Verkkouutiset: ”Ennallistamisaloite on selvä merkki poliittisesta näytöksestä”

14.6.2023

Europarlamentaarikko ei pidä komission esitystä kohtuullisena.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa arvioi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, ettei Suomi hyödy EU:n ennallistamisasetuksessa riittävästi sen haittoihin nähden.

Sarvamaa vastaa kirjoituksellaan WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin Helsingin Sanomien kirjoitukseen, jossa tämä vaati europarlamentaarikkoja osoittamaan, että että maamme on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen.

– Osa perusteluistani löytyy myös Rohwederin kirjoituksesta. Hän nimittäin listaa pitkän liudan kansallisia ohjelmia, joissa ennallistamista jo tehdään. Tämän lisäksi hänen perustelunsa rakentuvat siihen, miten asiat nimenomaan Suomessa tehdään, Sarvamaa vastaa.

– Kyse on merkittävästä poliittisesta suunnasta: määrääkö Suomen asioista Euroopan komissio vai Suomi itse. Tämän aloitteen reaktiolla osoitamme myös tulevalle komissiolle, mitkä sen toimivallan rajat ovat.

Sarvamaa pitää komission ympäristöosaston vaikuttamistoimintaa aloitteeseen liittyen kyseenalaisena. Komissio ei ole lobbari, europarlamentaarikko huomauttaa.

– Tämä on eurooppalaisen demokratian kannalta äärimmäisen vaarallinen tie.

Meppi toteaa politiikan vihreän ja vasemman laidan populistisen kielenkäytön toisinaan unohtuvan. Hän viittaa uutiseen Metsäkeskuksen virheellisistä laskelmista sanoessaan, että koko metsäala ”haluttiin ajaa huutaen alas virheelliseen tietoon perustuen”.

–  Ennallistamisaloite kaikkine yksityiskohtineen on selvä merkki poliittisesta näytöksestä, jonka valmistelussa maanviljelijöiden ja metsäalan todellisuus on sivuutettu, Sarvamaa arvostelee.

– On totta, että ennallistaminen myös luo työpaikkoja. Monen maa- ja metsätalousalalla työskentelevän ihmisen ammatti on kuitenkin aloitteen myötä vaakalaudalla – ei heidän ammattinsa muutu automaattisesti EU-lainsäädännön avulla.

Artikkeli on julkaistu Verkkouutisissa 13.6.2023

Kaksi hutia komissiolle — kolmas tarvitaan, jotta ennallistamisaloite kaatuu

31.5.2023

Euroopan komissio on pelannut kautensa alusta saakka kovaa peliä aivan omilla säännöillään. Keneltäkään vähänkään EU-politiikkaa seuraavalta ei ole jäänyt huomaamatta, kuinka järjestelmällisesti ja strategisesti taitavasti komissio on vyöryttänyt vihreän siirtymän aloitteitaan.

Ennallistamisaloitteen kohdalla komission peli meni jo alkumetreiltä alkaen kaiken kohtuuden yli. Jäsenmaiden metsät, maatalousekosysteemit, turvemaat ja jopa kaupunkiympäristöt olisivat aloitteen myötä tilanteessa, johon ei ole ollut aikaa valmistautua lainkaan riittävästi.

Komission kova peli on onneksi huomattu joissain osissa Euroopan parlamenttia. Aloite sai kaksi ensimmäistä hutiaan, kun parlamentin maatalousvaliokunta sekä kalatalousvaliokunta äänestivät ennallistamisehdotusta vastaan.

Maatalousvaliokunnan signaali on kaikessa poikkeuksellisuudessaan äärimmäisen tärkeä ja rohkea kannanotto eurooppalaisten maanviljelijöiden ja metsänomistajien puolesta. Ensi kuussa odotetaan vielä päävaliokunnan kantaa, jonka suhteen ei välttämättä liene yllätystä tulossa. Ympäristövaliokunnalta on totuttu näkemään vielä komissiota tiukempia linjauksia.

Sidosryhmät, kuten metsänomistajien ja tilallisten edustajat, eivät halua tuoda viestiään päättäjille ilkeyttään. Kaikki eivät tunnu muistavan, että näiden etujärjestöjen takana on aivan oikeita ihmisiä elinkeinoineen. Heidän viesteihinsä suhtauduttiin kuitenkin aloitteen valmisteluvaiheessa lähinnä ylimielisellä olankohautuksella.

On myös ylimalkaista oikeuttaa aloitteen aiheuttamaa ahdinkoa toteamalla, että ennallistaminen tuo merkittävästi lisää työpaikkoja. Montako veroeuroa nämä työpaikat tuovat valtiolle? Ihmisten ammatit eivät myöskään vaihdu automaattisesti yhden asetuksen toimeenpanon myötä.

Aloitteen ongelmat eivät koske ainoastaan Suomea. Parlamentin EPP-ryhmän sisällä on herännyt aito huoli aloitteen vaikutuksista muun muassa eurooppalaisen ruoantuotannon turvaamisen vuoksi. Ryhmän seuraavat askelmerkit ovat kallistumassa kohti koko aloitteen vastustusta. Näin ei olisi tarvinnut olla, jos jo aloitteen valmisteluvaiheessa sidosryhmien näkökulmat olisi otettu huomioon.

Ei ole kyse siitä, että EU:ssa ei saisi lähivuosina edistää luonnon ennallistamista. Kyse on demokratiasta: eri tahojen näkökulmien on oltava tasapainossa. Ennallistamisaloitteen vaikutustenarvioinneista selviää, että nämä näkökulmat on aivan tietoisesti haluttu sivuuttaa.

Komission on nyt aika kohdata toimintansa seuraukset. Komission ympäristöosastolle ja komissaari Timmermansille on jo lähetetty selvä poliittinen viesti: lähditte itse pelaamaan uhkapeliä ja nyt riskinä on kasvojenmenetys.

Ennallistamisasetuksen torppaamisen sinetiksi tarvitaan kuitenkin vielä kolmas huti. Tämän pitäisi tapahtua lopulta Euroopan parlamentin täysistunnossa heinäkuussa. Vaa’ankieliasemassa ovat erityisesti Euroopan keskustapuolueen edustajat, ja ilman heidän riittävää tukeaan ennallistamisasetusta ei onnistuta kaatamaan.

Itselleni peli on selvä – kun ei ole osattu valmistella tasapainoista ja reilua lainsäädäntöä, kauttaan päättävälle komissiolle pitää antaa tuomio sääntöjen mukaan: kolmesta hutilyönnistä seuraa lyöjän palo. Seuraava yrittäjä on seuraava komissio.

Kirjoitus on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 30.5.2023

Uuden lyijyhaulikiellon esinäytös

26.10.2022

Helmikuusta 2023 alkaen lyijyhaulien käyttäminen kosteikoilla tulee olemaan kiellettyä. Taustatiedoksi on hyvä muistaa, että maa- ja metsätalousministeriön mukaan soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria, eli kolmannes maapinta-alasta. Suomi on yksi Euroopan turverikkaimmista maista ja siten vaikutukset Suomeen ovat merkittävät.

Ennen kuin edellinen kielto on astunut edes voimaan, komissio on päättänyt selvittää, tuleeko lyijyhaulien käyttökieltoa laajentaa entisestään. Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin vuosikymmeniä sitten ja esimerkiksi ampumaradan perustamiseen tarvitaan jo nykyisinkin kattava ympäristölupa, jota aidosti myös valvotaan. Ympäristölupa vaaditaan miltei kaikilta ulkona sijaitsevilta ampumaradoilta.

Haluan painottaa, että suhtaudun lyijyyn myrkkynä vakavasti. Kukapa haluaisi esimerkiksi palata Suomessa aikaan ennen vuotta 1994, kun autoihimme vielä tankattiin lyijyä sisältävää bensiiniä.

Käsillä oleva ehdotus sisältää kuitenkin teemoja, jotka on otettava erittäin vakavasti ja joihin tulevan hallituksen vaikuttamista tarvitaan. Kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysistä vastaava komitea ja riskinarviointikomitea tulevat antamaan lopullisen tekstinsä vuoden 2023 alussa (Q1). Komissio tulee tämän jälkeen laatimaan oman esityksensä, jonka tulee olla valmis kolmen kuukauden sisällä. Aikataulullisesti tärkeä vaikutustyö tulee lankeamaan seuraavan hallituksen vastuulle.

Vaikka valmisteilla olevassa ehdotuksessa suljetaan esimerkiksi poliisi ja puolustusvoimat rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle, on ehdotuksella vaikutuksia ampumaratoihin ja aseenkäsittelyn harjoitteluun. Esimerkiksi tilanne ampuratojen kanssa on otettava todesta. Maanpuolustuskyky, reserviläistoiminnan sekä harjoittelun kannalta keskeiset ampumaradat ja huoltovarmuus on huomioitava mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä.

Luonnosvaiheessa olevassa esityksessä esitetään erityisen tiukkoja ympäristövaatimuksia haulikko- ja kivääriradoille. Esimerkiksi haulikkoratojen, joissa käytetään lyijyhauleja, tulisi pystyä vuosittain keräämään vähintään 90 prosenttia ammutusta lyijystä.  Kivääriratojen, joissa käytetään lyijyammuksia, tulisi asettaa lyijynkerääjät tai tiukkojen vaatimusten mukaiset hiekkavallit. Suomessa on tällä hetkellä 670 ampumarataa ja esimerkiksi poliisihallituksen lausunnon mukaan vaatimusten täyttäminen tulee olemaan erittäin kallista. Tämä johtaisi todennäköisesti siihen, että huomattava määrä kolmansien osapuolten ampumaradoista lopettaisi toimintansa.

Tärkeä kysymys on myös se, miten tulevat vaatimukset tulisivat vaikuttamaan esimerkiksi sovellettuun reserviläisammuntaan (SRA), jossa toiminta tapahtuu pääosin maastossa, josta lyijyn kerääminen on miltei mahdotonta. Toinen kysymys on esimerkiksi poliisin, rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien henkilökunnan vapaa-ajalla tapahtuva harjoittelu. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja aina tarvittavaa harjoittelua ei ole mahdollista suorittaa viranomaisten omilla ampumaradoilla.

Nykyisellään Euroopan parlamentin ja neuvoston REACH-asetus (1907/2006) jättää kuitenkin tilaa reserviläistoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen sisällyttämisestä uusien rajoituksien ulkopuolelle.

Asetuksen artikla 2.3. toteaa, että jäsenvaltiot voivat sallia vapautukset tämän asetuksen noudattamisesta erityisissä tapauksissa tiettyjen aineiden osalta sellaisenaan, valmisteessa tai esineessä, jos se on tarpeen maan puolustuksen vuoksi. Tämä kyseinen kohta tulee ottaa vaikuttamistyön kärkiviestiksi ja huomioon mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä. Tulevan hallituksen on varmistettava, että muotoilu on mukana uudessa ehdotuksessa ja kattaa samalla kaiken reserviläistoiminnan ja harjoitteluun tähtäävään ampumaratatoiminnan. Lienee sanomattakin selvää, että tässä maailmanajassa ampumaradoilla on erittäin suuri merkitys kokonaisturvallisuuden ja yleisen edun näkökulmasta.

Arvostan suuresti unionin virastoja ja tutkimustyötä, mutta välillä on aiheellista esittää myös kritiikkiä. Esityksessä muun muassa todetaan, että noin yli miljoona lasta on alttiina lyijyn myrkyllisille vaikutuksille riistalihan kulutuksen vuoksi ja tämä aiheuttaisi heille haittaa neurologisen kehityksen saralla. Olen tiedustellut kemikaalivirastosta taustatietoa kyseiselle tutkimukselle, mutta en ole vielä saanut kattavaa tietoa siitä, mihin kyseinen väite perustuu.

Käsillämme on nyt uuden lyijyhaulikiellon esinäytös ja vaikuttamisen pelimerkit ovat asettumassa pöydälle. Olen itse tehnyt vierailun Euroopan kemikaalivirastoon ja painottanut viraston johdolle suomalaisia erityispiirteitä. Varsinainen näytös nähdään komission päässä, jahka sen lopullinen esitys on valmistunut. Vaikuttamisen paikka alkaa olla käsillä.

Kolumni on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa.

Unohtiko komissio ydinvoiman roolin energiakriisissä?

2.10.2022

Uusi Suomi: ”Teemme tämän saman virheen” – Näin Suomen mepit ja Jutta Urpilainen arvioivat Ursula von der Leyenin puhetta

15.9.2022

Komissaari Jutta Urpilaisen mukaan State of the Union -puheessa valettiin uskoa siihen, että eurooppalaiset selviävät energiakriisistä ja taloushaasteista. Suomen mepit kehuivat Ukraina-otetta, mutta havaitsivat puheessa myös puutteita.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona jokavuotisen linjapuheensa.

Unionin tilaa käsittelevässä puheessaan hän vakuutti EU:n jatkavan Ukrainan tukemista. Komissio aikoo myös puuttua energiayhtiöiden kohtuuttomiin voittoihin.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) mielestä von der Leyenin puhe oli erittäin vahva.

Mepeiltä ruusuja ja risuja

Suomalaiset europarlamentaarikot eivät suhtautuneet von der Leyenin puheeseen aivan yhtä myötämielisesti kuin komissaari Urpilainen.

Vahvaa Ukraina-otetta kehuttiin, mutta puutteitakin löytyi.

”Hänen olisi pitänyt puhua energiatilanteesta selkeämmin. Ydinvoiman rooli energiakriisin ratkaisemisessa jäi kokonaan mainitsematta”, kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa sanoo.

Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että von der Leyenin mukaan nyt olisi konventin eli perussopimusten avaamisen aika. Siitä tulee Sarvamaan mukaan pitkä ja mielenkiintoinen prosessi.

Rkp:n europarlamentaarikko Nils Torvalds puolestaan oli ärsyyntynyt siitä, että komissio esittää, että kaikki menee hyvin ja ongelmattomasti, ”tilausten mukaan”.

”Se on menestyksen propagandaa, johon muutkin järjestelmät ovat kompastuneet. Me teemme tämän saman virheen.”

Torvalds oli huolissaan myös siitä, että EU:n budjetin rahat ovat lopussa. Mistä komissio aikoo siis löytää rahat kaikkiin esityksiinsä?

”Jokainen esitys sisältää sen, että rahat otettaisiin ETS:stä [päästökaupasta] eli rahatulosta, joka kuuluu jäsenmaille.”

Torvaldsin mielestä näyttää siltä, että EU:n budjetti täytyy avata uudestaan.

Ilmaston osuus jäi ohueksi

Vihreiden Alviina Alametsä kiinnitti huomiota siihen, että puheesta puuttuivat avaukset EU:n yhteisen puolustuksen vahvistamiseksi.

”Tässä maailmantilanteessa olisi merkittävää, että von der Leyen linjaisi enemmän puolustuksesta.”

Myös ilmastonmuutoksen osuus jäi Alametsän mielestä ohueksi.

”Hän mainitsi ilmaston kolme kertaa, mutta konkretia jäi puuttumaan. Miten ilmastokriisiä aiotaan ratkoa?”

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari totesi, että se, että jäsenmaat siirtävät lisää rahaa EU:lle, ei tee eurooppalaisista kansalaisista tai jäsenmaista entistä vahvempia, mutta se tekee EU:sta vahvemman.

”Tässä Ukrainan sodan varjolla syvennetään federalismia. Se on väärin”, Huhtasaari sanoi.

Vasemmistoliiton meppi Silvia Modig kiitti von der Leyenin puheen energia-avauksia ja sitä, että EU:ssa vaikutetaan nyt ymmärtävän strategisen autonomian tärkeys.

”Meillä on samanlaisia liiallisia riippuvaisuuksia kuin venäläisestä energiasta muuallakin, esimerkiksi teknologian suhteen Kiinasta.”

Modig jäin kaipaamaan puheelta vahvaa kannanottoa ja ratkaisuja ruokakriisiin.

Keskustan Mauri Pekkarinen olisi toivonut puheelta terävämpää otetta ja konkretiaa siihen, kuinka komissio aikoo toteuttaa energia-aloitteensa.

Sosialidemokraattien Eero Heinäluoma totesi, että hän on yleensä kehunut State of the Union -puheita, mutta tällä kertaa puhe oli pettymys.

”Akuutti kriisi, ensi talvi ei ole komissiossa selvästikään riittävästi hoidossa.”

Heinäluoma sanoo, että energiaongelmat on tiedetty jo monta kuukautta. Ennen kuin parlamentti jäi kesälomalle, tiedossa oli, että komissio valmistelee sähkömarkkinasääntöjen muuttamista.

”Nyt kun katsoo, mitä siellä on saatu aikaiseksi, se on kovin vähän. Konkretia puuttuu.”

Uutinen on julkaistu Uusi Suomessa.

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa hanhista: Viranomaiset eivät voi piiloutua EU:n selän taakse”

22.5.2020

– Hanhet aiheuttavat kestämätöntä vahinkoa viljelijöille syödessään kevätkauden viljat ja laiduntaessaan säilörehunurmet ja syysviljat. Monet menettävät rehusadon kokonaan hanhien seurauksena. Tilanne on absurdi, sillä viljelijät eivät voi tehdä tilanteelleen mitään. Hanhet saapuvat kevään myötä suurissa parvissa ja syövät kaiken tieltään. Myös kaupunkien puistot ovat muuttuneet hanhien valtakunnaksi, Petri Sarvamaa toteaa.

Sarvamaa esitti syksyllä EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen hanhien metsästyksestä. Vastauksessaan komissio totesi, että: ”Lintudirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, myöntää lintujen pyydystämistä ja tappamista koskevia poikkeuksia viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi tai kansanterveyden turvaamiseksi. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että 9 artiklan vaatimukset täyttyvät. Komission yksiköt ovat valmiita avustamaan jäsenvaltioita näiden säännösten täysimääräisessä hyödyntämisessä.”

– On selvää, että suomalaiset viranomaiset eivät voi enää piiloutua EU:n selän taakse päätöksissään olla myöntämättä valkoposkihanhien pyydystämislupia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa paikalliset viranomaiset myöntävät vuosittain merkittävän määrän pyydystämislupia. Kyse on Ely-keskusten omasta harkinnasta, ja sen tulisi tässä tapauksessa joustaa naapurimaiden tapaan, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Maaseudun Tulevaisuus: Meppijoukko vaatii Unkarin rahoituksen jäädyttämistä

2.4.2020

Noin 20 hengen joukko Euroopan parlamentin jäseniä on lähettänyt EU-instituutioille kirjeen, joka kritisoi Unkarin toimia. Ensimmäisten allekirjoittaneiden joukossa ovat suomalaismepit Petri Sarvamaa (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.).

”Populistihallitukset käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat läpi lakeja, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan autoritäärisiksi järjestelmiksi EU:n sisällä.”

Lue koko uutinen täältä>

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

• Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

• Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

• Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

• Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

• Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

• EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

• EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

• Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Verkkouutiset: Ratkaisujen viikot EU:ssa – ”Manfred Weberin osakkeet voivat nousta”

16.6.2019

Lue uutinen ›

EU-rahaa havittelevan on hyväksyttävä yhteiset arvot, Nykypäivä

24.5.2019

Vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n ydinarvoja, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä uhattuna useassa Euroopan maassa.

Unkarissa valtapuolue Fidesz on hivuttanut median epäsuorilla keinoilla äänitorvikseen. Puolan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt korvaamaan tuomareita omilla tukijoillaan, ja Romaniassa sosialistihallitus yrittää muuttaa maan rikoslakia poliittisen eliitin korruption laillistamiseksi.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys missään, vaan sen heikentyminen voi vaania missä vain. Siksi asiaan pitää puuttua kiireellisesti.

Oikeusvaltion ja demokratian murentuminen EU:n sisällä on osoittautunut vaikeaksi ongelmaksi ratkaista. EU:lla on olemassa työkalu sääntöjä rikkovien jäsenvaltioiden kurittamiseksi: Lissabonin sopimuksen 7 artikla. Sillä voidaan teoriassa viedä valtiolta äänioikeus jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa. Käytännössä mekanismi ei kuitenkaan enää toimi, sillä kurinpitomenettelyiden aloittaminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä. Oikeusvaltioperiaatetta murentava valtio löytää nykyään kaverin neuvostossa, jos tilanteeseen pyritään puuttumaan 7. artiklan nojalla.

Siksi tämän hetken kenties tärkein lakialoite EU:ssa on uusi budjettilaki, jolla voidaan suitsia säännönrikkojien toimia katkaisemalla niiltä EU-rahoitus. Toimin itse tässä lakiesityksessä EU-parlamentin pääneuvottelijana.

Käytännössä uusi laki mahdollistaisi sen, että komissio voi ehdottaa EU-maksujen vähentämistä tai keskeyttämistä jäsenmaalta, jonka todetaan rikkovan oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sitten päätöksen käänteisellä määräenemmistöllä. Rahahanojen sulkemisella olisi tuntuva vaikutus maissa, joissa nojataan vahvasti EU-rahoitukseen. Jos EU:n tukieurot kelpaavat, pitää myös unionin arvot hyväksyä.

Olen pääneuvottelijana yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabalin kanssa neuvotellut ja ajanut parlamentissa läpi lakiesityksen, joka hyväksyttiin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa viime joulukuussa ja parlamentin täysistunnossa tammikuussa. Meidän meppien puolelta asetuksen valmistelu on siis tehty.

Asian eteneminen on kuitenkin polkenut paikallaan neuvostossa, jonka nykyinen puheenjohtajamaa Romania ei ole halunnut viedä esitystä eteenpäin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että heinäkuussa puheenjohtajana aloittava Suomi on jo ilmoittanut tämän lain yhdeksi kautensa päätavoitteista. Jos minut valitaan jatkokaudelle, olemme ensi syksynä onnellisessa tilanteessa, sillä neuvottelupöydässä istuu toisella puolella pöytää Suomi edustamassa jäsenvaltioita, ja toisella puolella suomalainen meppi edustamassa parlamenttia.

Nyt on tärkeää saada tämä lakiesitys maaliin. EU tarvitsee jotain kättä pidempää, jolla puuttua niiden korruptoituneiden hallitusten toimintaan, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. On täysin sietämätöntä, että annamme tiettyjen jäsenmaiden tehdä pesäeroa yhteisiin arvoihin samalla kun ne nauttivat miljardien eurojen EU-tuista. EU on arvoyhteisö, jonka on suojeltava kansalaistensa perusoikeuksia ja valvottava tiukasti yhteisten rahojensa käyttöä.

P.S. EU ei puuttuisi tällä asetuksella jäsenvaltioiden suvereniteettiin, niin kuin kuulee väitettävän. Jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää oman tiensä. Myös sen, haluaako jatkaa yhteisten arvojen unionissa.

Julkaistu Nykypäivässä 24.5.2019

USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019