Ajankohtaista

Näin Rail Baltica auttaa Suomeakin, Verkkouutiset

30.3.2019

Suomalaisin silmin katsottuna Eurooppa vaikuttaa joskus kaukaiselta, vähintäänkin lentomatkan päässä olevalta ulkomaalta. Vastaavasti toisista meren takana oleva Suomi saattaa helposti näyttää hieman eristyksissä olevalta saarelta. Suomi on kiistatta osa Eurooppaa, mutta liikennevaihtoehtoja ei todellakaan ole liikaa. Rail Baltica tulee kuitenkin helpottamaan tilannetta.

Ensi vuosikymmenellä Suomenlahden eteläpuolelta pääsee nopealla junalla Puolaan ja sieltä sujuvasti Varsovan kautta edelleen pidemmälle. Raiteet yhdistävät Viron, Latvian ja Liettuan vielä nykyistä tiiviimmin osaksi Euroopan sisämarkkinoita ja arvoyhteisöä. Mutta niin ne liittävät Tallinnasta lyhyen lauttamatkan päässä olevan Suomenkin. Uusi rata on meille suomalaisille paljon tärkeämpi kuin sille valittu nimi Rail Baltica antaa ymmärtää.

Rail Balticaa on kypsytelty ja valmisteltu 90-luvun puolivälistä saakka ja sen rakentaminen aloitettaneen viimeistään ensi vuonna. Kyseessä on mittava lähemmäs kuuden miljardin euron ja noin 900 kilometrin pituinen infrastruktuurihanke, jonka toteutukseen osallistuminen on mielenkiintoinen tilaisuus Suomen rakennusalan yrityksille. Rata on tavoitteena saada valmiiksi viimeistään 2026, minkä jälkeenkin se tarjoaa suomalaisille uuden vientiväylän ja ympäristöystävällisen matkustusreitin.

Parempien kansainvälisten yhteyksien lisäksi Rail Baltica ehkä hieman yllättäen mahdollistaa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen myös Suomessa.

Nyt käydään nimittäin viimeisiä neuvotteluita Euroopan kaikkein tärkeimmät liikennekäytävät kartalle piirtävästä ja niiden rahoitusta linjaavasta lakiesityksestä. Helsinki-Tornio -välin lisääminen tälle Euroopan liikennekartalle jo nykyisin mukana olevan Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle kulkevan reitin lisäksi alkaa olla varmaa. Lopputulos vaikuttaa siis Suomen kannalta erittäin lupaavalta.

Pohjoisen ulottuvuuden parempi huomioiminen on tulosta monien suomalaisten tahojen yhdessä tekemästä pitkäjänteisestä vaikutustyöstä. Mutta ilman Rail Balticaa ja sen takaamaa rajat ylittävää linkkiä tehtävä olisi ollut täysin mahdoton. Tämä tarkoittaa sitä, että Rail Baltican ansiosta Suomen on mahdollista saada näiden kahden liikennekäytävämme parantamiseen vuodessa jopa 80 miljoonaa euroa enemmän EU-tukea kuin nykyisin.

Käytännössä lisääntynyt EU-rahoitus kääntyneekin esimerkiksi Turun tunnin junaksi ja nopeammaksi Suomi-radaksi Tampereelle ja siitä pohjoiseen. Rail Baltican vuoksi myös Helsinki-Tallinna -tunneli ja Jäämeren rata voivat olla tulevaisuudessa todellisuutta.

Syrjäisen pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen takia liikenneyhteyksien parantaminen ja monipuolistaminen on Suomelle paljon tärkeämpää kuin monelle muulle valtiolle. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vaivaton liikkuminen kotimaassa ja kansainvälisesti merkitsee lopulta lisääntyvää kauppaa, talouskasvua ja hyvinvointia. Rail Baltican merkitystä Suomelle ei voi aliarvioida.

Julkaistu Verkkouutisissa 30.3.2019

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa oikeusvaltioperiaatteesta

5.3.2019

Ajankohtaista

YLE: Pimeyden ytimessä

13.2.2019

Euroopan parlamentista on tullut isoihin asioihin vaikuttava vallankäyttäjä, vaikka Suomessa ei asiasta juuri puhuta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok,. EPP) on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja Euroopan 70 vaikutusvaltaisimman mepin joukossa kansalaisjärjestö Votewatchin listalla.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Ilman arvoja ei tule rahaakaan, Eurooppalainen Suomi

26.12.2018

Viimeiset kymmenen vuotta eivät ole olleet Euroopassa niin ruusuisia kuin kylmän sodan päättymisen jälkeen 90-luvulla tai vielä 2000-luvun alkupuolella EU:n laajentumishuumassa oletettiin. Finanssi- ja talouskriisi, arabikevät, Ukraina, Syyria, muuttoliikekriisi, terrorismi ja Brexit ovat jättäneet jälkensä ihmisten mieliin. Kriisistä kriisiin kulkeminen on osoittanut myös, että vakaata ja itsenäistä oikeuslaitosta tai perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta ei voi ottaa annettuina edes maailman vauraimmissa kolkissa.

Euroopassa varsinkin Puolan ja Unkarin kehityssuunta on huolestuttava. Kummankaan maan oikeuslaitosta ei hyvällä tahdollakaan voi pitää riippumattomana. Lisäksi Romaniasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Maltalta on tullut esiin hälyttäviä tietoja lehdistön vapauteen ja korruptioon liittyen. Useat toimittajat ovat joutuneet maksamaan hengellään työstä vallan vahtikoirana, minkä lisäksi poliitikkoja epäillään yhteiskunnan kehittämiseen tarkoitettujen EU-tukien haalimisesta itselleen. Myös Etelä-Euroopassa on älähdetty uudelle budjettilaille, joka sitoisi EU:n tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Juuri tässä lakialoitteessa toimin parlamentin pääneuvottelijana.

Oikeusvaltioon sitoutuminen on ennakkoehto EU-jäsenyydelle ja periaatetta edistetään myös Euroopan ulkopuolella erilaisten porkkanoiden ja keppien avulla. Liittymisen jälkeen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU-maissa ei kuitenkaan ole voitu järkevästi valvoa. Nykyisin EU:n perussopimukseenkin kirjattujen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä.

Näiden arvojen heikkeneminen on vakava uhka perustuslailliselle demokratialle. Varsinkin oikeusvaltiosta ollaan lipumassa yhä kauemmaksi. Vaaleilla valittujen päättäjien ja muiden julkista valtaa käyttävien toiminta uhkaa muuttua mielivaltaisemmaksi ja ennustamattomammaksi kun lakien noudattamisesta ja asianmukaisesta valvonnasta ei piitata. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuomioistuinten politisoitumista, korruptiota, yksilön ja vähemmistöjen oikeuksien tallomista sekä vapaan median ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittamista.

EU-budjetti on veronmaksajien rahaa, jonka käyttöön ja hallinnointiin jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat merkittävällä tavalla. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen täytyy noudattaa oikeusvaltion perussääntöjä. Kysymys ei ole EU:hun kriittisesti suhtautuvien vaientamisesta vaan siitä, että lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman, korruptioon, petoksiin ja oman edun tavoitteluun taipuvaisen hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällaisessa tilanteessa EU-budjetilla ei saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille. Päinvastoin. Rahaa käytetään silloin meidän kaikkien yhteisen edun vastaisesti.

On selvää, että jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. Nyt käsittelyssä olevan uuden budjettilain mukaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Jos valtio ei noudata yhdessä vaalittuja arvoja, meidän muiden ei pidä sitä ainakaan rahalla tukea. Mekanismin laukaisu olisi myös helpompaa, koska se ei vaatisi jäsenmailta yksimielisyyttä. Parlamentin pääneuvottelijana tavoitteeni on saada laki voimaan mahdollisimman nopeasti.

Valistuksesta kumpuavien arvojen kyseenalaistaminen ei suinkaan ole yksin eurooppalainen ilmiö. Esimerkkejä välinpitämättömyydestä löytyy myös rapakon takaa. Länsimaiden ulkopuolella tilanne on vielä heikompi. Tällaisessa yhteistyötä vierastavassa ja sisäänpäin käpertyvässä maailmassa meidän on puolustettava suoraselkäisesti omia arvojamme kuten demokratiaa ja lakien noudattamista sekä muistutettava itseämme ja muita niiden tuomasta vakaudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja vauraudesta.

Julkaistu Eurooppalaisen Suomen blogissa 26.12.2018.

Ajankohtaista

Sarvamaa neuvottelijana työvoiman liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävässä lausunnossa

26.9.2018

Budjettivaliokunta hyväksyi tiistaina 25.9. Euroopan työviranomaisen perustamista käsittelevän lausunnon äänin 30-5. Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän pääneuvottelijana.

Euroopan työviranomaisen perustamista suunnitellaan vuodelle 2019. Sen tehtävänä olisi edistää rajat ylittävää työvoiman liikkuvuutta Euroopassa helpottamalla yksilöiden ja työnantajien tiedonsaantia työntekoon liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista sekä tukemalla kansallisia viranomaisia EU-lainsäädännön noudattamisessa. Sarvamaa keskittyi neuvotteluissa virastojen välisen yhteistyön vahvistamiseen ja tuloskeskeiseen budjetointiin EU-rahankäytön tehokkuuden lisäämiseksi.

Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija EU-virastoja koskevissa budjettivaliokunnan lausunnoissa.

 

Ajankohtaista

Sarvamaa neuvottelijana Euroopan rahoitusmarkkinoiden valvonnan vahvistamisessa

11.7.2018

Budjettivaliokunta hyväksyi tiistaina 10.7. Euroopan valvontaviranomaisia käsittelevän lausunnon. Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän pääneuvottelijana.

Euroopan valvontaviranomaisia ovat Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen. Niiden vastuiden päivittämisen tarkoituksena on edistää päämarkkinaunionia sekä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa, rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja rajat ylittävää rahoitustoimintaa.

Sarvamaa keskittyi neuvotteluissa virastojen itsenäisyyden varmistamiseen, niiden välisen yhteistyön vahvistamiseen ja tuloskeskeiseen budjetointiin EU-rahankäytön tehokkuuden lisäämiseksi.

Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija EU-virastoja koskevissa budjettivaliokunnan lausunnoissa.

Ajankohtaista

Baltic Rim Economies: The future of defence in Europe

29.5.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) analysoi Euroopan turvallisuustilannetta ja eurooppalaisten maiden suhtautumista omaan kansalliseen puolustukseensa. Maiden puolustusmenojen välillä on suuria eroja, mutta talouskasvun kääntyessä nousuun useimmat maat ovat lisänneet puolustusbudjettiaan uusien uhkien taklaamiseksi.  Sarvamaa toteaa, että uudet uhat Itä-Euroopassa ja Lähi-Idässä vaikuttavat Euroopan maiden käsitykseen  rauhasta.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MEP Petri Sarvamaa analysoi Hollannin vaaleja

17.3.2017

Ajankohtaista

Uljas: Authoritarian Populism a Wake-Up Call to Europe

2.3.2017

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kommentoi ylioppilaslehti Uljaan artikkelissa Euroopan unionin päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Erityisesti populistiset liikehdinnät kiinnittävät huomiota siihen, että osa EU:n päätöksenteosta tehdään ”suljettujen ovien takana”. Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin trilogia-mekanismissa on ongelmansa, mutta helpottaa itse päätöksentekoa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa täysistunnossa Euroopan integraation syvenemisestä

14.2.2017