Ajankohtaista

Suomen on tiukennettava otettaan EU:n neuvottelupöydissä

25.11.2022

Nykyinen hallitus ei ole onnistunut tekemään Suomen kannalta keskeisiä linjauksia metsäpolitiikan kysymyksiin.

Komission julkaisema aloite EU:n luonnon ennallistamiseksi otti tässä kuussa kierroksia Suomessa, ja syystäkin. Aloitteen logiikka perustuu sattumanvaraisiin ja epämääräisiin arvioihin, eivätkä jäsenvaltioiden tavoitteet ole lainkaan tasapainossa keskenään. Toinen perustavanlaatuinen ongelma ehdotuksessa on komission yhä räikeämpi tavoite lisätä valtaansa kansallisten ennallistamissuunnitelmien arvioijana.

Ennallistamissopan vastakkainen poliittinen laita vetoaa kansalaisten tunteisiin: eivätkö suomalaiset todella halua suojella sitä osaa luonnostaan, joka on vielä jäljellä? No ilman muuta me haluamme, mutta realismin rajoissa. Ilmastonmuutos on totta ja äärimmäisen vakava asia, mutta ei missään nimessä ainoa yhteiskunnan haaste: yhteistä rahaa ei voida suoltaa tuhottomia määriä yhden aloitteen toimeenpanoon.

Valitettava tosiasia on, että mitä todennäköisimmin ennallistamisaloite tulee menemään EU:n lainsäädäntömankelista lävitse. Mutta aloite on huomattavasti paremmin siedettävissä, jos sekä Suomen hallitus että suomalaiset europarlamentaarikot tekevät sen suhteen kollektiivisen ryhtiliikkeen.

Ei ole lainkaan sattumaa, että metsiin vaikuttavia aloitteita on tullut ja mennyt läpi tällä kaudella kuin sieniä sateella. Suomen kannat ovat olleet epämääräisiä ja välillä ristiriitaisiakin. Tämä on takuulla huomattu myös Brysselissä. Suomen kannalta on olennaista nyt tiedostaa, että aloitteet tulevat jossain kohtaa vaikuttamaan yhtä aikaa, eikä osittain päällekkäisenkin lainsäädännön kokonaisvaikutuksia ole arvioitu riittävästi.

Suomi on Euroopan unionin jäsen, ja tämä fakta on kirjattu reilut kymmenen vuotta sitten kansalliseen perustuslakiimme asti. Näin sen myös kuuluu olla – kokonaiskuvassa EU-jäsenyys on ehdottomasti kansallisen edun mukaista.

EU on Suomelle hyvä asia silloin, kun unionista tuleva lainsäädäntö on riittävästi linjassa kansallisten prioriteettiemme kanssa. EU:n suurten linjojen kurssia Suomelle suotuisampiin suuntiin ei tule kääntämään kukaan muu kuin Suomi itse. Unionin lainsäädäntö kun ei muotoudu Suomen kantojen mukaiseksi itsestään, eikä Suomi tämän vuoksi voi toimia vasta silloin, kun aloitteet tulevat jo käsittelyyn.

Sekä Suomen hallituksen että europarlamentaarikkojen on tämän vuoksi otettava ohjat käsiinsä ja tuotava EU:n neuvottelupöytiin perusteltu tiukka linja.

Tarvitaan huolellista arviointia siitä, mitä Suomi pienenä valtiona EU:lta tarvitsee, ja mitä taas ei. Metsien osalta ainakin tarvitaan metsäkurinpalautus, eli vahvempaa koordinaatiota ja johtajuutta Suomen osalta. Poteroituminen ideologisiin leireihin sotii lopulta Suomen etuja vastaan. Todellisuudessa tarvitsemme ratkaisukeskeistä lähestymistapaa enemmän kuin koskaan.

Nykyinen hallitus ei ole onnistunut tekemään Suomen kannalta keskeisiä linjauksia metsäpolitiikan kysymyksiin. Hallitus on unohtanut sen, että neuvottelutulos heijastelee aina EU:ssa 27 eri jäsenvaltion kantaa ja on siten lopputulokseltaan enemmän tai vähemmän kompromissi. Jos neuvottelupöytiin astellaan jo valmiiksi tehottomalla kannalla, Suomen sana ei lopulta paina unionin vaakakupissa yhtään mitään.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 28.11.2022

Ajankohtaista

Kertaus metsäasioihin vaikuttamisesta ministeri Kurviselle

10.10.2022

Sain hiljattain hämmästyksekseni lukea maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen kritiikin kokoomuksen linjasta EU:n metsäasioissa. On ymmärrettävää, että nurkkaan ahdettu keskusta yrittää nyt ratsastaa metsäasioilla – mutta valitettavasti tässä tapauksessa Kurvinen tuli oikoneeksi muutaman mutkan liikaa. Lyhyt kertaus metsäasioihiin vaikuttamisesta Euroopan parlamentissa lienee siten Kurvisellekin paikallaan.

Olen ollut neuvottelemassa lukuisissa EU:n metsäaloitteissa ja olin pääneuvottelija parlamentin kannassa Euroopan unionin metsästrategiaan. En ole tähän päivään mennessä saanut työstäni pienintäkään moitetta suomalaisilta metsäosaajilta, metsätaloudelta tai metsien käyttäjiltä. 

Kurvisen purkauksessa on kyse uusiutuvan energian direktiivin tarkistuksesta, eli niin kutsuttu RED III:sta. Täysistunnossa äänestettiin muun muassa siitä, mikä osuus metsäbiomassasta katsotaan uusiutuvaksi. Äänestyslinjani oli kauttaaltaan yhdenmukainen: äänestin metsäenergian energiakäytön puolesta systemaattisesti jokaisessa kohdassa.

On aivan totta, että äänestin lopussa tyhjää. Tämä johtuu siitä, että kompromissineuvottelut olivat todella tiukat ja metsäenergian käyttöä puoltavia elementtejä saatiin lopulta kompromisseihin mukaan. Jopa suurimmat suomalaiset metsätoimijat taipuivat kannattamaan tätä kompromissiehdotusta, minkä pohjalle perustin myös oman päätökseni.

Lopputulos ei ollut täydellinen, mutta voin taata, että jos raportti olisi äänestetty kumoon, mitään parempaakaan parlamentista ei olisi tullut tilalle. Tässä energiatilanteessa ei myöskään ole mitään mieltä vesittää uusiutuvan energian direktiivin neuvotteluja, sillä meidän on tuettava riittävän nopeasti ratkaisuja venäläisen fossiilisen energian tilalle.

Kymmenen vuotta parlamentissa on opettanut minulle sen, että EU:n metsäasioihin vaikuttaminen edellyttää valtavaa pitkäjänteisyyttä, verkostoitumista ja perehtyneisyyttä. Kuten olen lukuisissa viime vuosien kirjoituksissani ja puheissani todennut, EU:n hivuttautumista kansallisiin kompetensseihin metsäasioissa pusketaan nyt voimalla ja tämä näkyy päätöksenteossa äärettömän vahvasti.

Koska aloitteita tulee jatkuvalla syötöllä ja kokonaisuudet ovat todella suuria, joudun useimmiten tekemään vaikutustyötä jo kuukausia ja jopa vuosia ennen täysistuntoäänestystä. Valitettavasti tämä työ ei aina näy Suomeen. Tämän vuoksi onkin harmillista, että kuukausi sitten ”työtäni suuresti arvostanut” Antti Kurvinen käyttää yhden äänestyksen loppumerkkiä osoituksena siitä, kuinka onnistun puolustamaan suomalaisten oikeutta omien metsiemme käyttöön. Uskon kyllä suomalaisten ymmärtävän, että tämä tulkinta kertoo huomattavasti enemmän sen esittäjästä kuin minun työstäni.

Parlamentin kanta on vasta pohja edessä oleville neuvotteluille. Hyvä Antti Kurvinen, uusiutuvan energian direktiivin kolmikantaneuvottelut odottavat jo kulman takana. Toivon mukaan seisot siellä Suomen metsäasioiden takana sanojesi mukaisesti. Varoituksen sanana todettakoon vielä, että metsäpopulismilla ei unionin neuvottelupöydissä päästä kovinkaan pitkälle.  

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Europarlamentaarikko pelkää metsäkatoasetuksesta olevan haittaa Suomelle

13.9.2022

Petri Sarvamaan mukaan asetuksen tavoite on tärkeä, mutta sen toteuttaminen käytännössä on todella vaikeaa.

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) pitää parlamentin kantaa EU:n metsästrategiaan onnistuneena, mutta metsiin vaikuttavat aloitteet, kuten metsäkatoasetus, tuottavat hänen mukaansa päänvaivaa.

Parlamentin kanta EU:n metsästrategiaan hyväksyttiin äänin 417 puolesta, 144 vastaan ja 67 tyhjää. Sarvamaa toimi mietinnössä EPP-ryhmän pääneuvottelijana.

– EU:n metsästrategiaa valmistellaan paraikaa komission päädyssä, ja nyt äänestetty parlamentin kanta tuo hyvän viestin suunnittelupöydälle. Metsästrategian tehtävä on määrittää suuret linjat, eikä komissiossa kannata sortua pikkutarkkaan metsiin vaikuttavaan sääntelyyn, Sarvamaa sanoo tiedotteessaan.

Parlamentin kanta metsäkatoasetukseen hyväksyttiin äänin 453 puolesta, 57 vastaan ja 123 tyhjää.

Metsäkatoasetuksella pyritään luomaan järjestelmä, jonka avulla EU:n sisämarkkinoille ei päädy näitä metsäkatoa aiheuttavia tuotteita, kuten soijaa tai palmuöljyä. Sarvamaan mukaan ehdotus toistaa samaa vanhaa metsiin liittyvän sääntelyn kaavaa.

– Otetaan hyvä ja tärkeä tavoite, tässä tapauksessa metsäkadon ehkäiseminen, mutta pilataan sen saavuttaminen ylioptimistisella, byrokratiaa lisäävällä ja kansalliseen kompetenssiin puuttuvalla tavalla. Hallinnollinen taakka tulee olemaan valtavaa, ja käytännön toteuttaminen todella vaikeaa, Sarvamaa harmittelee.

– Koska metsäkatoasetusta tulisi soveltaa myös EU:n sisämarkkinoilla, metsäiset maat, kuten Suomi, joutuisivat luomaan aivan uusia raskaita hallinnollisia järjestelmiä. Jos asetukseen liittyvät uudet järjestelmät ovat jo Suomen kannalta äärimmäisen vaikeita toteuttaa, voimme vain arvailla, mitä EU:n kauppakumppanuuksille kolmansien maiden kanssa käy. Tuotantoahan näissä maissa ei lopeteta, vaikka EU sanoisi mitä – Etelä-Amerikan valtiot alkavat sen sijaan tekemään kauppaa muiden maiden, kuten Kiinan kanssa, hän jatkaa.

Sarvamaan mukaan Suomella on vielä mahdollisuus vaikuttaa.

– Toivoa sopii, että metsäkatoehdotukseen tulee vielä järkeä ja Suomi pystyy pitämään puolensa tulevissa kolmikantaneuvotteluissa. Suomen näkökulmasta ehdotus tarvitsee vielä kipeästi joustavuutta esimerkiksi keskeisten määritelmien suhteen, Sarvamaa toteaa.

Uutinen on julkaistu Verkkouutisissa.

Ajankohtaista

MT: Karu näkymä energiapuulle EU:ssa: ”Päädytään joka tapauksessa tulokseen, että EU:n mukaan on puuta, joka ei ole uusiutuvaa”

Uusiutuvan energian direktiiviin on haettu kompromissia, joka siirtäisi puubiomassan luokittelun uusiutumattomaksi energianlähteeksi vasta myöhempään ajankohtaan.

Metsänomistajien kannattaa seurata keskiviikkona, mitä Strasbourgissa äänestetään puun asemasta: lukeutuuko puu jatkossa Euroopan parlamentin mukaan uusiutuvaksi energiaksi vai ei.

MT seuraa äänestystä paikan päällä Euroopan parlamentissa Strasburgissa.

Direktiivi ei kiellä puubiomassan polttoa vaan ainoastaan määrittelee sen aseman uusiutuvana energianlähteenä. Äänestyksellä on silti merkittävä vaikutus puupohjaisen polttoaineen käyttöön. Samalla sen vaikutus valuu metsänomistajalle asti, jos metsistä energiakäyttöön korjattavalle puulle tulisi vähintään imago-ongelmia.

”Ydinkysymys on, katsotaanko puubiomassa uusiutuvaksi energianlähteeksi. Se on suomalaisen metsätalouden koko ketjun toimivuuden kannalta iso ja vaikea kysymys, koska puuta käytetään niin moneen tarkoitukseen ja niin tehokkaasti”, kiteyttää europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.).

Jos puubiomassaa ei enää luokitella uusiutuvaksi, vaikutus metsätaloudelle on mittava. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta esittää, että puubiomassa teollisuuden sivuvirtoja lukuun ottamatta ei olisi uusiutuvaa energiaa. Tämä rajaa ulkopuolelle myös esimerkiksi ensiharvennuksessa saatavan pienpuun.

Parlamentin teollisuusvaliokunta on pyrkinyt hakemaan hieman lievempää kompromissia, jolla asetusta työnnettäisiin viidellä vuodella eteenpäin. Se ei kuitenkaan poista puubiomassan rajausta pois uusiutuvien energianlähteiden listalta.

”Kompromissilla päädytään joka tapauksessa tulokseen, että on puubiomassaa, joka ei ole uusiutuvaa. Tämä on suomalaisen metsäteollisuuden mielestä iso ongelma.”

Euroopan unionin neuvostolla on edelleen mahdollisuus lieventää parlamentin kantaa, eikä esitys välttämättä jää sellaisenaan lopulliseen uusiutuvan energian direktiiviin.

Aikaa neuvoston kannan muodostamiseen on vielä luultavasti ensi vuoden puolelle sakkaa.

Euroopan komissio ei ole esittänyt vastaavaa kuin ympäristövaliokunta.

Toinen parlamentin äänestyksessä oleva kiinnostava aihe on metsäkatoasetus, jonka tarkoitus on vähentää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille. Asetus koskee naudanlihaa, soijaa, kahvia, kaakaota, palmuöjyä ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita.

Metsänomistajan ja metsätalousyrittäjän kannalta suurin vaikeus koituu asetuksessa vaaditusta puutavaran jäljitettävyydestä. Puutavaran tulee olla jäljitettävissä kasvupaikkaansa koko tuotteen arvoketjun ajan.

”Pahimmillaan parlamentin kanta toteutuessaan tarkoittaisi, että kaupan eri vaiheissa pitää avata sitä, mistä puu on tullut, ja se on iso ongelma alan toimijoille”, Sarvamaa sanoo.

Jäljitettävyysvelvoite ei koske pienimpiä yrityksiä suoraan. Kuitenkin jos arvoketjun loppupäässä olevilta yrityksiltä vaaditaan puun jäljitettävyyttä, vaatimus voi valua myös pienempien toimijoiden ongelmaksi. Se taas lisää pienyritysten hallinnollista taakkaa.

Vaikka asetuksen on tarkoitus hillitä metsäkatoa esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, tilanne voi johtaa siihen, maat myyvät metsäkatoalueilta tulevat tuotteet EU:n ulkopuolelle.

Kolmas metsiä koskeva äänestys EU:n metsästrategia. Sarvamaa kuvailee sitä onnistuneeksi yritykseksi hallita metsä- ja ympäristöpolitiikan kokonaisuutta.

”Kohta kohdalta onnistuttiin torjumaan yritykset, joilla pyritään kaventamaan tai poistamaan kansallista päätöksentekoa metsäasioissa ja pyrkimykset tuoda biodiversiteetti- ja suojelutavoitteita metsästrategiaan.”

Äänestyksessä parlamentti ilmaisee kantansa siitä, miten Euroopan komission tulisi jalkauttaa metsästrategia.

Uutinen on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa.

Ajankohtaista

Euroopan parlamentin vihreää palapeliä kootaan jatkuvasti uudelleen – uusi metsästrategia etenee

8.7.2022

Metsien käyttö halutaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä asettaa lähestulkoon minimiin.

Yksi parlamentaarisen työni kulmakivistä on suomalaisen kestävän metsänhoidon puolustaminen. Äkkiseltään asia voi kuulostaa yksinkertaiselta: suomalaiset metsänhoitokäytänteet ja tutkimus ovat korkeatasoisia ja tätä osaamista luulisi arvostettavan eurooppalaisissa päättävissä pöydissä.

Todellisuudessa tämä tehtävä ei ole yksioikoista nähnytkään, sillä ympäristö- ja ilmastokeskustelun kiihtymisen myötä kaikenlainen metsien käyttö on alettu nähdä Euroopassa enemmän tai vähemmän uhkana.

Olin vuonna 2020 pääneuvottelijana Euroopan parlamentin metsästrategiassa. Tuolloin metsästrategian muotoilu onnistui Suomen näkökulmasta todella hyvin ja neuvottelun osapuolet läpi ryhmärajojen olivat tyytyväisiä.

Euroopan parlamentin vihreää palapeliä kuitenkin kootaan jatkuvasti uudelleen. Nyt parlamentin uusi kannanotto metsästrategiaan on työlistallani, sillä olen raportissa ryhmäni EPP:n neuvottelija.

Tämä tarkoittaa sitä, että johdan Euroopan parlamentin suurimman ryhmän linjaa raportin valmistelussa.

Monet asiat ovat pysyneet neuvotteluissa samankaltaisina, mutta myös uusia sävyjä on noussut pintaan.

Tärkein tavoitteeni näissä neuvotteluissa on ollut pitää strategia nimenomaan strategian tasolla – komissio löytää kyllä keinonsa yksityiskohtaiselle metsiin liittyville sääntely-yrityksille ilman parlamentin kannustustakin.

Toistaiseksi näyttää, että tälle raportille on löytynyt parlamentin sisältä myös hyvä yhteistyön henki, jossa ymmärretään metsien moniulotteinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Valitettavasti tämä ei ole enää itsestäänselvyys, sillä metsien käyttö halutaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä asettaa lähestulkoon minimiin.

Samaan aikaan puutuotteiden kysyntä jatkuu, ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa mutkistaa puutuotteiden myyntiasetelmaa entisestään.

Tämän vuoksi olen pitänyt neuvotteluissa esillä näkökulmaa, jossa metsäteollisuudelle annetaan tilaa toimia, jotta parhaat, ilmastotyötä tukevat käytänteet voivat ylipäätänsä muodostua.

Tulemme äänestämään uudesta metsästrategiasta päävaliokunnassa ensi viikolla juuri ennen kuin parlamentti tyhjenee kesälomien ajaksi. Tekeminen jatkuu täydellä tohinalla syksyllä, kun raportti etenee äänestykseen täysistunnossa.

Olin hyvin otettu, kun pitkäaikainen työni metsien puolesta noteerattiin ja voitin hiljattain maa- ja metsätalouskategorian vuoden europarlamentaarikko -palkinnon.

Palkinto oli osoitus siitä, että vaikka suomalaisten osaamisen ja sekä hiljaisen että tutkitun tiedon tuominen neuvottelupöytiin ei aina ole helppoa, sitä tarvitaan nyt ja tulevina vuosina enemmän kuin koskaan.

En usko, että olisin voittanut tätä palkintoa ilman suomalaisten metsäosaajien tukea. Työni jatkuu sekä metsästrategian että muiden metsiin liittyvien aloitteiden parissa, ja tässä työssä suomalaisten metsäasiantuntijoiden kullanarvoinen tuki on ratkaisevan tärkeässä asemassa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa

Ajankohtaista

Metsäenergian tulevaisuus ei saa olla uhattuna ‒ On järjenvastaista peräänkuuluttaa metsiin liittyviä innovaatioita ja tehdä metsäteollisuudesta samaan aikaan tarinan roisto

3.6.2022

Suomen kannalta ympäristövaliokunnan lausunto on tällaisenaan todella raju.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan hiljattain julkaistu lausunto uusiutuvan energian kestävyyskriteerien päivittämiskierrokselta on saanut äänekkään vastaanoton Suomessa. Lausunnossa metsäenergia rajataan kokonaan kestävien energialähteiden ulkopuolelle. Käytännössä se siis asetetaan samalle viivalle kuin fossiiliset polttoaineet.

Uusiutuvan energian direktiivissä eli Red II:ssa määritellään muun muassa se, mitä energiamuotoja jäsenvaltiot saavat tukea taloudellisesti. Ympäristövaliokunnan kannassa ei siis suoraan kiellettäisi metsäenergian käyttöä mutta vaikeutettaisiin sitä huomattavasti.

Suomen kannalta ympäristövaliokunnan lausunto on tällaisenaan todella raju. Tällä hetkellä suurin kansallinen energialähteemme ovat puupolttoaineet, joiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2020 liki kolmannes.

Toisin kuin tyypillisessä metsäenergiaan liittyvässä uhkakuvassa maalataan, Suomessa polttokattilaan ei päädy laadukasta tukkipuuta, vaan suurimmaksi osaksi metsäteollisuuden sivuvirtoja, pienpuuta ja hakkuutähteitä. Esimerkiksi ensiharvennus, josta hakkuutähteitä saadaan, on puuston kasvun kannalta monella tapaa myös hyödyllinen.

Metsäbiomassan polttamisen totaaliset kieltäjät tarvitsisivat nyt oppitunnin jos toisenkin siitä, mistä tässä asiassa esimerkiksi Suomen kohdalla nyt oikeastaan puhutaan.

Kansallinen metsäteollisuus on aivan liian kehittynyt siihen, että arvokas puumateriaali päätyisi poltettavaksi. Ja tässä piileekin yksi koko tämän keskustelun avaimista: kehittynyttä ja jatkuvasti kehittyvää metsäteollisuutta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

On järjenvastaista peräänkuuluttaa metsiin liittyviä innovaatioita, kuten biopolttoaineita, puupohjaista rakentamista tai puupohjaisia tuotteita, ja tehdä metsäteollisuudesta samaan aikaan tarinan roisto.

Suomalaisella metsäteollisuudella on potentiaalia ja osaamista sovittaa yhteen teollisuus- ja ympäristönäkökulmat, mutta liian jyrkät linjanvedot Euroopan unionista uhkaavat ajaa sen ahtaalle. Liian tiukat kannat aiheuttavat haasteita alan ennakoitavuudelle ja siten myös investointivarmuudelle.

Vaikka metsäbiomassaa tai osaa siitä pidettäisiin edelleen kestävänä energialähteenä, ei tämäkään tarkoittaisi sitä, että biomassan hiilidioksidipäästöt olisi jätetty kokonaan unholaan, sillä ne lasketaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen seurannassa.

Syyt sille, että metsäenergia halutaan ulos kestävistä energialähteistä Euroopassa, ovat melko helposti tunnistettavissa. Metsät ovat viime vuosien aikana muodostuneet ympäristö- ja ilmastohuolien symboliksi, joihin on hiilen lisäksi sitoutunut kansalaisten tunteita. Metsät on nostettu kerta toisensa jälkeen tikunnokkaan, ja keskustelu on valitettavan polarisoitunutta.

Energian tarve on tässä ja nyt. On ymmärrettävää, että ne jäsenmaat, joilla ei ole enää juuri metsiä jäljellä, haluavat kieltää puunpolton. Se heille suotakoon, mutta meillä Suomessa tilanne on kuitenkin eri.

Keskustelu tarvitsee mustavalkoisuuden sijaan värejä ja tämä viesti on vietävä perille ennen syksyn täysistuntoa, jossa tästä raportista tullaan äänestämään.

Kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.6.2022

 

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU haluaa mennä syvemmälle metsään

8.5.2020

 

Kovan väännön tuloksena syntynyt lulucf-lainsäädäntökin avataan osana valmisteilla olevaa Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöä (Green Deal). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ennakoi, että tulossa on vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Hänen mielestään EU:n instituutioissa ei tiedetä metsistä vieläkään tarpeeksi. (MT 20.3.)

Sarvamaan mukaan keskustelussa unohdetaan usein, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa ei voi hänen mukaansa keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Komission alustavan lainsäädäntötekstin mukaan ”Vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Ne ovat myös merkittäviä hiilidioksidin varastoja.” Sarvamaan arvio komission käsityksestä metsien merkityksestä näyttää pitävän paikkansa.

 

Lue koko pääkirjoitus täältä >

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa: Ilmastolaki ei saa heikentää Suomen metsätaloutta”

5.3.2020

”LULUCF-asetus määrittää, kuinka paljon Suomi voi jatkossa hakata metsää ja kuinka paljon on jätettävä hiilinieluksi. Jo edellisellä kerralla vääntö oli Suomelle haasteellinen. Nyt Suomen on taas vedettävä yhtä köyttä, jotta kansallista intressiä voidaan suojella ja kotimainen kestävä metsänkäyttö jatkua.”

”Metsäteollisuus tuo myös yli viidenneksen Suomen tavaraviennin tuloista. Jos metsien käyttö rajoitettaisiin entisestään, söisi suuntaus teollisuuden kykyä rahoittaa tuotekehitystä ja hidastaisi fossiilisten raaka-aineiden, kuten muovin korvaamista puuperäisillä tuotteilla.”

Lue koko uutinen täältä >