Ajankohtaista

Ukrainan tukena on entistä yhtenäisempi Eurooppa

15.2.2023

Vuosi sitten helmikuussa Venäjä aloitti häikäilemättömän julman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Hyökkäys näytti Venäjän hallinnon todelliset kasvot. Kuluneen vuoden aikana Venäjän joukot ovat syyllistyneet toistuvasti sotarikoksiin, kuten summittaiseen aseidenkäyttöön siviilialueella ja mielivaltaisiin teloituksiin.

Hyökkäyksiä on kohdistettu siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin, asuinrakennuksiin ja siviilien suojina käyttämiin rakennuksiin. YK:n arvioiden mukaan sota on vaatinut Ukrainalta yli 7000 siviiliuhria, ja yli kahdeksan miljoonaa ihmistä on lähtenyt pakolaisena Ukrainasta.

Viime vuosina Euroopan yhtenäisyys on rakoillut. Unionin perustavien aatteiden, kuten oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on ollut vaakalaudalla. Erilaiset ääriajattelut ja taloudelliset haasteet ovat vetäneet Eurooppaa eri suuntiin.

Vastoin Venäjän odotuksia Ukrainan takana seisoi kuitenkin heti sodan ensimmäisistä päivästä lähtien Eurooppa, joka oli yhtenäisempi kuin koskaan. Yhtenäisenä Eurooppa onkin jatkanut siitä lähtien. Olemme vastanneet Venäjän toimiin usean pakotepaketin voimin ja tukeneet Ukrainaa eri muodoissa.

EU on yhdessä jäsenmaiden ja eurooppalaisten rahoituslaitosten kanssa koonnut Ukrainalle tukipaketteja yhteensä noin 50 miljardin euron arvosta. Esimerkiksi joulukuussa allekirjoitettiin 100 miljoonan euron arvoinen tukipaketti hyökkäyssodassa vahingoittuneiden koulujen kunnostusta ja jälleenrakentamista varten.

Useiden eri pakotepakettien kautta Venäjä on käytännössä suljettu ulos Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilta.

Kaasulle ja öljylle asetetut pakotteet aiheuttivat laajaa keskustelua EU:ssa sekä kansallisissa parlamenteissa ja medioissa. Energiatuotteiden kauppa oli Venäjän ase Euroopan pakote- ja tukipaketteja vastaan.

Energiatuotteiden kaupalla Vladimir Putin rahoitti, ja yrittää edelleen rahoittaa sodankäyntiään ja samalla useat Euroopan maat olivat sitoneet itsensä siihen riippuvaiseksi. Energia oli Putinille myös ase, jolla se hyökkäsi Eurooppaa vastaan, ja pyrki aiheuttamaan ristiriitoja EU:n sisällä. Alkuhaparoinnista huolimatta EU-maat vastasivat yhtenäisesti ja myös EU:n kansalaiset ovat kantaneet kortensa kekoon ja vähentäneet omaa energiakulutusta.

Valitettavasti näyttää siltä, ettei Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole päättymässä vielä pitkään aikaan. EU:n ja jäsenvaltioiden on jatkettava Ukrainan tukemista. Venäjän sotarikoksiin on vastattava. Ukrainan vankkumaton tukeminen on yhtä lailla sijoitus Euroopan ja demokratian tulevaisuuteen.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin EU-parlamentissa pitämän puheen mukaisesti: ”Pitkäaikainen rauha Euroopassa tapahtuu vain, kun Ukraina voittaa ja saa EU-jäsenyyden”. Tässä täytyy toki pitää mielessä, että Ukrainalta täytyy vaatia jäsenyyskriteerien aitoa täyttämistä.

Ukrainalle on annettava taloudellista tukea ja varuste- sekä asiantuntija-apua. Konkreettisten tukien lisäksi on myös nostettava katse tulevaisuuteen: haluamme nähdä Ukrainan vahvasti osana Eurooppaa ja Euroopan unionia. Kun sota on joskus ohi, on edessä Ukrainan jälleenrakentaminen. Se tulee olemaan Euroopan unionin ja Ukrainan yhteinen projekti.

Kolumni on julkaistu Verkkouutisissa 15.2.2023

Ajankohtaista

Turun Sanomat: ”Petri Sarvamaa: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.”

11.4.2020

 

Lännen Media kysyi kaikilta 14 europarlamentaarikolta, miten he arvioivat EU:n toimintaa koronavirusta koskevissa päätöksissä.

”Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia. Nykyisellä yhteistoiminnan ja koordinaation tasolla EU, eli sen jäsenvaltiot, tulevat kaikki reputtamaan aikamme tärkeimmän tentin”, vastasi Petri Sarvamaa.

 

1. Miten EU toimi/ei toiminut, kun jäsenmaat alkoivat sulkea rajojaan ja EU-kansalaisia alkoi jäädä jumiin toisiin jäsenmaihin?

Ei ole mitään EU:ta, jos jäsenvaltiot eivät anna sille toimivaltaa ja roolia. Jäsenmaat voivat palauttaa rajavalvonnan sisärajoille poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nyt jäsenmaat toimivat tässä yksin ilman yhteistä koordinaatiota.

 

2. Kuinka hyvin EU on pystynyt turvaamaan lääkeomavaraisuuden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden jakelun?

EU:lle ei ole annettu roolia ja vastuuta, sillä terveyskysymykset ja huoltovarmuus ovat ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla. EU on kuitenkin pyrkinyt toteuttamaan yhteishankintoja ja säännöstelyä kriittisten lääketarvikkeiden osalta. Suhtaudun kriittisesti jäsenmaiden yksipuolisiin myyntikieltoihin.

 

3. Kuinka hyvin EKP/EU on pystynyt vastaamaan koronaepidemian talousvaikutuksiin? Miten suhtaudutte yhteisvastuuseen / koronabondeihin?

Koronaviruksen talousvaikutukset tulevat olemaan pahempia kuin minkään lähihistorian tapahtuman. Mikään tähän mennessä nähty yhteiseurooppalainen reaktio ei riitä alkuunkaan. On mietittävä ratkaisuja perinteisen kuripolitiikan ulkopuolelta, sillä jos Italian ja Ranskan kaltaisissa jäsenmaissa katkeruus kasvaa niiden talouden joutuessa liian huonoon kuntoon, voi poliittinen lopputulos olla yhtenäisyyden kannalta EU:lle kuolettava. Tämä ei olisi Suomen etu.

 

4. Kouluarvosananne EU:n kyvystä puolustaa unionin keskeisten perusperiaatteiden noudattamista koronaepidemian aikana?

Kouluarvosana: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.

 

Voit lukea koko artikkelin täältä>