Kauppalehti: Meppi Petri Sarvamaa suvereniteettirahastosta: ”Uskallan ennakoida, että uutta yhteisvelkajärjestelyä ei tule”
15.6.2023
KUVA: ALEXIS HAULOT
Sarvamaan mukaan EU:n rahoitusjärjestelmä on kriisissä. Budjetin raamit paukkuvat, ja uusia varoja pitäisi löytää. Elvytyspaketin korkomenot nousevat.
STRASBOURG – Euroopan unionin budjetti tulee tänä kesänä puolivälitarkasteluunsa. Keskusteluista parlamentin ja neuvoston välillä odotetaan tiukkoja.
EU:n nykyinen rahoituskehyskausi kattaa vuodet 2021–2027.
”Jäsenvaltioilla on ollut tällainen pyhä kirjain, että EU:n budjetti ei saisi ylittää yli prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bkt:sta”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) sanoo. Hän on parlamentin budjettivaliokunnan jäsen.
Sarvamaan viesti on, että EU:n rahoitusjärjestelmä on kriisissä. EU:n koronaelvytyspaketin lainanhoitokulut ovat ensi vuonna jo lähes neljä miljardia euroa.
”Se voi olla vielä pientä. Aika yleinen arvio on, että kohonnut korkotaso tulee kestämään pidemmän aikaa. Ne rahat ovat aina pois jostain. Se vaikeuttaa EU:n budjetin kasvattamista.”
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen raami paukkuu myös Ukrainan sodan takia.
”EU:n tuki Ukrainalle on kiveen hakattu. Meidän pitää valmistautua siihen, että sota voi kestää vielä vaikka kuinka pitkään.”
Siksi EU tarvitsisi nyt kipeästi uusia tulonlähteitä. Jäsenmaiden kesken ei ole yksimielisyyttä siitä, mistä uusia niin kutsuttuja omia varoja voitaisiin saada.
Yksi tulonlähteistä tulee olemaan hiilitullit, eli CBAM-niminen mekanismi. Se tarkoittaa sitä, että tiettyjen korkeapäästöisten materiaalien tuonti EU-alueelle tulee jatkossa vaatimaan maksullisen CBAM-todistuksen. Mekanismissa on kuitenkin siirtymäaika.
Suvereniteettirahaston kohtalonhetket
EU-komissio on antanut ymmärtää, että se ehdottaisi tänä kesänä niin kutsuttua suvereniteettirahastoa, joka olisi EU:n vastaus USA:n ilmastopakettiin IRA:aan.
Komissio saattaa antaa esityksensä asiasta jo ensi viikolla. Se ei ole hiiskunut siitä, toteutettaisiinko paketti ottamalla uutta yhteisvelkaa, kuten koronapandemian aikaan, vai uudelleenjärjestelemällä jo olemassa olevia rahastoja.
Petri Sarvamaa sanoo, että Suomen eduskuntavaalien alla vaaliväittelyissä ”tietyt tahot” sanoivat, että uudesta yhteisvelkajärjestelystä oli jo sovittu ja että se tulisi varmasti.
”Ei se ollut selvää, eikä se ole selvää. Uskallan ennakoida, että uutta yhteisvelkajärjestelyä ei tule. Se on analyysini kaikista niistä keskusteluista, joita olen käynyt.”
”Tylyä matematiikkaa”
Kun jäsenmaat ovat haluttomia kasvattamaan EU:n budjettia ja löytämään uusia omia varoja, mistä EU:n tuki Ukrainalle rahoitetaan?
Sarvamaan mielestä EU:n tulisi tehdä priorisointia ja satsata esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pelkkä talouden juustohöylä ei ongelmia ratkaise.
Kun priorisointia tehdään, leikkauksia olisi pakko kohdistaa budjetin suurimpiin menoeriin eli maatalous- ja koheesiotukiin.
”Se on tylyä matematiikkaa. Kyllä koheesiossa ja maataloudessa täytyy tapahtua jotain. Mutta pitäisikö koko suorien tukien järjestelmää myllätä? Jos Ukraina jonain päivänä tulee EU:n jäseneksi, se tulee viimeistään romuttamaan CAP:n.”
CAP on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, jota on toteutettu jo vuodesta 1962.
Sarvamaa toivoo, että ensimmäinen askel ratkaista EU:n akuuttia rahoitusongelmaa olisi se, että jäsenmaat suostuisivat tekemään EU:n budjettiin inflaatiokorotuksen.
Haastattelu on julkaistu Kauppalehdessä 14.6.2023
