Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: EU:n biljoonan euron elvytysohjelma vaarassa, jos parlamentin rooli sivuutetaan

7.5.2020

 

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii Euroopan parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

”Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön”

”Jos rahasto on vain hallitusten välinen, ei sen käyttöä voida valvoa EU:n tilintarkastustuomioistuimessa eikä parlamentissa, jolle budjettivalvonta muuten kuuluu. Valvonta olisi kiinni vain jäsenmaista itsestään, jotka ovat myös rahoituksen vastaanottajia. Ulkopuolisen valvojan puute altistaa varat merkittävälle väärinkäytön ja tehottomuuden riskeille”

”Haluamme myös korostaa, että uuden elvytysrahaston on perinteisten paljon työllistävien politiikan sektoreiden lisäksi kohdistettava tukea tulevaisuusorientoituneille aloille kuten tutkimukseen ja teknologiaan. EU:lla ei ole varaa uuteen menetettyyn sukupolveen samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina hyväksyvät viikko toisensa jälkeen uusia tukipaketteja talouksilleen. Teollisuus, maanviljelijät, tutkimuslaitokset, työntekijät, sairaalat, yliopistot ja yritykset odottavat vahvaa signaalia Euroopasta.”

Tiedote on saatavilla täältä >

Ajankohtaista

Jos lusikalla antaa, ei voi kauhalla vaatia, Maaseudun Tulevaisuus

24.1.2020

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: EU:n budjetti vuosille 2021–2027, monivuotinen rahoituskehys, MFF. Kyseessä on kokonaisuus, joka määrittää Euroopan unionin budjettipainotukset vuosille 2021–2027 ja joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen EU-kansalaisen elämään.

Miksi se sitten on niin tärkeä, vaikka kokonaisuus on jopa vaikeasti hahmotettava ja melko abstrakti? Koska EU:n budjetissa on myös kyse arvoista, joiden pohjalta Eurooppaa tänä päivänä rakennetaan.

 
Myös Suomi pyrki EU-puheenjohtajuuskautensa aikana saamaan tolkullisen ehdotuksen aikaan.

Suomen syksyn ajan luotsaama neuvosto piti valitettavasti yllä tukileikkuria, vaikka se ehdottikin 10 miljardin euron lievennystä komission maatalouskantaan.

Tämä olisi kuitenkin edelleen 50 miljardia euroa vähemmän kuin edellisellä budjettikaudella. Budjettileikkausten käytännön vaikutuksista maatalouteen tullaan vielä vääntämään antaumuksella tämän vuoden aikana.

Samaan aikaan paineet viljelijöitä kohtaan kasvavat. Vaakakupit kallistuvat hurjaan epätasapainoon verrattaessa vaatimuksia ja EU-rahoituksen kokonaistasoa.

Tuleva vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, iskee pöytään omat ilmasto- ja ympäristövaatimuksensa. EU-budjetin maatalousrahoista pitäisi korvamerkitä 40 prosenttia ilmastotoimiin, vaikka arvio niiden kriteereistä on vielä kesken.

Maa- ja metsätaloussektorit pitäisi nähdä osana ratkaisua ympäristö- ja ilmastotoimissa. Väestön kasvaessa kestävän ruuantuotannon merkitys kasvaa, eikä maatalousbudjetin rokottamisella saada aikaan kestäviä ratkaisuja.

Esimerkiksi meillä Suomessa ekosysteemipalvelut, ympäristö-, ilmasto- ja biodiversiteettihyödyt sekä kestävä ruuan- ja energiantuotanto on kehitetty jo pitkin matkaa Green Dealin asettamien tavoitteiden suuntaisesti.

 
Jäsenmaiden ja komission linja tuntuu olevan, että budjetilla pitäisi pystyä tekemään enemmän kuin ikinä ennen nostamatta sen kokonaistasoa. Samalla kaikki aiotut säästöt tuntuvat kuitenkin olevan väärässä paikassa.

Todennäköistä onkin, ettei seuraavan rahoituskauden budjetti parhaallakaan suunnittelulla riitä EU:n kasvaneisiin velvoitteisiin. Tilanne on huolestuttava.

On lisäksi muistettava, että EU on arvoyhteisö. Sen tavoite on taata turvallinen, oikeudenmukainen ja elinvoimainen yhteiskunta tuleville sukupolville. Tähän perustuen emme voi vaatia viljelijöiltämme enemmän tarjoamalla vähemmän resursseja.

Jokaisella kansalaisella on oltava oikeus turvalliseen ruokaan ja viljelijällä kunnolliseen toimeentuloon. Siksi päällimmäisenä tavoitteena on oltava riittävän rahoituksen takaaminen maataloudelle.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.)
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.01.2020.

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti pyytää Sarvamaan aloitteesta EU-puheenjohtajamaa Romaniaa nopeuttamaan oikeusvaltiolain käsittelyä

12.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii jäsenmaita vastaamaan viivyttelemättä oikeusvaltioperiaatteen horjumiseen Euroopassa. Euroopan parlamentti lähetti keskiviikkona 6. maaliskuuta virallisen kirjeen EU-puheenjohtajamaa Romanian edustajalle ja pyysi nopeuttamaan EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävän budjettilakiesityksen käsittelyä.

”Oikeusvaltioperiaatteen käynnissä oleva kyseenalaistaminen, demokratian heikentäminen ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat koko Euroopan tulevaisuutta. Nyt on yksinkertaisesti toimittava, kannettava lainsäätäjille annettu vastuu vakaudesta ja taisteltava oikeusvaltioperiaatteen puolesta”, painottaa Sarvamaa, joka on parlamentin pääneuvottelija kyseisessä lakiesityksessä. Sarvamaan mukaan esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta on jo useissa EU-maissa.

”Parlamentti hyväksyi mandaattimme komission ja jäsenmaiden kanssa käytäviä kolmikantaneuvotteluita varten tammikuussa. Käsittelyn olisi voinut kuvitella etenevän järkevää vauhtia myös toisella puolella ja yhteisen kompromissin haun jo alkaneen”, kommentoi Sarvamaa. Euroopan komissio antoi lyhyen kahdeksan artiklaa sisältävän esityksen viime vuoden toukokuussa.

”Onneksi Suomi on sitoutunut laittamaan oikeusvaltioperiaatteen etusijalle heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Silloin viimeistään voimme viedä tämän kunnialla loppuun”, Sarvamaa sanoo. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskeva budjettilakiesitys on osa EU:n monivuotista rahoituskehyspakettia ja ainoa, joka käsitellään yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

”Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen yhteisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti. Nyt käsittelyssä olevan lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin voitaisiin puuttua myös ilman yksimielisyyttä ja politikointia”, Sarvamaa selventää.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Sarvamaan ja Gardiazabal Rubialin lisäksi kirjeen allekirjoittivat muut parlamentin neuvottelutiimin jäsenet eli budjettivaliokunnan puheenjohtaja Jean Arthuis (ALDE, Ranska) ja talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Ingeborg Grässle (EPP, Saksa).

Ajankohtaista

Iltalehti: EU-parlamentti otti kovat keinot käyttöön Puolan ja Unkarin suhteen: Oikeusvaltioloukkauksista tukirahat leikkuriin

23.1.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan uudet säännöt tarvitaan, koska EU:n jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa unionin budjetista, mutta laillisuudesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta piittamattomien hallitusten rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida luottaa.

Lue uutinen ›