5.6.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on allekirjoittanut eurooppalaisen sitoumuksen, jossa luvataan edistää eläinten asiaa europarlamentissa. Eläinsuojelujärjestö Animalian mukaan Suomen vastavalituista kolmestatoista europarlamentaarikosta seitsemän on allekirjoittanut sitoumuksen.
13.2.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan komission pitäisi pystyä puuttumaan tiukemmin Euroopassa tapahtuvaan tuotantoeläinten kaltoinkohteluun. ”Suomessa ollaan mallioppilaitten joukossa, mutta muualla Euroopassa näin ei välttämättä ole”, Sarvamaa toteaa.
29.1.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) esitti komissiolle kirjallisen kysymyksen EU:n mahdollisuuksista puuttua kulkukoiraongelmaan. Huomattavan suuret kulkukoirakannat ovat muodostuneet ongelmaksi joissakin jäsenmaissa. Tämä on toisinaan johtanut ratkaisujen hakemiseen eläinten kaltoinkohtelusta ja julmin keinoin toteutetuista massatuhoista. Komissio on aiemmin todennut aiheen olevan EU:n toimivallan ulkopuolella, mutta se on kuitenkin painottanut eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä.
Kysymykset EU:n mahdollisuuksista puuttua kulkukoiraongelmaan ovat nousseet jälleen esiin, kun Romaniassa sijaitsevan Valcean päättäjien taholta ilmoitettiin tammikuussa aikomus tappaa useita satoja koiria, joista eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt ovat huolehtineet. Sarvamaa pyysi komissiota tarkastelemaan uudelleen EU:n mahdollisuutta puuttua tilanteeseen huomioiden, että Romanian kanssa on aiemminkin keskusteltu eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta ja että maa saa Euroopan unionilta tukia eläiten hyvinvoinnin edistämiseen.
Sarvamaan kysymyksessä pyydettiin myös tarkennusta siihen, onko EU kohdistanut tukia nimenomaan kulkukoiraongelman ratkaisemiseen.
19.6.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ehdottaa elintarviketurvallisuudesta vastaavalle komissaarille Vytenis Andriukaitikselle sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksia koskevan direktiivin uudistamista. ”Suomalaiset tuottajat osaavat hommansa. Suomessa siat kasvavat tyypillisesti hyvissä oloissa eivätkä ne stressaannu ja pure toistensa saparoita poikki. Muualla Euroopassa ongelma ratkaistaan usein brutaalilla ja kivuliaalla saparon typistämisellä tuotanto-olojen parantamisen sijaan”, Sarvamaa sanoo.
”Terve saparo on myös merkki sikojen hyvinvoinnista. Jos sitä ei ole typistetty, tuottaja voi heti puuttua havaitsemaansa pureskeluun ja tehdä vaadittavat muutokset maatilan hoidossa”, Sarvamaa muistuttaa. Sarvamaan mukaan saparollisten sikojen kasvattaminen parantaa sekä tuotannon laatua että kestävyyttä vähentämällä esimerkiksi infektioriskiä ja antibioottien käyttöä.
”Tällä hetkellä Euroopassa on sekä useita erilaisia sikojen kasvatuskäytäntöjä että saparojen typistämisen ehkäisemiseen tarkoitettuja kannustinjärjestelmiä. Se luo epäreiluja kilpailutilanteita ja ongelmia myös sisämarkkinoille”, Sarvamaa huomauttaa.
Euroopan komissio yrittää ehkäistä saparoiden typistämistä edistämällä parhaiden toimintatapojen leviämistä. Sarvamaan mukaan se ei vielä riitä: ”Suomessa saparoiden typistäminen on ollut jo pitkään kiellettyä ja sen tuomat käytännössä havaitut hyödyt pitää ottaa vakavasti. Eläinten terveyteen liittyvät parhaat toimintatavat on harmonisoitava.”
Sarvamaan kirjeen allekirjoitti hänen lisäkseen 35 muuta europarlamentaarikkoa, jotka tulevat useasta eri maasta ja edustavat laajasti eri poliittisia ryhmiä. Sarvamaa on Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointia edistävän laajennetun työryhmän jäsen.
13.6.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on kirjoittanut elintarviketurvallisuudesta vastaavalle komissaarille Vytenis Andriukaitikselle kirjeen ehdottaen sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksia koskevan direktiivin uudistamista. Sarvamaa painottaa, että terveet saparot ovat merkki sikojen hyvinvoinnista, kun taas vastaavasti stressaantuneet siat purevat toistensa saparot poikki. Suomessa siansaparoiden typistäminen on kielletty, mutta useissa EU-maissa saparoita typistetään kivuliaalla tavalla tuotanto-olojen parantamisen sijaan.
