhtä monta ihmistä Suomen toreilla ja turuilla. Yksi asia nousi tapaamisissa aina esiin: äänestäjät eivät tiedä parlamentista mitään eivätkä pääse käsitykseen siitä, mitä meppi tekee. Olen 11 000 kertaa tämän kevään aikana selittänyt, miten EU:n päätöksenteko toimii ja miten yksi suomalainen meppi voi vaikuttaa suuriin asioihin, jos osaa.

Työskentelin Ylen TV-uutisten ulkomaantoimituksen päällikkönä vuosina 1997-2002. Olin Ylen kirjeenvaihtajana Washingtonissa 2002-2006. Olin A-studiossa toimittajana monta vuotta. Kaikkiaan Yle-vuosia on takanani yli 20. Uskallan väittää, että talo on minulle tuttu ja tiedän sen vahvuudet ja heikkoudet.

Ylellä on kaksi vahvuutta: Ylen kokeneet toimittajat ja loistava tekniikka. Vetäessäni TV-uutisten ulkomaantoimitusta tai Washingtonin konttoriamme näin kerta toisensa jälkeen, miten Ylen toimittaja kestää kansainvälisen vertailun koska tahansa. Ylen kuvaajat ja tekninen osaaminen olivat nekin loistavaa tasoa. Ylen ongelma on se, että keskittyessään organisaatiomuutoksiin ja väliportaan johdon uudelleenjärjestelyihin, pääasia unohtuu. Ylen parasta osaamista on asioiden kertominen silloin kuin on asioiden kertomisen aika.

Seuraan joka päivän Ylen uutistarjonnan Ylen nettisivulta. Huomaan Ylen lähteneen klikkien jahtaamisen tielle niin, että samassa salaatissa uivat hallitukset, nälänhädät, alapäät ja joskus myös yläpäät. On päiviä, jolloin Ylen uutistarjonnan pääsivulla on pari uutista ja parikymmentä juttua mindfullnesista. Sinänsä mindfulness ei ole mitenkään huono asia, mutta Ylen tehtävä ei ole ensisijaisesti palvella mindfullness -maailmaa, koska se maailma tulee palveltua muissa lähteissä paremmin. Ylen vahvuus on uutis- ja ajankohtaisosaaminen, joka hukkuu sälän alle. Kun Yle hakee epätoivon vimmalla nuoria kuluttamaan Yleä, Yle unohtaa, että myös nuoret ovat kiinnostuneita hyvin tehdystä uutistyöstä – alapään kuviot nuoret löytävät ihan muualta kuin Ylen kanavilta.

Me päätämme Euroopan parlamentissa karkeasti puolesta Suomen lainsäädännöstä. Kun pidämme täysistunnon aikaan vakituisen lehdistötilaisuuden toimittajille, huomaan, että Ylen toimittaja on paikalla korkeintaan joka toisella kerralla. Siis muutaman kerran vuodessa.

Tällä nyt päättyvällä kaudella Ylen toimittaja kysyi minulta mitään kameran edessä 5 kertaa. Eli kerran vuodessa, josta katsojille asti päätyi yhteensä 1 minuutti materiaalia viittä vuotta kohti. Verrokkina tähän esimerkiksi Politicon toimittaja, joka soitti minulle joka viikko. Puhuin BBC:lle useammin kuin Ylelle, koska kansainväliset toimittajat halusivat saada tietoa päätöksistä vaikutusvaltaiselta mepiltä.

Veronmaksajien oikeus on saada tietää, mitä meppi tekee. Ylellä pitäisi olla viikottainen Brysselin katsaus, jossa joka viikko kerrottaisiin ne asiat, joilla on Suomen kannalta merkitystä. Tämä korostuu eritoten EU-puheenjohtajakautena, mutta on aivan yhtä tärkeää kaikkina aikoina, koska EU:n systeemissä parlamentti on yhtä tärkeä lainsäätäjä kuin jäsenmaiden neuvosto. Mepit varmasti avaavat Ylelle työtänsä ja tekemisiään, jos niistä halutaan ihmisille kertoa.

Euroopassa on menossa muutoksen aika, jossa ääriliikkeet nostavat aaltoja ja meidän täytyy olla valppaina Euroopan vakauden edessä. Tästä syystä ihmisten oikeus saada tietoa Brysselistä on tärkeämpää kuin koskaan.

Julkaistu IL-blogissa 28.5.2019.

Ajankohtaista

Ilta-Sanomat: Kuvat: kokoomuksen vaalivalvojaisissa juhlittiin Suomen voittoa

27.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kahmi runsaasti ääniä eurovaaleissa. ”Olen liki sanaton. Tämä oli minulle tällainen 10-vuotisjuhla tavallaan. Lähdin pyrkimään näihin töihin 10 vuotta sitten, kun olin tehnyt aiemman urani journalismissa”, Sarvamaa kommentoi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle: Tällaisia ovat Suomen uudet europarlamentaarikot: Sahuri, ex-kommunisti, karjatilallinen…

Toimittajataustainen 58-vuotias europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) haluaa tiivistää EU:n yhteistyötä muun muassa puolustuspolitiikassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikassa. Hänet on valittu toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi suomalaismepiksi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU:n metsäpolitiikka ei saa kannatusta

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) arvelee Suomen kärsivän, jos EU:ssa laaditaan yhteiset säännöt metsien käsittelystä. ”Olen käynyt riittävän monta keskustelua keskieurooppalaisten ja eteläeurooppalaisten EU-vaikuttajien kanssa. Tiedän, miten paljon suomalainen metsätalous ja metsänhoito kärsisivät, jos EU saisi toimivallan metsäpolitiikassa. Olisimme aivan liian pienessä vähemmistössä”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kauppalehti: Tässä ovat Suomen 13 meppiä – Kokoomus suurin, Heinäluomalle järisyttävä äänisaalis, vihreille komea vaalivoitto

Kokoomus oli voittaja Suomen eurovaaleissa. Paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) juhli voittoa kokoomuksen vaalivalvojaisissa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Sanoinkuvaamaton rutistus

Euroopan parlamentissa jatkava europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kuvailee käytyä vaalikamppailua kovaksi. ”Eurooppalaiset ovat nyt huomanneet, ettei mikään ole itsestäänselvää”, Sarvamaa pohtii.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Iltalehti: Näin kokoomuksen 3 ääniharavaa kommentoi vaalivoittoa – Katso riehakkaat ja hempeät kuvat: Petri Sarvamaa ylistää Sari-vaimoaan

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) meni kirkkaasti läpi Euroopan parlamentin vaaleissa 64 481 äänen saaliilla. Sarvamaa arvioi, että sekä hänen vaikutusvaltansa kasvun että hienon vaalituloksen taustalla on kova työ, verkostoituminen, kielitaito ja neuvottelutaito.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Iltalehti: Näin vastavalitut mepit ajattelevat Euroopan polttavimmista kysymyksistä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ei halua antaa EU:lle oikeutta verottaa suoraan jäsenmaidensa kansalaisia, kuuluttaa ilmastopolitiikassa hiilidioksidipäästöjen kierrättämistä ja kannattaa EU:n ulkopuolisten pakolaiskeskusten perustamista. ”Suurimmat ongelmat liittyvät pakolaiskeskusten isäntämaiden poliittiseen epävakauteen, toisaalta hyötynä olisi tehokas viesti siitä, että EU ei ole halukas ottamaan hallitsemattoman kokoisia väkijoukkoja nopeasti alueelleen”, Sarvamaa perustelee.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Ilta-Sanomat: Karttakuvat kertovat: Täältä uudet mepit keräsivät äänisaaliinsa

IS esittelee kaikki Suomen uudet mepit. Toimitta­jataustaisella europarlamentaarikko Petri Sarvamaalla (kok., EPP) on vaikutus­vallasta näyttöjä ja hän on tehnyt myös paljon mietintöjä. Sarvamaa ajaa EU-varojen tehokasta käyttöä ja vaati hiljattain EU:n turvapaikkavirastoa vastuuseen väärinkäytöksistä.

Lue uutinen ›