HS: Unkarin korjaustoimet yhä kesken, sanovat mepit – ”Karmaiseva muistutus, toimiiko valtiossa enää demokraattinen valvonta”

22.5.2023

KUVA:  FERENC ISZA / EUROOPAN PARLAMENTTI

Mepit kuulivat muun muassa, miten hallitus kohtelee ulkomaisia yrityksiä ja ohittaa parlamentin budjetin käsittelyssä.

UNKARILLA on edelleen paljon työtä tehtävänä, jos se aikoo saada käyttöönsä EU:n sille lupaamat varat. Tämä oli johtopäätös, kun ryhmä EU-parlamentaarikkoja kävi tällä viikolla Unkarissa tutustumassa, missä jamassa maalta vaaditut uudistukset ovat.

Talousarvion valvontavaliokunnan matkalle osallistui myös EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok).

Hänen mukaansa kaikista keskeisistä syistä, jotka johtivat niin sanotun ehdollisuusmekanismin käyttöönottoon, tulee edelleen signaaleja eri puolilta yhteiskuntaa. Unkari ei ole laittanut asioita kuntoon, vaikka on niin luvannut.

”Eri tahojen antaman informaation kesken on valtava ristiriita”, Sarvamaa sanoo.

OIKEUSVALTION ehdollisuusmekanismin tarkoituksena on suojata EU-varoja väärinkäytöltä jäsenmaissa, jotka eivät noudata oikeusvaltion periaatteita. Unkarin suhteen säädös otettiin käyttöön viime joulukuussa: jäsenmaat päättivät, että Unkarin koheesiorahoista leikataan 6,3 miljardia euroa vuoteen 2027 ulottuvalla budjettikaudella.

Unkarille ei myönnetä niitä eikä myöskään kesällä 2020 päätettyjä 5,8 miljardin euron elvytysrahoja, ellei Unkari laita toimeen kaikkiaan 27:ää uudistusta.

Euroopan parlamentilla ei sinänsä ole asiassa suoraa päätösvaltaa, mutta se on pitkin matkaa painostanut komissiota ja jäsenmaita toimimaan budjetin suojelemiseksi.

Unkarille rahat olisivat tarpeen, ja maa onkin aloittanut uudistukset. Se on luvannut tehostaa korruption torjuntaa ja poistaa julkisiin hankintoihin liittyviä epäselvyyksiä.

Unkari on viime kuukausina jarruttanut Brysselissä useita sellaisia EU-päätöksiä, jotka vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Tuorein esimerkki on Euroopan rauhanrahaston kautta annettava aseapu Ukrainalle, minkä viimeisintä erää Unkari ei ole hyväksynyt. Lisäksi Unkari on kritisoinut EU:n tuoreinta pakotepakettia, jolla EU yrittää estää pakotteiden kiertämistä.

MEPPIVALTUUSKUNTA tapasi valtionhallinnon edustajien lisäksi myös kansalaisjärjestöjen ja median edustajia. Valtuuskunta tapaa ensi keskiviikkona EU-komission budjettikomissaarin Johannes Hahnin, jonka kanssa käydään läpi Unkarin matkan havaintoja.

Valtuuskunta kuuli ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvista mielivaltaisista toimista.

”Esimerkiksi yhdessä betonialalla toimivassa ulkomaisessa yrityksessä oli viime vuonna 1 200 tarkastusta. Unkarin valtio toimii tavalla, joka vie näiden yritysten liiketoiminnan kannattamattomaksi. Kuulimme useista tapauksista, joissa yritystä on tämän jälkeen lähestytty ja tarjouduttu ostamaan se selvään alihintaan.”

Valtuuskunta kuuli myös, miten Unkarin hallitus toimii valtion talousarvion kanssa. Kun budjetti on vuoden lopussa lopullisesti hyväksytty parlamentissa, hallitus voi tehdä siihen muutoksia pääministerin asetuksella – mikä viime vuonna tarkoitti 95:tä muutosta budjettiin ilman, että niitä tarvitsi enää kierrättää parlamentin kautta.

Unkarissa ovat kahdeksatta vuotta voimassa hallituksen valtaa kasvattavat poikkeusolot, jotka tekevät parlamentin ohittamisen mahdolliseksi. Ensin poikkeusolot asetettiin siirtolaiskriisin takia, sitten niitä jatkettiin koronapandemiassa ja nyt ne ovat voimassa Ukrainan sodan takia.

Sarvamaalle hallituksen edustaja oli perustellut käytäntöä niin, että hallitseva puolue Fidesz saisi joka tapauksessa muutokset läpi, koska sillä on parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö.

”Tämä on karmaiseva muistutus siitä, toimiiko valtiossa enää demokraattinen valvonta”, Sarvamaa sanoo.

SARVAMAAN mukaan Unkari on myös edistynyt EU:n edellyttämissä 27 uudistuksessa, kuva ei ole täysin synkkä.

”Ehdottomasti tärkeintä on ollut perustaa integriteettiviranomainen, jonka johtajan tapasimme, ja se oli yksi toiveita herättävistä tapaamisista. Hänellä on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta aika sitten näyttää.”

Integriteettiviranomaisen tarkoituksena on ehkäistä, havaita ja korjata EU-varojen hoitamista koskevia laittomuuksia ja sääntöjenvastaisuuksia.

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 18.5.2023

IL: Suomella on nyt sauma napata historialliset EU-rahat – ”Ruotsin rinnalla kalpenemme täysin”

9.5.2023

Huoltovarmuuden ja toimivien yhteyksien turvaaminen voi olla kriittistä Suomenkin kannalta.

EU-lähteiden mukaan Venäjän hyökkäyssodan vuoksi muuttuneen Euroopan geopoliittisen tilanteen ja Suomen Nato-jäsenyyden takia Suomella olisi nyt historiallisen otollinen hetki hakea – ja saada – Euroopan unionista huomattavasti aikaisempaa enemmän rahaa uusiin infrahankkeisiin, jos se vain osaa hakea niitä.

Kysymys on merkittävistä summista. EU:n infrastruktuurihankkeiden kehittämiselle keskeisin rahasto on ”Verkkojen Eurooppa -väline” (Connecting Europe Facility, CEF). Vuoden 2021–2027 menokehyksissä kyseiselle välineelle on budjetoitu 33,7 miljardia euroa. Tästä summasta suurin osa suunnataan nimenomaan liikennehankkeisiin.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok) mukaan Nato-jäsenyys on linkittänyt meidät uudella tavalla hyvin konkreettisesti muihin EU:n Nato-maihin, minkä ansiosta muilla EU:n Nato-mailla on intressi panostaa entistä enemmän myös Suomen kriittisen infrastruktuurin kehittämiseen. Tämä nähdään nyt aivan uudella tavalla sijoituksena läntisten maiden yhteiseen turvallisuuteen.

– Suomen muuttunutta roolia täytyy osata myydä ja markkinoida EU:ssa, sillä rahaa ei Suomelle tulla antamaan automaattisesti. Pitää olla taitoa vaatia ja neuvotella, sekä osata perustella Suomen geopoliittinen tärkeys koko EU:n ja Natonkin turvallisuudelle, Sarvamaa tiivistää Iltalehdelle Brysselissä.

Suomi on tähän mennessä kyllä onnistunut hakemaan jonkin verran rahoitusta EU-tason hankkeisiin. Väyläviraston mukaan Suomeen maksettiin vuonna 2022 yli 100 miljoonaa euroa CEF-tukia. Näistä tuista noin 43 miljoonaa oli tukea sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille.

Sarvamaan mukaan nykyoloissa Suomen potentiaali tukien saamiseen on kuitenkin huomattavasti kasvanut.

– Kun Suomen saamia osuuksia verrataan naapurimaihin, esimerkiksi Ruotsin rinnalla kalpenemme täysin siitä syystä, että emme ole itse olleet valmiita budjetoimaan infrastruktuurin kehittämiseen omia varoja, hän varoittaa.

Sarvamaan mukaan monivuotisen rahoituskehyksen uudistamisen suhteen jo tänä kesänä pitää olla aktiivisesti vaikuttamassa EU-pöydissä, kun komissio julkaisee ehdotuksensa koskien monivuotisen rahoituskehyksen uudistamista.

– Suomella on mahdollisuus pyrkiä neuvottelemaan lisää pelimerkkejä sellaisiin rahastoihin, joista se on esimerkiksi viime vuosien aikana taloudellisesti eniten hyötynyt. Mikäli näihin rahastoihin onnistutaan neuvottelemaan lisää euroja sisään, olisi myös loogista, että Suomen maksuosuus näistä rahastoista voisi olla suurempi jatkossa, hän ennakoi.

EU vaatii kansallista rahoitusta

CEF-ohjelmassa EU:n komissio edellyttää yleensä vähintään 50 prosentin kansallista rahoitusta hankkeiden kokonaiskustannuksista. EU-rahoitusta tulee sitä helpommin, mitä enemmän jäsenmaa itse on myös valmis panostamaan hankkeisiin.

Suomen osalta korostuu se, että CEF-ohjelmasta rahoitetaan myös nimenomaan sellaisia hankkeita, jotka tukevat sotilaallista liikkuvuutta. Näiden hankkeiden rahoitushaku vuodelle 2023 on paraikaa käynnissä. Laajempi haku muille infrahankkeille aukeaa ensi syksynä.

Tällöin myös Suomen uuden hallituksen pitäisi olla valmis tarttumaan tilaisuuteen. Se, että rahaa on jaossa Brysselistä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei omaa rahaa tarvittaisi, ja tällä saattaa olla vaikutusta tulevan hallituksen päätöksiin. Pelkona on se, että tälläkin kertaa Suomi jättää merkittävimmät tuet hakematta, koska CEF-tukea myönnetään vain sellaisille hankkeille, joilla on jo kansallinen rahoitus.

Huoltovarmuus ja toimivat yhteydet

Venäjän viime vuonna alkanut hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut Suomen huoltovarmuuteen liittyvät logistiset riskit aivan uudella tavalla huomion kohteeksi. Varoittavana esimerkkinä on jo nähty, kuinka Venäjä on pyrkinyt sulkemaan Mustanmeren satamat Ukrainan laivoilta.

Tilanteen kriisiytyessä Venäjä voisi eri arvioiden mukaan yrittää sulkea Itämeren laivaliikenteen. Muun muassa Ruotsissa tämä on nostettu esiin konkreettisena uhkakuvana.

Suomelle Itämeren sulkeutuminen olisi erityisen kohtalokasta, koska merikuljetukset ovat Suomen ulkomaankaupan perusta. Vuonna 2017 kaikkiaan 86 prosenttia Suomen tavaratuonnin arvosta ja 80 prosenttia tonneista sekä 80 prosenttia tavaraviennin arvosta ja 92 prosenttia tonneista kuljetettiin Itämeren satamien kautta.

Syyskuussa 2022 päivitetyssä Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteossa todettiin, että Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteon mukaan Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Jännitteiden lisääntyminen heikentää myös Itämeren alueen turvallisuustilannetta ja sen ennakoitavuutta. Lisäksi muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen.

Selonteossa muistutettiin, että maantieteellinen sijainti Euroopan unionin reuna-alueella, etäällä Euroopan teollisuuskeskittymistä, pohjoisissa ilmasto-olosuhteissa ja suurelta osin meriyhteyksien varassa merkitsee sitä, että mahdollisten kriisitilanteiden varalta Suomen tulee varautua Itämeren merikuljetuksia korvaaviin kuljetusmuotoihin ja reitteihin.

Petri Sarvamaan mukaan käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomen tulisi mahdollisimman nopeasti investoida myös Pohjois-Suomen rautatie- ja maantieyhteyksiin sekä jatkoyhteyksiin Ruotsiin ja Norjaan. Niiden kautta Suomella on pääsy Pohjanmeren ja Jäämeren satamiin sekä yhteys kiinteisiin rautatie- ja maantiereitteihin muualle Eurooppaan.

– Geopoliittisesti oikeaa hetkeä täytyy osata hyödyntää, ja Suomi pitää nyt kytkeä täysimääräisesti Eurooppaan, Sarvamaa sanoo.

– Ei pelkästään etelästä, vaan myös lännestä ja pohjoisen kauimmaisesta kolkasta.

Hänen mukaansa tämän toteuttamiseksi Suomen raideyhteydet ja maantieliikenteen pääväylät tarvitsevat monivuotisen kehittämisstrategian, jonka keskiössä on infrastruktuurin uudistaminen nimenomaan geopoliittisista lähtökohdista käsin. Tämä vaatii kuitenkin Suomelta omatoimisuutta.

Etenkin CEF-hankkeiden kanssa toimiessa on huomioitava, että tukea voidaan lopulta myöntää ja edes odottaa vain sellaisille hankkeille, joiden kansallisesta rahoituksesta on päätetty. Suomelta tämä edellyttäisi kykyä valita strategisesti sellaiset hankkeet, joihin olisi odotettavissa myös EU-välineistä lisäresursseja.

– Eikä kyse välttämättä ole edes aina siitä, että Suomi ei olisi ajoissa liikkeellä, Sarvamaa täydentää.

– Vaan enemmänkin siitä, että tarvitsemme muiden EU-maiden tavoin niin kutsuttuja lippulaivahankkeita.

Tätä kuvastaa hyvin se, että kun vuoden 2021 CEF-haussa rahaa jaettiin yhteensä 2,5 miljardia euroa, näistä varoista 55 prosenttia jaettiin seitsemälle suurimmalle hankkeelle. Silloisella rahoituskierroksella esimerkiksi Saksa ja Tanska saivat 540 miljoonaa Fehmarnbeltin tunneliin sekä Belgia ja Ranska saivat 276 miljoonaa Seine-Scheldt-sisävesiprojektiin.

Tulevan hallituksen tilannetta saattaa omalta osaltaan helpottaa se, että päättyneellä vaalikaudella suunnitteluun otetut suuret ratahankkeet, Turun tunnin juna, Suomirata ja Itärata, on tarkoitus toteuttaa hankeyhtiömallilla, mikä tarkoittaa valtiovarainministeriön tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan sitä, että valtiontaloutta rasittavat kustannukset uusista ratainvestoinneista alkavat tuntua vasta kun uudet radat tulevat aikanaan käyttöön.

Artikkeli on julkaistu Iltalehdessä 9.5.2023

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

• Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

 

• Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

 

• Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

 

• Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

 

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

• Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

 

• EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

 

• EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

 

• Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

 

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa