Ajankohtaista

Yle: Euroopassa on oligarkkeja omastakin takaa – nyt EU-parlamentti haluaa heidän näppinsä irti yhteisistä varoista

23.3.2022

Maatalous- ja aluetukia valuu EU:ssa myös poliittisten johtajien lähipiireille. Parlamentti vaatii meppi Petri Sarvamaan laatimassa mietinnössä, että komissio puuttuu rahan jakamiseen eurooppalaisille oligarkeille.

Joihinkin Euroopan maihin on kehittynyt viime vuosina ”ennennäkemättömiä oligarkkirakenteita”, joissa on mukana hallitusten jäseniä ja korkean tason poliitikkoja.

Näin sanotaan EU-parlamentin mietinnössä(siirryt toiseen palveluun), josta mepit äänestävät huomenna täysistunnossaan. Mietinnön esittelijä on suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok, EPP.) Siinä vaaditaan komissiota ehkäisemään budjettivarojen päätymistä vääriin käsiin nykyistä tehokkaammin.

Runsaat sata miljardia euroa EU:n budjettivaroja käytetään vuosittain maatalous- ja aluetukiin. Niiden on tarkoitus tukea maanviljelijöitä tuottamaan ja alueita kehittymään. Satojen miljoonien eurojen tukivarat menevät kuitenkin vääriin käsiin.

Vaikka petokset ovat vähentyneet aiemmasta, vuoden 2020 budjetista vilpillisiin tarkoituksiin upposi runsaat 370 miljoonaa euroa(siirryt toiseen palveluun) eurooppalaisten veronmaksajien rahaa.

Petoksia on monenlaisia – väärennettyjen liiteasiakirjojen käyttö, julkisista kilpailutuksista laistaminen, hankkeen ylihinnoittelu, eturistiriidat tai korruptio.

Useissa maissa on esimerkiksi käytetty Euroopan maaseudun kehittämisvaroja yksityishuviloiden(siirryt toiseen palveluun) rakentamiseen poliittisille päättäjille. Tšekissä ja Puolassa puolet kaikista julkisista sopimuksista tehtiin vain yhden tarjoajan kanssa vuonna 2019.

EU-komissio tekee valvontamekanismien tarkastuksia ensi vuonna viidessä jäsenmaassa eli Bulgariassa, Romaniassa, Puolassa, Kyproksella ja Maltalla. Tarkoitus on varmistaa, että järjestelmät pystyvät luotettavasti paljastamaan eturistiriidat.

Maataloustukia itselle tai lähipiirille

Osa vääryyksillä hankituista rahoista päätyy vallanpitäjiä lähellä olevien ihmisten taskuihin. New York Times(siirryt toiseen palveluun) selvitti muutama vuosi sitten maatalousvarojen käyttöä yhdeksässä EU-maassa. Räikeimmät korruptiotapaukset löytyivät Unkarista ja Tšekistä.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on keskittänyt ja jakanut vaurautta lähipiirilleen maataloustukien kautta. Maan oppositio väittää(siirryt toiseen palveluun) hänen käyttävän EU-tukia hyväkseen myös huhtikuun vaaleissa.

Tšekin entinen populistinen pääministeri Andrej Babiš taas on käyttänyt veroparatiisirahoitusta kiinteistöjen hankkimiseen Ranskasta taannoisten Pandoran papereiden paljastusten mukaan. Maanantaina hänen kerrottiin joutuvan oikeuteen(siirryt toiseen palveluun) EU-maatalousvarojen väärinkäytöstä.

Bulgariassa EU:n syyttäjänvirasto pidätti(siirryt toiseen palveluun) viime viikolla entisen pääministerin Boyko Borissovin lähipiireineen korruptioepäilyjen vuoksi yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Borissov ja muut ministerit vapautettiin vuorokauden vangitsemisen jälkeen, ja heidän osallisuutensa tutkinta on kesken.

Bulgariassa on epäselvyyksiä sekä maataloustukien, koheesiovarojen että koronapanedemian hoitoon tarkoitettujen elpymisvarojenkin käytössä.

EU:n maatalousvarojen jakaminen on Sarvamaan raportin mukaan ”epätasaista” Unkarissa, Tšekissä, Bulgariassa, Slovakiassa ja Romaniassa. Sikäläinen järjestelmä suosii suuria tiloja. Niiden omistajilla on toisinaan läheiset suhteet kotimaassaan vallassa oleviin poliittisiin puolueisiin.

– EU-varojen valvonnan yksi keskeisistä ongelmista on se, että voimassa olevat asetukset eivät anna mahdollisuutta selvittää aukottomasti, ketkä rahaa ohjaavat ja minne, Sarvamaa tiivistää.

Uusi tietokanta käyttöön

Yksi parlamentin keskeisiä vaatimuksia on, että EU:hun luodaan yhteinen ja yhteentoimiva valvontajärjestelmä. Tietokantaan kirjattaisiin tiedot kaikista jäsenmaista samalla, vertailtavalla tavalla.

Parlamentti pyytää komissiota tiukentamaan varainhoitoasetuksen sääntöjä niin, että myös rahoitusvirtoihin vaikuttavat vikamiehet voidaan tunnistaa kussakin jäsenmaassa.

Lisäksi mepit haluavat, että budjetin käyttöä koskeviin lakeihin lisätään tarkka määritelmä ammatillisesta eturistiriidasta.

– Ettei pääse käymään niin, että jossain jäsenvaltiossa sama henkilö istuu molemmilla puolilla pöytää eli esimerkiksi että päättäjä saa bulvaaniyhtiöiden kautta etuja, joista hän itse tekee päätöksen, Sarvamaa kuvailee.

”Ammattiin perustuva eturistiriita” on myös sellainen, jossa hallintovirkamies pääsee ”peukaloimaan päätöksiä” ja esittelemään niitä hallitukselle. Näitä porsaanreikiä parlamentti haluaa nyt Sarvamaan mukaan tukkia.

Mikä oligarkki?

Oligarkia eli harvainvalta tarkoittaa hallintoa, jossa valta kasaantuu pienelle syntyperään tai varallisuuteen perustuvalle eliitille.

Neuvostoliiton romahdettua rikastuneita teollisuusmiljardöörejä kutsutaan Venäjällä oligarkeiksi, koska he käyttävät valtaa demokraattisen järjestelmän ulkopuolella.

Myös Ukrainassa on ryhmä bisnespohattoja, jotka rikastuivat ja saivat poliittista valtaa maan itsenäistyttyä Neuvostoliitosta 1991.

World Population Review -verkkosivuston(siirryt toiseen palveluun) mukaan maailmassa on tänä vuonna kymmenen maata, joiden valtiomuoto on oligarkia.

Millaista EU:n oligarkia on?

EU-alueella oligarkit ovat hienovaraisemmin järjestäytyneet kuin ”virallisissa” harvainvalloissa, Sarvamaa kuvailee. EU:ssa toisin kuin Venäjällä vallan ja varojen hivuttaminen tapahtuu demokratian ja länsimaisen lainkäytön piirissä.

– Se tapahtuu sillä lailla, että tietyille tahoille keskittyy valtavasti omistuksia. Nämä niin sanotut oligarkit tai sellaisiksi pyrkivät ihmiset toimivat niin, että he perustavat erilaisia peiteyhtiöitä ja pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin usein epäsuorasti, jotta rahoja päädyttäisiin jäsenvaltioissa ohjaamaan näille heidän yhtiöilleen.

EU:n poliittisissa yhteyksissä harvainvalta-termiä käytetään, kun halutaan osoittaa varakkaiden ja arvovaltaisten tahojen poikkeuksellisen suurta vaikutusta sekä talous-, rahoitus- ja teollisuusalan johtavien toimijoiden valtaa.

Parlamentti äänestää Sarvamaan mietinnöstä torstaina. Todennäköisesti se menee läpi. Valiokuntakäsittelyssä sitä kannatti 42 edustajaa ja vastusti kolme laitaoikean ID-ryhmän meppiä eli yksi tsekki ja kaksi ranskalaista.

Uutinen julkaistu Yle Uutisissa  23.3.2022

 

Ajankohtaista

Kokoomusmepit: Elvytysvälineen on oltava pääosin lainaa

27.5.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.

Mepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa.  Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta

 

Petri Sarvamaa korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa. Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Siksi SEUT artiklan 122 sijaan rahasto pitäisi perustaa artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.

”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko tiedote täältä > 

Ajankohtaista

Talouselämä selvitti: Ranskan ja Saksan elpymisrahasto jakaa Suomen mepit kahteen leiriin

26.5.2020

 

Suurin osa kokoomuksen europarlamentaarikoista ei hyväksy elpymispakettia siinä muodossa mitä Saksa ja Ranska ovat esittäneet.

Kokoomuksen mepit Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa vastustavat esityksessä sitä, että elpymisrahaston varoja jaettaisiin avustuksina, eikä lainoina.

”Unionin perussopimuksen artikla 125 kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia. Siksi rahoituksen tulisi tapahtua läpinäkyvästi EU-budjetin kautta ja siten, että ne olisivat kansalaisten valitseman parlamentin demokraattisen budjettivalvonnan alla”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU:n elvytysohjelma vaarassa – parlamentti haluaa valvoa

7.5.2020

 

Petri Sarvamaa vaatii EU-parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

– Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön, Sarvamaa jatkaa.

– Parlamentti on EU:n ainoa suoraan kansalaisten valitsema ja heitä päätöksenteossa edustava instituutio. Ilman parlamentin valvontaa riski unionin rahojen väärinkäytöstä kasvaa.

 

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: EU:n biljoonan euron elvytysohjelma vaarassa, jos parlamentin rooli sivuutetaan

 

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii Euroopan parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

”Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön”

”Jos rahasto on vain hallitusten välinen, ei sen käyttöä voida valvoa EU:n tilintarkastustuomioistuimessa eikä parlamentissa, jolle budjettivalvonta muuten kuuluu. Valvonta olisi kiinni vain jäsenmaista itsestään, jotka ovat myös rahoituksen vastaanottajia. Ulkopuolisen valvojan puute altistaa varat merkittävälle väärinkäytön ja tehottomuuden riskeille”

”Haluamme myös korostaa, että uuden elvytysrahaston on perinteisten paljon työllistävien politiikan sektoreiden lisäksi kohdistettava tukea tulevaisuusorientoituneille aloille kuten tutkimukseen ja teknologiaan. EU:lla ei ole varaa uuteen menetettyyn sukupolveen samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina hyväksyvät viikko toisensa jälkeen uusia tukipaketteja talouksilleen. Teollisuus, maanviljelijät, tutkimuslaitokset, työntekijät, sairaalat, yliopistot ja yritykset odottavat vahvaa signaalia Euroopasta.”

Tiedote on saatavilla täältä >

Ajankohtaista

Karjalan Heimo: Pakolaisen pojasta Euroopan parlamenttiin

25.2.2020

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaalla täyttyy tänä keväänä kahdeksan vuotta meppinä. Hän kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään EPP:hen yhdessä toisten kokoomuslaisten eli Sirpa Pietikäisen ja Henna Virkkusen kanssa. Sarvamaan tausta on sillä tavalla erilainen, että hänen isänsä syntyi Pietarissa.

Lue koko juttu täältä >

Julkaistu Karjalan Heimossa 24.2.2020.