Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa hanhista: Viranomaiset eivät voi piiloutua EU:n selän taakse”

22.5.2020

 

– Hanhet aiheuttavat kestämätöntä vahinkoa viljelijöille syödessään kevätkauden viljat ja laiduntaessaan säilörehunurmet ja syysviljat. Monet menettävät rehusadon kokonaan hanhien seurauksena. Tilanne on absurdi, sillä viljelijät eivät voi tehdä tilanteelleen mitään. Hanhet saapuvat kevään myötä suurissa parvissa ja syövät kaiken tieltään. Myös kaupunkien puistot ovat muuttuneet hanhien valtakunnaksi, Petri Sarvamaa toteaa.

Sarvamaa esitti syksyllä EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen hanhien metsästyksestä. Vastauksessaan komissio totesi, että: ”Lintudirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, myöntää lintujen pyydystämistä ja tappamista koskevia poikkeuksia viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi tai kansanterveyden turvaamiseksi. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että 9 artiklan vaatimukset täyttyvät. Komission yksiköt ovat valmiita avustamaan jäsenvaltioita näiden säännösten täysimääräisessä hyödyntämisessä.”

– On selvää, että suomalaiset viranomaiset eivät voi enää piiloutua EU:n selän taakse päätöksissään olla myöntämättä valkoposkihanhien pyydystämislupia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa paikalliset viranomaiset myöntävät vuosittain merkittävän määrän pyydystämislupia. Kyse on Ely-keskusten omasta harkinnasta, ja sen tulisi tässä tapauksessa joustaa naapurimaiden tapaan, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Meppijoukko vaatii Unkarin rahoituksen jäädyttämistä

2.4.2020

Noin 20 hengen joukko Euroopan parlamentin jäseniä on lähettänyt EU-instituutioille kirjeen, joka kritisoi Unkarin toimia. Ensimmäisten allekirjoittaneiden joukossa ovat suomalaismepit Petri Sarvamaa (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.).

”Populistihallitukset käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat läpi lakeja, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan autoritäärisiksi järjestelmiksi EU:n sisällä.”

Lue koko uutinen täältä>

Ajankohtaista

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

  • Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

 

  • Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

 

  • Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

 

  • Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

 

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

  • Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

 

  • EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

 

  • EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

 

  • Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

 

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Ratkaisujen viikot EU:ssa – ”Manfred Weberin osakkeet voivat nousta”

16.6.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi komission puheenjohtajan paikasta käytävää kilpailua. ”Weberillä on ihan hyvät mahdollisuudet, joskin muuttujia on monta. Ensi viikolla asiat voivat näyttää toiselta”, Petri Sarvamaa kommentoi viitaten EU:n huippukokoukseen.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EU-rahaa havittelevan on hyväksyttävä yhteiset arvot, Nykypäivä

24.5.2019

Vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n ydinarvoja, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä uhattuna useassa Euroopan maassa.

Unkarissa valtapuolue Fidesz on hivuttanut median epäsuorilla keinoilla äänitorvikseen. Puolan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt korvaamaan tuomareita omilla tukijoillaan, ja Romaniassa sosialistihallitus yrittää muuttaa maan rikoslakia poliittisen eliitin korruption laillistamiseksi.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys missään, vaan sen heikentyminen voi vaania missä vain. Siksi asiaan pitää puuttua kiireellisesti.

Oikeusvaltion ja demokratian murentuminen EU:n sisällä on osoittautunut vaikeaksi ongelmaksi ratkaista. EU:lla on olemassa työkalu sääntöjä rikkovien jäsenvaltioiden kurittamiseksi: Lissabonin sopimuksen 7 artikla. Sillä voidaan teoriassa viedä valtiolta äänioikeus jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa. Käytännössä mekanismi ei kuitenkaan enää toimi, sillä kurinpitomenettelyiden aloittaminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä. Oikeusvaltioperiaatetta murentava valtio löytää nykyään kaverin neuvostossa, jos tilanteeseen pyritään puuttumaan 7. artiklan nojalla.

Siksi tämän hetken kenties tärkein lakialoite EU:ssa on uusi budjettilaki, jolla voidaan suitsia säännönrikkojien toimia katkaisemalla niiltä EU-rahoitus. Toimin itse tässä lakiesityksessä EU-parlamentin pääneuvottelijana.

Käytännössä uusi laki mahdollistaisi sen, että komissio voi ehdottaa EU-maksujen vähentämistä tai keskeyttämistä jäsenmaalta, jonka todetaan rikkovan oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sitten päätöksen käänteisellä määräenemmistöllä. Rahahanojen sulkemisella olisi tuntuva vaikutus maissa, joissa nojataan vahvasti EU-rahoitukseen. Jos EU:n tukieurot kelpaavat, pitää myös unionin arvot hyväksyä.

Olen pääneuvottelijana yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabalin kanssa neuvotellut ja ajanut parlamentissa läpi lakiesityksen, joka hyväksyttiin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa viime joulukuussa ja parlamentin täysistunnossa tammikuussa. Meidän meppien puolelta asetuksen valmistelu on siis tehty.

Asian eteneminen on kuitenkin polkenut paikallaan neuvostossa, jonka nykyinen puheenjohtajamaa Romania ei ole halunnut viedä esitystä eteenpäin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että heinäkuussa puheenjohtajana aloittava Suomi on jo ilmoittanut tämän lain yhdeksi kautensa päätavoitteista. Jos minut valitaan jatkokaudelle, olemme ensi syksynä onnellisessa tilanteessa, sillä neuvottelupöydässä istuu toisella puolella pöytää Suomi edustamassa jäsenvaltioita, ja toisella puolella suomalainen meppi edustamassa parlamenttia.

Nyt on tärkeää saada tämä lakiesitys maaliin. EU tarvitsee jotain kättä pidempää, jolla puuttua niiden korruptoituneiden hallitusten toimintaan, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. On täysin sietämätöntä, että annamme tiettyjen jäsenmaiden tehdä pesäeroa yhteisiin arvoihin samalla kun ne nauttivat miljardien eurojen EU-tuista. EU on arvoyhteisö, jonka on suojeltava kansalaistensa perusoikeuksia ja valvottava tiukasti yhteisten rahojensa käyttöä.

P.S. EU ei puuttuisi tällä asetuksella jäsenvaltioiden suvereniteettiin, niin kuin kuulee väitettävän. Jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää oman tiensä. Myös sen, haluaako jatkaa yhteisten arvojen unionissa.

Julkaistu Nykypäivässä 24.5.2019

Ajankohtaista

USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

Ajankohtaista

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019

Ajankohtaista

Sisäinen turvallisuus alkaa toimivasta ulkorajasta, IL-blogi

15.5.2019

Euroopan unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen. Turvallisuuden kahden  ulottuvuuden välinen yhteys konkretisoituu EU:n ulkorajassa. Sen hallinta on sisäisen vakauden perusedellytys.

Vuonna 2015 ulkorajoille kohdistui ennennäkemätöntä painetta. Muuttovirtojen kohisten kasvanut volyymi paljasti rajavalvontamme puutteet. Rajat ylitettiin laittomasti yli 1,8 miljoonaa kertaa. Sen jälkeen yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut kehittää ulkorajojen valvontaa niin, että laiton maahanmuutto saadaan lopetettua.

Komissio vastasi puutteisiin esittämällä Eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n vahvistamista. Olin parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana näitä esityksiä käsittelevissä budjettivaliokunnan lausunnoissa.

Molemmat ehdotukset ovat tarpeen, sillä Eurooppaan suuntautuvat muuttovirrat on pakko ottaa hallintaan ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voitava palauttaa järkevästi.

Tällä hetkellä pisimmällä valmisteluissa on raja- ja merivartiostoa koskeva ehdotus, jossa uutuutena tulee esimerkiksi 10 000 hengen pysyvä joukko. Olen korostanut läpi neuvotteluiden sitä, että  käytännön tason päällekkäisyyksiä kansallisten ja EU:n yhteisten järjestelmien välillä on vältettävä. Tuplatyöstä ei ole mitään hyötyä, resurssit tarvitaan sinne missä on aukkoja.

Yhteisen tekemisen ei kuitenkaan ole tarkoitus keskittää maahanmuuttoasioita ja rajavalvontaa EU:lle.  Päävastuu ulkorajojen valvonnasta säilyy viime kädessä jäsenvaltioilla. EU:n rooli on kehittää yhteistä politiikkaa ja mahdollistaa kaikkia hyödyttävä yhteistyö. Toisin sanoen EU avaa meille uuden mahdollisuuksien tason kansallisten järjestelmien tueksi.

Siirtolaiskriisin puhkeamisen jälkimainingeissa julkaistiin EU:n globaalistrategia eli ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunnitelma. Sen keskeinen ratkaisu vakauden säilyttämiseen Euroopassa on vahvistaa EU:n kykyä reagoida yllättäviin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin sekä sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

Mikä sitten on se taikakeino, jolla strategia toteutetaan?

Mielestäni yksi hyvä lähtökohta on varmistaa, että olemassa olevat järjestelmät alkavat toimia niin kuin niiden pitäisi.

Viime vuonna laittomien rajanylitysten määrä oli 92% pahinta piikkiä alhaisempi. Suunta on siis oikea. Seuraavaksi meidän on keskityttävä tehostamaan laittomasti maahantulleiden palautuksia, jotka eivät vielä suju yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Julkaistu IL-blogissa 15.5.2019.

Ajankohtaista

MTV uutiset: Ensi kuussa alkaa Suomen puolen vuoden urakka EU:n työnjohdossa, edessä suuria uudistuksia – ”On iso vastuu, miten tätä isoa orkesteria johdetaan”

9.5.2019

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten meppien vaikutusvalta on hyvissä kantimissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on 751 mepin joukosta 14. vaikutusvaltaisin. ”Mielestäni suomalaisten äänestäjien pitäisi olla vain tyytyväisiä, että ovat valinneet sinne ahkeria, peräänantamattomia ja oman asiansa puolesta taistelevia kansanedustajia. On korkea työmoraali ja halu vaikuttaa”, sanoo Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Politico: Orbán backs away from Weber

6.5.2019

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei tue enää Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokasta Manfred Weberiä Euroopan komission puheenjohtajaksi. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on iloinen siitä, että Orbán ottaa etäisyyttä EPP:hen. Hän näkee sen merkkinä siitä, että puolueen päätös jäädyttää Fideszin jäsenyys viime maaliskuussa on toiminut toivotulla tavalla. ”Joey Ramonen sanoin: ’Glad to see you go go go go, goodbye!'”, toteaa Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Työn juhlaa kaikille – olisipa aihetta enemmänkin!, IL-blogi

30.4.2019

Tänään virittäydytään juhlimaan työtä. Aihetta onkin, mutta ei vielä tarpeeksi. Suomessa työllistämisen kankeat pelisäännöt sotivat edelleen sitä perustavanlaatuista merkitystä vastaan, mikä työllä on  yksilölle ja yhteiskunnalle. Monta tarpeellista työpaikkaa on vielä syntymättä.

Katseet kääntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Euroopanlaajuisesti viimeisen viiden vuoden aikana 85% uusista yksityisen sektorin työpaikoista on syntynyt juuri niistä. Suomessa on ollut perinteisesti vahva suuryrityskulttuuri, mutta viime vuosina työpaikkoja on syntynyt meilläkin eniten juuri pk-sektorille. Vauhtia vaan tarvittaisiin roimasti lisää.

Yritykset ovat kaivanneet joustavuutta työllistämisen edellytyksiin jo pitkään, mutta sitä ei ole edelleenkään läheskään tarpeeksi. Erityisen suurissa ongelmissa ovat pienet yritykset. Nykyisillä edellytyksillä on todella vaikeaa tehdä kannattavaa bisnestä.

Esimerkiksi määräaikaista työntekijää, joka ei ole jonkun sijainen, ei voi lomauttaa vaikka koko yrityksen tuotanto keskeytyisi kokonaan vaikkapa joksikin kesäkuukaudeksi. Tällainen kankeus koituu kaikkien tappioksi.

Euroopan komission tuoreimman raportin mukaan vuonna 2017 99,8% EU-maiden muista kuin rahoitusalan yrityksistä oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja ne työllistivät 66,4% väestöstä. Se, miten yrityksemme voivat ja miten kannattavaa niiden on työllistää, vaikuttaa koko kansantalouden tilaan. Siksi yritysten edellytyksiä palkata työntekijä olisi vastuutonta vaikeuttaa. Tarvittavat toimet ovat nimenomaan päinvastaisia.

Kasvu ei pääse tällä menolla koskaan kunnolla vauhtiin. Ilman kasvua meillä ei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa haluttuja ja tarvittavia uudistuksia, eikä edes säilyttää nykyistä julkisten palvelujen tasoa. Eikä kestävää kasvua ole ilman korkeaa työllisyyttä.

Suunnitelmia ei voi rakentaa sen varaan, että työllisyys jotenkin kummasti kasvaisikin itsestään ennustettua nopeammin. Vaikka Suomen työttömyys on laskussa, ei tämänhetkinen tilanne anna syytä hengähtää helpotuksesta.

Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua 80 prosenttiin. Nykyinen noin 73 prosenttia on tuhon tie koko Suomelle.

Kokoomus julkaisi tänään vastauksensa hallitustunnustelijan kysymyksiin. Puolueemme kynnyskysymyksissä hallitusvastuuseen tarttumiselle korostettiin taloutta ja  korkeaa työllisyyttä sen avaimena. Nämä kysymykset ovat ratkaisevia Suomen tulevaisuudelle pidempään kuin vain seuraavan hallituskauden ajan.

Malja siis työlle – olkoon sen tekeminen ja tarjoaminen Suomessa tulevaisuudessa entistä kannattavampaa!

Julkaistu IL-blogissa 30.4.2019.

Ajankohtaista

Kaivoslaki rikkoo EU:n periaatteita, Warkauden Lehti

Kaustisilta kuului ikäviä uutisia, kun Syväjärvelle suunniteltu avolouhos sai vuoden alussa ympäristöluvan huolimatta hankkeen ilmiselvistä riskeistä alueen vesistöille, rauhoitetuille viitasammakoille ja viereiselle Vionnevan Natura-suojelualueelle. Vastaavia esimerkkejä räikeästä välinpitämättömyydestä kaivosten lupia myönnettäessä löytyy ympäri Suomea. Syynä tähän on löperö kaivoslaki, joka sallii kaivosyritysten tuhoisan käytöksen.

Kansalaisaktivismin ja mediahuomion myötä kaivoslain herättämä pöyristys ja paine sen uudistamiseksi ovat kasvaneet. Hallituksen vastaus kansalaisten huoleen viime kuussa oli kuitenkin kuin isku vasten kasvoja. Lakiin hyväksyttiin muutoksia, joilla helpotetaan kaivosyhtiöiden asemaa edelleen, sen sijaan että lisättäisiin näiden vastuuta ympäristövaikutuksista.

Suomen venkoilua kaivoslain uudistamisessa on vaikea ymmärtää myös siksi, että se on ristiriidassa EU:n luonnonsuojeluperiaatteiden kanssa. Suomi on jo saanut Euroopan komissiolta huutia näiden direktiivien huolimattomasta toimeenpanosta.

EU:n ympäristönsuojelulakien pohjalta on perustettu Natura-alueita, jotka suojelevat tiettyjä lajeja ja luontotyyppejä. Niitä on myös monien kaivostemme läheisyydessä. Natura-alueiden suhteen on selkeät säännöt ja matala kynnys kaivoslupien hylkäämiselle: täytyy olla täysi ennakkovarmuus siitä, ettei hankkeella ole mitään haitallisia vaikutuksia luontoon.

Pykälä tuntuu kuitenkin suomalaisilta viranomaisilta unohtuneen. Esimerkiksi Kermajärven Natura-alueen luontoa uhkaava Aitolammen kaivos joutui lykkäämään hankettaan ja tekemään lisää ympäristöselvityksiä vasta kansalaisten noustua äänekkäästi sitä vastustamaan.

Ongelmana on, että ympäristöarvioinnin tuottaa kaivosyritys itse, eikä luvan myöntävällä viranomaisella ole resursseja tietojen tarkistamiseen. On uskomattoman naiivia, että luotamme voittoa tavoittelevien kaivostoimijoiden tekevän puolueettomia raportteja, jos niille annetaan vapaat kädet. Esimerkiksi Muonionjokeen jätevesiensä laskemista suunnittelevan Hannukainen Mining Oy:n oman arvion mukaan hankkeen vaikutukset ovat ”häviävän pieniä”, vaikka asiantuntijatahojen mukaan ne riittäisivät vaarantamaan vesistön lohikalat.

Myös kehnon ennaltaehkäisyn seurauksena syntyvien ympäristövahinkojen jälkipyykkiin ollaan varauduttu huonosti. EU velvoittaa jäsenmaansa luomaan rahoitusmekanismeja tuhojen torjumiseksi. Suomi ei tätä velvoitetta kuitenkaan ole toteuttanut. Seurauksena on ollut Hituran nikkelikaivoksen kaltaisia tapauksia, joissa tuhojen korjaamisesta koituvat miljoonien laskut jäävät lopulta veronmaksajien maksettavaksi, kun kaivoksen konkurssipesästä loppuvat rahat kesken.

Suomen kaivoslaki täytyy päivittää vastaamaan muualla Euroopassa jo noudatettavia periaatteita.

Julkaistu Warkauden Lehdessä 30.4.2019