Kokoomusmepit: Elvytysvälineen on oltava pääosin lainaa

27.5.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.

Mepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa.  Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta

Petri Sarvamaa korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa. Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Siksi SEUT artiklan 122 sijaan rahasto pitäisi perustaa artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.

”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko tiedote täältä > 

Talouselämä selvitti: Ranskan ja Saksan elpymisrahasto jakaa Suomen mepit kahteen leiriin

26.5.2020

Suurin osa kokoomuksen europarlamentaarikoista ei hyväksy elpymispakettia siinä muodossa mitä Saksa ja Ranska ovat esittäneet.

Kokoomuksen mepit Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa vastustavat esityksessä sitä, että elpymisrahaston varoja jaettaisiin avustuksina, eikä lainoina.

”Unionin perussopimuksen artikla 125 kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia. Siksi rahoituksen tulisi tapahtua läpinäkyvästi EU-budjetin kautta ja siten, että ne olisivat kansalaisten valitseman parlamentin demokraattisen budjettivalvonnan alla”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa hanhista: Viranomaiset eivät voi piiloutua EU:n selän taakse”

22.5.2020

– Hanhet aiheuttavat kestämätöntä vahinkoa viljelijöille syödessään kevätkauden viljat ja laiduntaessaan säilörehunurmet ja syysviljat. Monet menettävät rehusadon kokonaan hanhien seurauksena. Tilanne on absurdi, sillä viljelijät eivät voi tehdä tilanteelleen mitään. Hanhet saapuvat kevään myötä suurissa parvissa ja syövät kaiken tieltään. Myös kaupunkien puistot ovat muuttuneet hanhien valtakunnaksi, Petri Sarvamaa toteaa.

Sarvamaa esitti syksyllä EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen hanhien metsästyksestä. Vastauksessaan komissio totesi, että: ”Lintudirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, myöntää lintujen pyydystämistä ja tappamista koskevia poikkeuksia viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi tai kansanterveyden turvaamiseksi. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että 9 artiklan vaatimukset täyttyvät. Komission yksiköt ovat valmiita avustamaan jäsenvaltioita näiden säännösten täysimääräisessä hyödyntämisessä.”

– On selvää, että suomalaiset viranomaiset eivät voi enää piiloutua EU:n selän taakse päätöksissään olla myöntämättä valkoposkihanhien pyydystämislupia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa paikalliset viranomaiset myöntävät vuosittain merkittävän määrän pyydystämislupia. Kyse on Ely-keskusten omasta harkinnasta, ja sen tulisi tässä tapauksessa joustaa naapurimaiden tapaan, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Maaseudun Tulevaisuus: EU haluaa mennä syvemmälle metsään

8.5.2020

Kovan väännön tuloksena syntynyt lulucf-lainsäädäntökin avataan osana valmisteilla olevaa Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöä (Green Deal). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ennakoi, että tulossa on vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Hänen mielestään EU:n instituutioissa ei tiedetä metsistä vieläkään tarpeeksi. (MT 20.3.)

Sarvamaan mukaan keskustelussa unohdetaan usein, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa ei voi hänen mukaansa keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Komission alustavan lainsäädäntötekstin mukaan ”Vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Ne ovat myös merkittäviä hiilidioksidin varastoja.” Sarvamaan arvio komission käsityksestä metsien merkityksestä näyttää pitävän paikkansa.

Lue koko pääkirjoitus täältä >

Verkkouutiset: EU:n elvytysohjelma vaarassa – parlamentti haluaa valvoa

7.5.2020

Petri Sarvamaa vaatii EU-parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

– Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön, Sarvamaa jatkaa.

– Parlamentti on EU:n ainoa suoraan kansalaisten valitsema ja heitä päätöksenteossa edustava instituutio. Ilman parlamentin valvontaa riski unionin rahojen väärinkäytöstä kasvaa.

Lue koko uutinen täältä >

Petri Sarvamaa: EU:n biljoonan euron elvytysohjelma vaarassa, jos parlamentin rooli sivuutetaan

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii Euroopan parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

”Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön”

”Jos rahasto on vain hallitusten välinen, ei sen käyttöä voida valvoa EU:n tilintarkastustuomioistuimessa eikä parlamentissa, jolle budjettivalvonta muuten kuuluu. Valvonta olisi kiinni vain jäsenmaista itsestään, jotka ovat myös rahoituksen vastaanottajia. Ulkopuolisen valvojan puute altistaa varat merkittävälle väärinkäytön ja tehottomuuden riskeille”

”Haluamme myös korostaa, että uuden elvytysrahaston on perinteisten paljon työllistävien politiikan sektoreiden lisäksi kohdistettava tukea tulevaisuusorientoituneille aloille kuten tutkimukseen ja teknologiaan. EU:lla ei ole varaa uuteen menetettyyn sukupolveen samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina hyväksyvät viikko toisensa jälkeen uusia tukipaketteja talouksilleen. Teollisuus, maanviljelijät, tutkimuslaitokset, työntekijät, sairaalat, yliopistot ja yritykset odottavat vahvaa signaalia Euroopasta.”

Tiedote on saatavilla täältä >

Sarvamaa Ylen aamu-tv:ssä: EU:n tulevaisuus koronakriisin jälkeen

20.4.2020

Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa EU:n tulevaisuudesta koronakriisin jälkeen.

Katso video täältä>

Euroopan unionia tarvitaan nyt ja jatkossa ratkomaan pandemian aiheuttamia ongelmia. Kriisi voidaan ratkaista vain yhteistyöllä, ja esimerkiksi suojavarustehankintoja, lääkekehitystä ja rajaratkaisuja on järkevää koordinoida yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Yksin meidän ei kannata tässä jäädä.

Kriiseissä tarvitaan ruokavarmuutta, Maaseudun Tulevaisuus

17.4.2020

Koronavirus on nostanut uudella tavalla ytimeen yhteiskuntamme kriisinkestävyyden ja paljon puhutun resilienssin. Kyse on siitä, miten kriittiset toiminnot ja infrastruktuuri pyörivät poikkeusolojen kohdatessa Suomea ja Eurooppaa.

Tähän asti suurin osa huoltovarmuuden haasteista on liittynyt lääketarvikkeiden, kuten suojamaskien, saatavuuteen. Asian kanssa on kamppailtu niin kotimaassa kuin EU:n tasolla.

Tilanteen pitkittyessä voimme ennen pitkää huomata katkoksia ja ongelmia myös elintarvikkeissa ja ruokatoimituksissa.

Euroopan ruokamarkkinat ovat häiriöalttiita ja hyvin linkittyneitä keskenään, minkä vuoksi on korkea aika tehdä päätöksiä myös ruuantuotannon huoltovarmuudesta ja varmistaa yhteiskunnan ruokavarmuus.

EU voi parhaiten vaikuttaa ruokavarmuuteen leipomalla nämä tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistukseen.

Meneillään olevassa cap-uudistuksessa on otettava huomioon huoltovarmuus, jotta yhteinen maatalouspolitiikka on jatkossa valmis kohtaamaan vakavatkin tulevat kriisit, olkoot ne sitten pandemioita tai jotain muuta, ilman pelkoa ruuan loppumisesta.

Ruuantuotannon kriisivalmiuden kasvattaminen on elintärkeää yhteiskunnan selviytymisen kannalta. EU-maat ovat vahvasti riippuvaisia tuontiruoasta, ja shokit ruuan tuotantoketjussa voivat olla tuhoisia.

Yhteiskunnan ruokavarmuudesta huolehtiminen tarkoittaakin ruuantuotannon huoltovarmuuden laajaa ymmärtämistä tuotanto- ja toimitusketjujen, kriisinkestävyyden sekä tarvittavan työvoiman liikkuvuuden osalta.

Tuotanto- ja toimitusketjujen häiriintyessä vaikutukset näkyvät nopeasti miljoonien ihmisten ruokapöydissä.

Koronaviruksen seurauksena on havaittu, kuinka erityisesti työvoiman saannin ongelmat voivat aiheuttaa suuria haasteita ruuantuotannolle. Työntekijät eivät välttämättä pääse rajasulkujen ja liikkumisrajoitusten vuoksi tiloille töihin keräämään satoa kriittisillä hetkillä.

Tämä on jo tällä hetkellä todellisuutta ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. EU on hedelmiä lukuun ottamatta omavarainen, mutta tämä edellyttää jäsenmaiden yhteistyötä ja pelisääntöjen noudattamista.

Suuri osa EU:n ruuantuotannosta lepää muualta tulevien kausityöläisten varassa. Etenkin Italian ja Espanjan koko Eurooppaa ruokkiva vihannes- ja hedelmätuotanto on riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta.

Suomessa luotetaan tuhansiin ulkomaisiin kausityöntekijöihin muun muassa marja- ja vihannestiloilla, ja liikkuvuuden heikentyessä sadot voivat jäädä korjaamatta.

Kausityövoiman lisäksi tietyt kriittiset tuotteet, kuten valkuaiskasvit ja osa eläintauteihin tarvittavista lääkkeistä, ovat tuontitavaraa EU:n ulkopuolelta. Katkot näiden toimituksissa voivat aiheuttaa pahaa jälkeä, joka näkyy kaupan hyllyillä asti.

Huoltovarmuutta ja ruuantuotannon kriisinkestävyyttä ei ole huomioitu juurikaan cap-uudistusta laadittaessa. Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus pakottaa kuitenkin ottamaan tämän tärkeän teeman nykyistä vahvemmin huomioon eritoten maatalouspolitiikassa.

Ruuan huoltovarmuus eli ruokavarmuus on yhteiskunnan toimivuuden peruspilari.

Viimeistään meneillään olevan kriisin tulisi hajottaa keinotekoiset raja-aidat ja auttaa katsomaan tilannetta tuoreesta näkövinkkelistä. On korkea aika kerätä voimat yhteen ja toimia ruokavarmuuden eteen sementoimalla huoltovarmuus vahvemmin yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Tätä teemaa myös Suomi voisi ajaa EU-päätöksenteossa. Aion itse nostaa aiheen esille maatalousvaliokunnassa ja esittää, että komissio tekee pikaisesti selvityksen maatalouspolitiikan muutostarpeista huoltovarmuuden parantamiseksi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 17.4.2020.

Turun Sanomat: ”Petri Sarvamaa: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.”

11.4.2020

Lännen Media kysyi kaikilta 14 europarlamentaarikolta, miten he arvioivat EU:n toimintaa koronavirusta koskevissa päätöksissä.

”Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia. Nykyisellä yhteistoiminnan ja koordinaation tasolla EU, eli sen jäsenvaltiot, tulevat kaikki reputtamaan aikamme tärkeimmän tentin”, vastasi Petri Sarvamaa.

1. Miten EU toimi/ei toiminut, kun jäsenmaat alkoivat sulkea rajojaan ja EU-kansalaisia alkoi jäädä jumiin toisiin jäsenmaihin?

Ei ole mitään EU:ta, jos jäsenvaltiot eivät anna sille toimivaltaa ja roolia. Jäsenmaat voivat palauttaa rajavalvonnan sisärajoille poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nyt jäsenmaat toimivat tässä yksin ilman yhteistä koordinaatiota.

2. Kuinka hyvin EU on pystynyt turvaamaan lääkeomavaraisuuden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden jakelun?

EU:lle ei ole annettu roolia ja vastuuta, sillä terveyskysymykset ja huoltovarmuus ovat ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla. EU on kuitenkin pyrkinyt toteuttamaan yhteishankintoja ja säännöstelyä kriittisten lääketarvikkeiden osalta. Suhtaudun kriittisesti jäsenmaiden yksipuolisiin myyntikieltoihin.

3. Kuinka hyvin EKP/EU on pystynyt vastaamaan koronaepidemian talousvaikutuksiin? Miten suhtaudutte yhteisvastuuseen / koronabondeihin?

Koronaviruksen talousvaikutukset tulevat olemaan pahempia kuin minkään lähihistorian tapahtuman. Mikään tähän mennessä nähty yhteiseurooppalainen reaktio ei riitä alkuunkaan. On mietittävä ratkaisuja perinteisen kuripolitiikan ulkopuolelta, sillä jos Italian ja Ranskan kaltaisissa jäsenmaissa katkeruus kasvaa niiden talouden joutuessa liian huonoon kuntoon, voi poliittinen lopputulos olla yhtenäisyyden kannalta EU:lle kuolettava. Tämä ei olisi Suomen etu.

4. Kouluarvosananne EU:n kyvystä puolustaa unionin keskeisten perusperiaatteiden noudattamista koronaepidemian aikana?

Kouluarvosana: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.

Voit lukea koko artikkelin täältä>

Maaseudun Tulevaisuus: Meppijoukko vaatii Unkarin rahoituksen jäädyttämistä

2.4.2020

Noin 20 hengen joukko Euroopan parlamentin jäseniä on lähettänyt EU-instituutioille kirjeen, joka kritisoi Unkarin toimia. Ensimmäisten allekirjoittaneiden joukossa ovat suomalaismepit Petri Sarvamaa (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.).

”Populistihallitukset käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat läpi lakeja, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan autoritäärisiksi järjestelmiksi EU:n sisällä.”

Lue koko uutinen täältä>

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

• Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

• Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

• Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

• Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

• Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

• EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

• EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

• Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Metsien merkitys on ymmärrettävä EU:ssakin, Maaseudun Tulevaisuus

20.3.2020

Me suomalaiset elämme metsistä, ja metsillä on suuri rooli kulttuurihistoriamme ja identiteettimme rakentumisessa. Metsäteollisuus on maamme kolmanneksi suurin teollisuudenala, ja sen osuus koko Suomen tavaraviennistä on 20 prosenttia.

Metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan kansallisen toimivallan piiriin. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, mitä EU-tasolla metsistä päätetään muilla aloilla, kuten energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, koska niillä on myös suoria käytännön vaikutuksia metsien käyttöön ja hoitoon Suomessa.

Euroopan komissio julkaisee uuden EU:n metsästrategian loppuvuodesta 2020. Myös Euroopan parlamentti muodostaa kantansa strategiaan, jonka valmistelussa saan kunnian toimia parlamentin pääneuvottelijana.

Luonnosraportti on nyt valmis, ja neuvottelut sen lopullisesta muodosta käydään tulevan kevään aikana.

Painotan raportissani kestävän metsänhoidon, metsien monikäytön ja biotalouden tärkeää roolia aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä.

Metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti.

EU:n uuden metsästrategian tulisi ottaa huomioon tutkimukseen ja innovaatioihin investoimisen tärkeys, sektorin luomat työpaikat sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Puupohjaisten materiaalien luomat mahdollisuudet tulisi nostaa esiin fossiilisten vaihtoehtojen korvaajina niin pakkauksissa kuin tekstiili-, kemikaali- ja rakennusteollisuudessakin.

Suomessa tiedetään, millaisia mahdollisuuksia biotalous tarjoaa ja miten tärkeää on kestävä ja aktiivinen metsänhoito. Lisäksi Suomen metsäteollisuus pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Miksi metsät sitten aiheuttavat hampaiden kiristystä EU-areenoilla?

Metsiin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita komission vihreän kehityksen ohjelman takia.

On selvää, että metsillä ja biotaloudella on olennainen rooli komission Green Dealin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. On kuitenkin hämärän peitossa, ymmärretäänkö tämä EU-tasolla todella. Esimerkiksi viime viikolla julkaistussa komission teollisuusstrategiassa biotalouden rooli jää lähes olemattomaksi.

Suomen metsätalouden intressien kannalta tämä on vasta alkusoittoa. Komission esitykset ilmastolaista, kiertotalouden toimintasuunnitelmasta ja ensi viikolla julkaistavasta EU:n monimuotoisuusstrategiasta vaikuttavat myös osaltaan Suomen metsiin.

Lisäksi kestävän rahoituksen strategia, uusiutuvan energian direktiivi sekä Suomen kannalta erityisen tärkeä lulucf-asetus avataan uudelleen.

Usein myös unohdetaan, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa emme voi keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Jatkuvat muutokset EU:n sääntely-ympäristössä eivät myöskään helpota investointien jatkuvuutta. Yrityksille tarvitaan näkyvyyttä ja vakautta.

Siksi on äärimmäisen tärkeää, että EU:n uudesta metsästrategiasta tulee tasapainoinen ja metsien koko arvoketjun huomioiva kokonaisuus. Sillä tulisi myös olla ohjausvaikutus muun EU-politiikan metsiin vaikuttaviin kirjauksiin.

Meidän täytyy taata elinvoimaisen metsäsektorin, työpaikkojen, metsien monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin jatkuvuus tulevaisuudessakin.