Ajankohtaista

Uuden lyijyhaulikiellon esinäytös

26.10.2022

Helmikuusta 2023 alkaen lyijyhaulien käyttäminen kosteikoilla tulee olemaan kiellettyä. Taustatiedoksi on hyvä muistaa, että maa- ja metsätalousministeriön mukaan soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria, eli kolmannes maapinta-alasta. Suomi on yksi Euroopan turverikkaimmista maista ja siten vaikutukset Suomeen ovat merkittävät.

Ennen kuin edellinen kielto on astunut edes voimaan, komissio on päättänyt selvittää, tuleeko lyijyhaulien käyttökieltoa laajentaa entisestään. Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin vuosikymmeniä sitten ja esimerkiksi ampumaradan perustamiseen tarvitaan jo nykyisinkin kattava ympäristölupa, jota aidosti myös valvotaan. Ympäristölupa vaaditaan miltei kaikilta ulkona sijaitsevilta ampumaradoilta.

Haluan painottaa, että suhtaudun lyijyyn myrkkynä vakavasti. Kukapa haluaisi esimerkiksi palata Suomessa aikaan ennen vuotta 1994, kun autoihimme vielä tankattiin lyijyä sisältävää bensiiniä.

Käsillä oleva ehdotus sisältää kuitenkin teemoja, jotka on otettava erittäin vakavasti ja joihin tulevan hallituksen vaikuttamista tarvitaan. Kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysistä vastaava komitea ja riskinarviointikomitea tulevat antamaan lopullisen tekstinsä vuoden 2023 alussa (Q1). Komissio tulee tämän jälkeen laatimaan oman esityksensä, jonka tulee olla valmis kolmen kuukauden sisällä. Aikataulullisesti tärkeä vaikutustyö tulee lankeamaan seuraavan hallituksen vastuulle.

Vaikka valmisteilla olevassa ehdotuksessa suljetaan esimerkiksi poliisi ja puolustusvoimat rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle, on ehdotuksella vaikutuksia ampumaratoihin ja aseenkäsittelyn harjoitteluun. Esimerkiksi tilanne ampuratojen kanssa on otettava todesta. Maanpuolustuskyky, reserviläistoiminnan sekä harjoittelun kannalta keskeiset ampumaradat ja huoltovarmuus on huomioitava mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä.

Luonnosvaiheessa olevassa esityksessä esitetään erityisen tiukkoja ympäristövaatimuksia haulikko- ja kivääriradoille. Esimerkiksi haulikkoratojen, joissa käytetään lyijyhauleja, tulisi pystyä vuosittain keräämään vähintään 90 prosenttia ammutusta lyijystä.  Kivääriratojen, joissa käytetään lyijyammuksia, tulisi asettaa lyijynkerääjät tai tiukkojen vaatimusten mukaiset hiekkavallit. Suomessa on tällä hetkellä 670 ampumarataa ja esimerkiksi poliisihallituksen lausunnon mukaan vaatimusten täyttäminen tulee olemaan erittäin kallista. Tämä johtaisi todennäköisesti siihen, että huomattava määrä kolmansien osapuolten ampumaradoista lopettaisi toimintansa.

Tärkeä kysymys on myös se, miten tulevat vaatimukset tulisivat vaikuttamaan esimerkiksi sovellettuun reserviläisammuntaan (SRA), jossa toiminta tapahtuu pääosin maastossa, josta lyijyn kerääminen on miltei mahdotonta. Toinen kysymys on esimerkiksi poliisin, rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien henkilökunnan vapaa-ajalla tapahtuva harjoittelu. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja aina tarvittavaa harjoittelua ei ole mahdollista suorittaa viranomaisten omilla ampumaradoilla.

Nykyisellään Euroopan parlamentin ja neuvoston REACH-asetus (1907/2006) jättää kuitenkin tilaa reserviläistoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen sisällyttämisestä uusien rajoituksien ulkopuolelle.

Asetuksen artikla 2.3. toteaa, että jäsenvaltiot voivat sallia vapautukset tämän asetuksen noudattamisesta erityisissä tapauksissa tiettyjen aineiden osalta sellaisenaan, valmisteessa tai esineessä, jos se on tarpeen maan puolustuksen vuoksi. Tämä kyseinen kohta tulee ottaa vaikuttamistyön kärkiviestiksi ja huomioon mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä. Tulevan hallituksen on varmistettava, että muotoilu on mukana uudessa ehdotuksessa ja kattaa samalla kaiken reserviläistoiminnan ja harjoitteluun tähtäävään ampumaratatoiminnan. Lienee sanomattakin selvää, että tässä maailmanajassa ampumaradoilla on erittäin suuri merkitys kokonaisturvallisuuden ja yleisen edun näkökulmasta.

Arvostan suuresti unionin virastoja ja tutkimustyötä, mutta välillä on aiheellista esittää myös kritiikkiä. Esityksessä muun muassa todetaan, että noin yli miljoona lasta on alttiina lyijyn myrkyllisille vaikutuksille riistalihan kulutuksen vuoksi ja tämä aiheuttaisi heille haittaa neurologisen kehityksen saralla. Olen tiedustellut kemikaalivirastosta taustatietoa kyseiselle tutkimukselle, mutta en ole vielä saanut kattavaa tietoa siitä, mihin kyseinen väite perustuu.

Käsillämme on nyt uuden lyijyhaulikiellon esinäytös ja vaikuttamisen pelimerkit ovat asettumassa pöydälle. Olen itse tehnyt vierailun Euroopan kemikaalivirastoon ja painottanut viraston johdolle suomalaisia erityispiirteitä. Varsinainen näytös nähdään komission päässä, jahka sen lopullinen esitys on valmistunut. Vaikuttamisen paikka alkaa olla käsillä.

Kolumni on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa.

Ajankohtaista

Unohtiko komissio ydinvoiman roolin energiakriisissä?

2.10.2022

Pitkän aikavälin panostukset vihreään energiaan eivät yksinään ratkaise nykyisiä ongelmia, kirjoittaja sanoo.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen avasi syyskuun alussa unionin poliittisen syksyn perinteisellä Unionin tila –puheellaan Strasbourgissa.

Puheessa hän linjasi komission tavoitteita sen kauden lähestyessä loppuaan ja kevään 2024 eurovaaleja. Puhetta leimasi oletetun mukaisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta keskeisimpänä käteen jäi ratkaisujen ja konkretian puute.

Eurooppaa uhkaa tulevana talvena ennennäkemätön energiakriisi, ja historiallisen epävarmuuden ajassa tarvitaan yhteinen eurooppalainen strategia. Komission tämän kauden keskeisiä projekteja energian saralla ovat olleet Fitfor55-ilmastopaketti ja unionin ohjaaminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä REpowerEU –ohjelman myötä. Myös puheessaan von der Leyen korosti fossiilisista irrottautumisen olevan tie vähentyvään riippuvuuteen Venäjästä.

Akuuttia kriisiä pitkän aikavälin panostukset vihreään energiaan eivät kuitenkaan yksinään ratkaise. Esimerkiksi ydinvoiman rooli energiakriisin ratkaisussa vaikuttaa komissiolta unohtuneen: panostukset ydinenergiaan ovat avainasemassa energiariippumattomuuden saavuttamisessa. Tämän esimerkiksi Saksa tuntuu tosiasiassa unohtaneen, vaikka onkin ilmoittanut joustavansa ydinvoimasta luopumisen suhteen. Realismia olisi myös unionin tasolla tarkastella ilmastopaketin kunnianhimoisuutta uudelleen nyt tilannekuvan muututtua.

Energiapulan lisäksi myös ruokakriisin ratkaisut jäivät uupumaan. Sota heijastuu kasvaneina lannoitekustannuksina ja hintoina Eurooppaan, mikä puolestaan ajaa maatalousyrittäjiä yhä tiukempaan ahdinkoon. Tämä tulee näkymään ruoan hinnoissa vielä pitkään, mikäli nyt ei toimita. Siksi komission olisi siirrettävä jo käynnissä olevia lainsäädäntöhankkeita ja arvioitava niiden vaikutuksia uudelleen nykytilanteen valossa. Kriisien vaikutuksiin yhdistettynä nämä jo itsessään yrittäjille lisätaakkaa tuovat hankkeet ovat kestämätön yhdistelmä.

Venäjän suhteen komission viesti oli vahva, ja von der Leyen vahvisti puheessaan EU:n vahvan tuen Ukrainalle. Olisin kaivannut komissiolta vahvempaa linjausta unionin yhteisen puolustuksen tulevaisuudesta: turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa yhä epävarmemmaksi EU:n tulee tehdä panostuksia myös yhteisen puolustuksen vahvistamiseen. Tämä osoittaisi, että unioni ottaa kansalaisten kasvaneet turvallisuushuolet vakavasti, ja vastaa Venäjän kasvaneeseen uhkaan uskottavasti.

Tulevana talvena kriisi koskettaa jokaista eurooppalaista, ja siksi kansalaisten ja yritysten kestokyvystä on nyt pidettävä erityisesti huolta. Huolestuttavaa on, että nämä kriisit ovat olleet komission tiedossa jo kuukausia, mutta ratkaisut loistavat silti poissaolollaan.

Kokonaisvaltaisen strategian puute näkyy esimerkiksi viisumikysymyksessä, jossa unioni ei ole onnistunut pitkälläkään varoitusajalla valmistelemaan yhtenäistä toimintamallia. Strategiattomuus johtaa tilanteeseen, jossa unioni näyttäytyy heikkona ja tulevaisuus epävarmana – ja juuri tätä Venäjä haluaa.

Kolumni on julkaistu Verkkouutisissa 2.10.2022. 

Ajankohtaista

Uusi Suomi: ”Teemme tämän saman virheen” – Näin Suomen mepit ja Jutta Urpilainen arvioivat Ursula von der Leyenin puhetta

15.9.2022

Komissaari Jutta Urpilaisen mukaan State of the Union -puheessa valettiin uskoa siihen, että eurooppalaiset selviävät energiakriisistä ja taloushaasteista. Suomen mepit kehuivat Ukraina-otetta, mutta havaitsivat puheessa myös puutteita.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona jokavuotisen linjapuheensa.

Unionin tilaa käsittelevässä puheessaan hän vakuutti EU:n jatkavan Ukrainan tukemista. Komissio aikoo myös puuttua energiayhtiöiden kohtuuttomiin voittoihin.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) mielestä von der Leyenin puhe oli erittäin vahva.

”Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa, joten on ymmärrettävää, että hänen puheessaan osoitettiin paljon tukea Ukrainalle ja käytettiin aikaa kuvaamaan sodan vaikutuksia.”

Urpilaisen tulkinta on, että puheessa haluttiin valaa uskoa eurooppalaisten tulevaisuudennäkymiin.

”Me tulemme selviämään. Me tulemme löytämään ratkaisut niihin akuutteihin kysymyksiin, jotka tällä hetkellä kansalaisten arjessa näkyvät, kuten vaikka nousevaan energian hintaan ja työllisyystilanteeseen.”

Urpilaisen mielestä puheessa näkyi myös se, että von der Leyenin komissio on jo viisivuotisen mandaattinsa jälkimmäisellä puoliskolla. Sen vuoksi puheessa annettiin nyt vähemmän uusia esityksiä kuin aikaisemmin.”

Nyt ollaan siinä vaiheessa komission työtä, jossa keskitytään enemmän annettujen esitysten loppuunsaattamiseen kuin uusien esitysten tekemiseen.”

Urpilainen sanoo, että von der Leyen oli ”puheensa päällä”. Hänestä näki, että hän oli levollinen ja sinut puheen kanssa, että hän oli ollut sitä itse kirjoittamassa ja valmistelemassa.

”Siinä näkyi tietty itseluottamus ja varmuus, jota tässä ajassa tarvitaan.”

Mepeiltä ruusuja ja risuja

Suomalaiset europarlamentaarikot eivät suhtautuneet von der Leyenin puheeseen aivan yhtä myötämielisesti kuin komissaari Urpilainen.

Vahvaa Ukraina-otetta kehuttiin, mutta puutteitakin löytyi.

”Hänen olisi pitänyt puhua energiatilanteesta selkeämmin. Ydinvoiman rooli energiakriisin ratkaisemisessa jäi kokonaan mainitsematta”, kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa sanoo.

Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että von der Leyenin mukaan nyt olisi konventin eli perussopimusten avaamisen aika. Siitä tulee Sarvamaan mukaan pitkä ja mielenkiintoinen prosessi.

Rkp:n europarlamentaarikko Nils Torvalds puolestaan oli ärsyyntynyt siitä, että komissio esittää, että kaikki menee hyvin ja ongelmattomasti, ”tilausten mukaan”.

”Se on menestyksen propagandaa, johon muutkin järjestelmät ovat kompastuneet. Me teemme tämän saman virheen.”

Torvalds oli huolissaan myös siitä, että EU:n budjetin rahat ovat lopussa. Mistä komissio aikoo siis löytää rahat kaikkiin esityksiinsä?

”Jokainen esitys sisältää sen, että rahat otettaisiin ETS:stä [päästökaupasta] eli rahatulosta, joka kuuluu jäsenmaille.”

Torvaldsin mielestä näyttää siltä, että EU:n budjetti täytyy avata uudestaan.

Ilmaston osuus jäi ohueksi

Vihreiden Alviina Alametsä kiinnitti huomiota siihen, että puheesta puuttuivat avaukset EU:n yhteisen puolustuksen vahvistamiseksi.

”Tässä maailmantilanteessa olisi merkittävää, että von der Leyen linjaisi enemmän puolustuksesta.”

Myös ilmastonmuutoksen osuus jäi Alametsän mielestä ohueksi.

”Hän mainitsi ilmaston kolme kertaa, mutta konkretia jäi puuttumaan. Miten ilmastokriisiä aiotaan ratkoa?”

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari totesi, että se, että jäsenmaat siirtävät lisää rahaa EU:lle, ei tee eurooppalaisista kansalaisista tai jäsenmaista entistä vahvempia, mutta se tekee EU:sta vahvemman.

”Tässä Ukrainan sodan varjolla syvennetään federalismia. Se on väärin”, Huhtasaari sanoi.

Vasemmistoliiton meppi Silvia Modig kiitti von der Leyenin puheen energia-avauksia ja sitä, että EU:ssa vaikutetaan nyt ymmärtävän strategisen autonomian tärkeys.

”Meillä on samanlaisia liiallisia riippuvaisuuksia kuin venäläisestä energiasta muuallakin, esimerkiksi teknologian suhteen Kiinasta.”

Modig jäin kaipaamaan puheelta vahvaa kannanottoa ja ratkaisuja ruokakriisiin.

Keskustan Mauri Pekkarinen olisi toivonut puheelta terävämpää otetta ja konkretiaa siihen, kuinka komissio aikoo toteuttaa energia-aloitteensa.

Sosialidemokraattien Eero Heinäluoma totesi, että hän on yleensä kehunut State of the Union -puheita, mutta tällä kertaa puhe oli pettymys.

”Akuutti kriisi, ensi talvi ei ole komissiossa selvästikään riittävästi hoidossa.”

Heinäluoma sanoo, että energiaongelmat on tiedetty jo monta kuukautta. Ennen kuin parlamentti jäi kesälomalle, tiedossa oli, että komissio valmistelee sähkömarkkinasääntöjen muuttamista.

”Nyt kun katsoo, mitä siellä on saatu aikaiseksi, se on kovin vähän. Konkretia puuttuu.”

Uutinen on julkaistu Uusi Suomessa.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa hanhista: Viranomaiset eivät voi piiloutua EU:n selän taakse”

22.5.2020

 

– Hanhet aiheuttavat kestämätöntä vahinkoa viljelijöille syödessään kevätkauden viljat ja laiduntaessaan säilörehunurmet ja syysviljat. Monet menettävät rehusadon kokonaan hanhien seurauksena. Tilanne on absurdi, sillä viljelijät eivät voi tehdä tilanteelleen mitään. Hanhet saapuvat kevään myötä suurissa parvissa ja syövät kaiken tieltään. Myös kaupunkien puistot ovat muuttuneet hanhien valtakunnaksi, Petri Sarvamaa toteaa.

Sarvamaa esitti syksyllä EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen hanhien metsästyksestä. Vastauksessaan komissio totesi, että: ”Lintudirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, myöntää lintujen pyydystämistä ja tappamista koskevia poikkeuksia viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi tai kansanterveyden turvaamiseksi. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että 9 artiklan vaatimukset täyttyvät. Komission yksiköt ovat valmiita avustamaan jäsenvaltioita näiden säännösten täysimääräisessä hyödyntämisessä.”

– On selvää, että suomalaiset viranomaiset eivät voi enää piiloutua EU:n selän taakse päätöksissään olla myöntämättä valkoposkihanhien pyydystämislupia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa paikalliset viranomaiset myöntävät vuosittain merkittävän määrän pyydystämislupia. Kyse on Ely-keskusten omasta harkinnasta, ja sen tulisi tässä tapauksessa joustaa naapurimaiden tapaan, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Meppijoukko vaatii Unkarin rahoituksen jäädyttämistä

2.4.2020

Noin 20 hengen joukko Euroopan parlamentin jäseniä on lähettänyt EU-instituutioille kirjeen, joka kritisoi Unkarin toimia. Ensimmäisten allekirjoittaneiden joukossa ovat suomalaismepit Petri Sarvamaa (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.).

”Populistihallitukset käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat läpi lakeja, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan autoritäärisiksi järjestelmiksi EU:n sisällä.”

Lue koko uutinen täältä>

Ajankohtaista

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

  • Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

 

  • Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

 

  • Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

 

  • Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

 

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

  • Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

 

  • EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

 

  • EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

 

  • Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

 

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Ratkaisujen viikot EU:ssa – ”Manfred Weberin osakkeet voivat nousta”

16.6.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi komission puheenjohtajan paikasta käytävää kilpailua. ”Weberillä on ihan hyvät mahdollisuudet, joskin muuttujia on monta. Ensi viikolla asiat voivat näyttää toiselta”, Petri Sarvamaa kommentoi viitaten EU:n huippukokoukseen.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EU-rahaa havittelevan on hyväksyttävä yhteiset arvot, Nykypäivä

24.5.2019

Vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n ydinarvoja, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä uhattuna useassa Euroopan maassa.

Unkarissa valtapuolue Fidesz on hivuttanut median epäsuorilla keinoilla äänitorvikseen. Puolan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt korvaamaan tuomareita omilla tukijoillaan, ja Romaniassa sosialistihallitus yrittää muuttaa maan rikoslakia poliittisen eliitin korruption laillistamiseksi.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys missään, vaan sen heikentyminen voi vaania missä vain. Siksi asiaan pitää puuttua kiireellisesti.

Oikeusvaltion ja demokratian murentuminen EU:n sisällä on osoittautunut vaikeaksi ongelmaksi ratkaista. EU:lla on olemassa työkalu sääntöjä rikkovien jäsenvaltioiden kurittamiseksi: Lissabonin sopimuksen 7 artikla. Sillä voidaan teoriassa viedä valtiolta äänioikeus jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa. Käytännössä mekanismi ei kuitenkaan enää toimi, sillä kurinpitomenettelyiden aloittaminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä. Oikeusvaltioperiaatetta murentava valtio löytää nykyään kaverin neuvostossa, jos tilanteeseen pyritään puuttumaan 7. artiklan nojalla.

Siksi tämän hetken kenties tärkein lakialoite EU:ssa on uusi budjettilaki, jolla voidaan suitsia säännönrikkojien toimia katkaisemalla niiltä EU-rahoitus. Toimin itse tässä lakiesityksessä EU-parlamentin pääneuvottelijana.

Käytännössä uusi laki mahdollistaisi sen, että komissio voi ehdottaa EU-maksujen vähentämistä tai keskeyttämistä jäsenmaalta, jonka todetaan rikkovan oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sitten päätöksen käänteisellä määräenemmistöllä. Rahahanojen sulkemisella olisi tuntuva vaikutus maissa, joissa nojataan vahvasti EU-rahoitukseen. Jos EU:n tukieurot kelpaavat, pitää myös unionin arvot hyväksyä.

Olen pääneuvottelijana yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabalin kanssa neuvotellut ja ajanut parlamentissa läpi lakiesityksen, joka hyväksyttiin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa viime joulukuussa ja parlamentin täysistunnossa tammikuussa. Meidän meppien puolelta asetuksen valmistelu on siis tehty.

Asian eteneminen on kuitenkin polkenut paikallaan neuvostossa, jonka nykyinen puheenjohtajamaa Romania ei ole halunnut viedä esitystä eteenpäin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että heinäkuussa puheenjohtajana aloittava Suomi on jo ilmoittanut tämän lain yhdeksi kautensa päätavoitteista. Jos minut valitaan jatkokaudelle, olemme ensi syksynä onnellisessa tilanteessa, sillä neuvottelupöydässä istuu toisella puolella pöytää Suomi edustamassa jäsenvaltioita, ja toisella puolella suomalainen meppi edustamassa parlamenttia.

Nyt on tärkeää saada tämä lakiesitys maaliin. EU tarvitsee jotain kättä pidempää, jolla puuttua niiden korruptoituneiden hallitusten toimintaan, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. On täysin sietämätöntä, että annamme tiettyjen jäsenmaiden tehdä pesäeroa yhteisiin arvoihin samalla kun ne nauttivat miljardien eurojen EU-tuista. EU on arvoyhteisö, jonka on suojeltava kansalaistensa perusoikeuksia ja valvottava tiukasti yhteisten rahojensa käyttöä.

P.S. EU ei puuttuisi tällä asetuksella jäsenvaltioiden suvereniteettiin, niin kuin kuulee väitettävän. Jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää oman tiensä. Myös sen, haluaako jatkaa yhteisten arvojen unionissa.

Julkaistu Nykypäivässä 24.5.2019

Ajankohtaista

USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

Ajankohtaista

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019

Ajankohtaista

Sisäinen turvallisuus alkaa toimivasta ulkorajasta, IL-blogi

15.5.2019

Euroopan unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen. Turvallisuuden kahden  ulottuvuuden välinen yhteys konkretisoituu EU:n ulkorajassa. Sen hallinta on sisäisen vakauden perusedellytys.

Vuonna 2015 ulkorajoille kohdistui ennennäkemätöntä painetta. Muuttovirtojen kohisten kasvanut volyymi paljasti rajavalvontamme puutteet. Rajat ylitettiin laittomasti yli 1,8 miljoonaa kertaa. Sen jälkeen yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut kehittää ulkorajojen valvontaa niin, että laiton maahanmuutto saadaan lopetettua.

Komissio vastasi puutteisiin esittämällä Eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n vahvistamista. Olin parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana näitä esityksiä käsittelevissä budjettivaliokunnan lausunnoissa.

Molemmat ehdotukset ovat tarpeen, sillä Eurooppaan suuntautuvat muuttovirrat on pakko ottaa hallintaan ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voitava palauttaa järkevästi.

Tällä hetkellä pisimmällä valmisteluissa on raja- ja merivartiostoa koskeva ehdotus, jossa uutuutena tulee esimerkiksi 10 000 hengen pysyvä joukko. Olen korostanut läpi neuvotteluiden sitä, että  käytännön tason päällekkäisyyksiä kansallisten ja EU:n yhteisten järjestelmien välillä on vältettävä. Tuplatyöstä ei ole mitään hyötyä, resurssit tarvitaan sinne missä on aukkoja.

Yhteisen tekemisen ei kuitenkaan ole tarkoitus keskittää maahanmuuttoasioita ja rajavalvontaa EU:lle.  Päävastuu ulkorajojen valvonnasta säilyy viime kädessä jäsenvaltioilla. EU:n rooli on kehittää yhteistä politiikkaa ja mahdollistaa kaikkia hyödyttävä yhteistyö. Toisin sanoen EU avaa meille uuden mahdollisuuksien tason kansallisten järjestelmien tueksi.

Siirtolaiskriisin puhkeamisen jälkimainingeissa julkaistiin EU:n globaalistrategia eli ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunnitelma. Sen keskeinen ratkaisu vakauden säilyttämiseen Euroopassa on vahvistaa EU:n kykyä reagoida yllättäviin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin sekä sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

Mikä sitten on se taikakeino, jolla strategia toteutetaan?

Mielestäni yksi hyvä lähtökohta on varmistaa, että olemassa olevat järjestelmät alkavat toimia niin kuin niiden pitäisi.

Viime vuonna laittomien rajanylitysten määrä oli 92% pahinta piikkiä alhaisempi. Suunta on siis oikea. Seuraavaksi meidän on keskityttävä tehostamaan laittomasti maahantulleiden palautuksia, jotka eivät vielä suju yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Julkaistu IL-blogissa 15.5.2019.

Ajankohtaista

MTV uutiset: Ensi kuussa alkaa Suomen puolen vuoden urakka EU:n työnjohdossa, edessä suuria uudistuksia – ”On iso vastuu, miten tätä isoa orkesteria johdetaan”

9.5.2019

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten meppien vaikutusvalta on hyvissä kantimissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on 751 mepin joukosta 14. vaikutusvaltaisin. ”Mielestäni suomalaisten äänestäjien pitäisi olla vain tyytyväisiä, että ovat valinneet sinne ahkeria, peräänantamattomia ja oman asiansa puolesta taistelevia kansanedustajia. On korkea työmoraali ja halu vaikuttaa”, sanoo Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki.

Lue uutinen ›