Ajankohtaista

Sarvamaa: Rahoituskehykset paukkuvat myös EU:ssa – mistä oikein on kyse?

31.10.2022

On uhkarohkeaa keskustella uudesta mahdollisesta yhteisvelasta esimerkiksi energiakriisin ratkaisemiseksi, kirjoittaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen avulla pyritään varmistamaan, että EU:n menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien tulojen rajoissa. Sen tarkoituksena on siis pitää huolta talouskurista ja asettaa rajat vuosittaiselle EU:n budjetille.

Kuten kotimaan politiikassa, myös EU:ssa ollaan venyttämässä rahoituskehyksiä uuteen uskoon. Komission vuoden 2023 työohjelmassa mainitaan, miten tulevana vuonna tullaan tekemään monivuotisen rahoituskehyksen ”väliarviointi”.

Syynä on erityisesti se, että nykyinen vuosille 2021–2027 suunniteltu ohjelmakausi on viimeisen kahden vuoden aikana osoittanut rajoitteensa maailmanpoliittisen myllerryksen keskellä. Pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä energiakriisi ovat vaatineet EU:lta merkittäviä taloudellisia toimia, ja nykyisten kehyksien tarjoama jousto ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia rahoitustarpeita.

Toinen keskeinen tarve rahoituskehyksien uudistamiselle on se, että kahden viime vuosikymmenen aikana EU:ssa on otettu käyttöön uusia rahoitusinnovaatioita vastauksena erilaisiin poliittisiin ja taloudellisiin kehityksiin. On puhuttu niin kutsutusta budjettigalaksista, joka kuvaa EU:n tavanomaisen budjettiprosessin ulkopuolella olevia rahoitusvälineitä.

Budjettigalaksista on tullut vuosien saatossa monimutkainen, eikä perussopimusten periaatteita EU:n budjetin näkökulmasta aina kunnioiteta. Kun rahoitusinnovaatiota kehitellään tavanomaisen budjettiprosessin ulkopuolella ja niiden käyttö hyväksytään vain neuvoston päätöksellä, vähentää se esimerkiksi Euroopan parlamentin budjettivaltaa ja mahdollisuutta valvoa EU-varojen käyttöä. Samalla päätöksenteko karkaa kauas demokratian ytimestä, eikä vaaleilla valittuja edustajia kuunnella.

Talouskuri unohtunut kriiseissä

Euroopan parlamentti valmistelee paraikaa kantaansa rahoituskehyksien uudistamiseen liittyen. Neuvotteluissa on mielestäni uupunut keskeisiä havaintoja esimerkiksi siitä, kuinka unionin olisi pystyttävä palauttamaan taloudellinen tasapaino pitkällä aikavälillä. Viimeaikaisten kriisien vaikutus EU:n budjettiin on tietenkin tunnustettava, mutta EU:n taloushuolet eivät tule kuitenkaan ratkeamaan vain kattoa nostamalla.

Tosiasiallinen keskustelu talouskurista ja EU-maiden velkaantumisesta on jäänyt täysin unholaan.

Kuten historia on opettanut, jäsenmaiden jatkuva velkaantuminen koituu ennen pitkää kohtaloksi. Kasvavat valtionvelkojen korot tuovat tähän oman mausteensa. Kukaan ei halua uutta finanssikriisiä. Komission puheenjohtaja on toisaalta peräänkuuluttanut Maastrichtin hengen palauttamista ja muistuttanut, että vakaus ja kasvu voivat kulkea vain käsi kädessä. En voisi olla enempää samaa mieltä, mutta kasvua ei voi loputtomiin rahoittaa velkarahalla.

Myös jäsenmailta on uskallettava vaatia. Lahjaraha on kelvannut esimerkiksi elpymispaketissa, mutta lainat ovat jääneet jäsenmailta nostamatta. Tämä toimikoon opetuksena siitä, että EU-rahoituksessa on aina pidettävä kiinni sen ehdollisuudesta.

On myös mielestäni uhkarohkeaa keskustella uudesta mahdollisesta yhteisvelasta esimerkiksi energiakriisin ratkaisemiseksi. Suomen ei tule sellaista missään tapauksessa hyväksyä, ja voimat tulee yhdistää muiden yhteisvelkaa vastustavien jäsenmaiden kanssa.

On asioita, jotka jäsenmaiden kannattaa hoitaa yhteisesti EU:n kautta. Mutta on parempi, että jäsenvaltiot näkevät nämä tarpeet yhdessä ja mieluummin vahvistavat yhteistä budjettia kuin rakentavat yhteisvelkaisen jättipaketin.

Petri Sarvamaa

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok) ja pääneuvottelija talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa monivuotisen rahoituskehyksen uudistamiseen

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 31.10.2022.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU:n elvytysohjelma vaarassa – parlamentti haluaa valvoa

7.5.2020

 

Petri Sarvamaa vaatii EU-parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

– Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön, Sarvamaa jatkaa.

– Parlamentti on EU:n ainoa suoraan kansalaisten valitsema ja heitä päätöksenteossa edustava instituutio. Ilman parlamentin valvontaa riski unionin rahojen väärinkäytöstä kasvaa.

 

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: EU:n biljoonan euron elvytysohjelma vaarassa, jos parlamentin rooli sivuutetaan

 

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii Euroopan parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

”Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön”

”Jos rahasto on vain hallitusten välinen, ei sen käyttöä voida valvoa EU:n tilintarkastustuomioistuimessa eikä parlamentissa, jolle budjettivalvonta muuten kuuluu. Valvonta olisi kiinni vain jäsenmaista itsestään, jotka ovat myös rahoituksen vastaanottajia. Ulkopuolisen valvojan puute altistaa varat merkittävälle väärinkäytön ja tehottomuuden riskeille”

”Haluamme myös korostaa, että uuden elvytysrahaston on perinteisten paljon työllistävien politiikan sektoreiden lisäksi kohdistettava tukea tulevaisuusorientoituneille aloille kuten tutkimukseen ja teknologiaan. EU:lla ei ole varaa uuteen menetettyyn sukupolveen samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina hyväksyvät viikko toisensa jälkeen uusia tukipaketteja talouksilleen. Teollisuus, maanviljelijät, tutkimuslaitokset, työntekijät, sairaalat, yliopistot ja yritykset odottavat vahvaa signaalia Euroopasta.”

Tiedote on saatavilla täältä >