Maaseudun Tulevaisuus: Meppijoukko vaatii Unkarin rahoituksen jäädyttämistä

2.4.2020

Noin 20 hengen joukko Euroopan parlamentin jäseniä on lähettänyt EU-instituutioille kirjeen, joka kritisoi Unkarin toimia. Ensimmäisten allekirjoittaneiden joukossa ovat suomalaismepit Petri Sarvamaa (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.).

”Populistihallitukset käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat läpi lakeja, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan autoritäärisiksi järjestelmiksi EU:n sisällä.”

Lue koko uutinen täältä>

EU-rahaa havittelevan on hyväksyttävä yhteiset arvot, Nykypäivä

24.5.2019

Vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n ydinarvoja, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä uhattuna useassa Euroopan maassa.

Unkarissa valtapuolue Fidesz on hivuttanut median epäsuorilla keinoilla äänitorvikseen. Puolan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt korvaamaan tuomareita omilla tukijoillaan, ja Romaniassa sosialistihallitus yrittää muuttaa maan rikoslakia poliittisen eliitin korruption laillistamiseksi.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys missään, vaan sen heikentyminen voi vaania missä vain. Siksi asiaan pitää puuttua kiireellisesti.

Oikeusvaltion ja demokratian murentuminen EU:n sisällä on osoittautunut vaikeaksi ongelmaksi ratkaista. EU:lla on olemassa työkalu sääntöjä rikkovien jäsenvaltioiden kurittamiseksi: Lissabonin sopimuksen 7 artikla. Sillä voidaan teoriassa viedä valtiolta äänioikeus jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa. Käytännössä mekanismi ei kuitenkaan enää toimi, sillä kurinpitomenettelyiden aloittaminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä. Oikeusvaltioperiaatetta murentava valtio löytää nykyään kaverin neuvostossa, jos tilanteeseen pyritään puuttumaan 7. artiklan nojalla.

Siksi tämän hetken kenties tärkein lakialoite EU:ssa on uusi budjettilaki, jolla voidaan suitsia säännönrikkojien toimia katkaisemalla niiltä EU-rahoitus. Toimin itse tässä lakiesityksessä EU-parlamentin pääneuvottelijana.

Käytännössä uusi laki mahdollistaisi sen, että komissio voi ehdottaa EU-maksujen vähentämistä tai keskeyttämistä jäsenmaalta, jonka todetaan rikkovan oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sitten päätöksen käänteisellä määräenemmistöllä. Rahahanojen sulkemisella olisi tuntuva vaikutus maissa, joissa nojataan vahvasti EU-rahoitukseen. Jos EU:n tukieurot kelpaavat, pitää myös unionin arvot hyväksyä.

Olen pääneuvottelijana yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabalin kanssa neuvotellut ja ajanut parlamentissa läpi lakiesityksen, joka hyväksyttiin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa viime joulukuussa ja parlamentin täysistunnossa tammikuussa. Meidän meppien puolelta asetuksen valmistelu on siis tehty.

Asian eteneminen on kuitenkin polkenut paikallaan neuvostossa, jonka nykyinen puheenjohtajamaa Romania ei ole halunnut viedä esitystä eteenpäin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että heinäkuussa puheenjohtajana aloittava Suomi on jo ilmoittanut tämän lain yhdeksi kautensa päätavoitteista. Jos minut valitaan jatkokaudelle, olemme ensi syksynä onnellisessa tilanteessa, sillä neuvottelupöydässä istuu toisella puolella pöytää Suomi edustamassa jäsenvaltioita, ja toisella puolella suomalainen meppi edustamassa parlamenttia.

Nyt on tärkeää saada tämä lakiesitys maaliin. EU tarvitsee jotain kättä pidempää, jolla puuttua niiden korruptoituneiden hallitusten toimintaan, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. On täysin sietämätöntä, että annamme tiettyjen jäsenmaiden tehdä pesäeroa yhteisiin arvoihin samalla kun ne nauttivat miljardien eurojen EU-tuista. EU on arvoyhteisö, jonka on suojeltava kansalaistensa perusoikeuksia ja valvottava tiukasti yhteisten rahojensa käyttöä.

P.S. EU ei puuttuisi tällä asetuksella jäsenvaltioiden suvereniteettiin, niin kuin kuulee väitettävän. Jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää oman tiensä. Myös sen, haluaako jatkaa yhteisten arvojen unionissa.

Julkaistu Nykypäivässä 24.5.2019

Euroopan parlamentti pyytää Sarvamaan aloitteesta EU-puheenjohtajamaa Romaniaa nopeuttamaan oikeusvaltiolain käsittelyä

12.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii jäsenmaita vastaamaan viivyttelemättä oikeusvaltioperiaatteen horjumiseen Euroopassa. Euroopan parlamentti lähetti keskiviikkona 6. maaliskuuta virallisen kirjeen EU-puheenjohtajamaa Romanian edustajalle ja pyysi nopeuttamaan EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävän budjettilakiesityksen käsittelyä.

”Oikeusvaltioperiaatteen käynnissä oleva kyseenalaistaminen, demokratian heikentäminen ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat koko Euroopan tulevaisuutta. Nyt on yksinkertaisesti toimittava, kannettava lainsäätäjille annettu vastuu vakaudesta ja taisteltava oikeusvaltioperiaatteen puolesta”, painottaa Sarvamaa, joka on parlamentin pääneuvottelija kyseisessä lakiesityksessä. Sarvamaan mukaan esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta on jo useissa EU-maissa.

”Parlamentti hyväksyi mandaattimme komission ja jäsenmaiden kanssa käytäviä kolmikantaneuvotteluita varten tammikuussa. Käsittelyn olisi voinut kuvitella etenevän järkevää vauhtia myös toisella puolella ja yhteisen kompromissin haun jo alkaneen”, kommentoi Sarvamaa. Euroopan komissio antoi lyhyen kahdeksan artiklaa sisältävän esityksen viime vuoden toukokuussa.

”Onneksi Suomi on sitoutunut laittamaan oikeusvaltioperiaatteen etusijalle heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Silloin viimeistään voimme viedä tämän kunnialla loppuun”, Sarvamaa sanoo. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskeva budjettilakiesitys on osa EU:n monivuotista rahoituskehyspakettia ja ainoa, joka käsitellään yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

”Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen yhteisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti. Nyt käsittelyssä olevan lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin voitaisiin puuttua myös ilman yksimielisyyttä ja politikointia”, Sarvamaa selventää.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Sarvamaan ja Gardiazabal Rubialin lisäksi kirjeen allekirjoittivat muut parlamentin neuvottelutiimin jäsenet eli budjettivaliokunnan puheenjohtaja Jean Arthuis (ALDE, Ranska) ja talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Ingeborg Grässle (EPP, Saksa).

Talouselämä: Jos rikot oikeusvaltioperiaatetta, tunnet sen kukkarossasi

18.1.2019

Euroopan parlamentti hyväksyi lainsäädännön, joka leikkaa EU-rahaa oikeusvaltioperiaatteita rikkovalta maalta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan uusi budjettilaki on ehdottomasti tehokkaampi väline oikeusvaltioperiaatetta rikkovia maita vastaan kuin mediassa paljon esillä ollut artikla 7.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: ”Euroopan unioni on vedenjakajalla”

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok, EPP)  neuvottelema lakiehdotus oikeusvaltioperiaatteen suojaamisesta hyväksyttiin tammikuussa Euroopan parlamentissa suurella enemmistöllä. Mietintö koskee ensisijaisesti EU:n budjettia ja varojen käyttöä. Sarvamaan mukaan sillä on kuitenkin paljon laajempaa poliittista merkitystä nykyisessä tilanteessa.

Lue uutinen ›

Euroopan parlamentti tukee Sarvamaata yhteisiä arvoja rikkovien maiden EU-rahojen nopeassa jäädyttämisessä

17.1.2019

Euroopan parlamentin täysistunto äänesti kannastaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvottelemaan oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n tukirahat yhdistävään lainsäädäntöesitykseen torstaina 17.1.  Asetusehdotuksen mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Sarvamaan neuvottelema kanta hyväksyttiin äänin 397-158, 69 tyhjää.

”EU-budjetti on veronmaksajien rahaa ja sen käytölle on oltava tiukat ehdot. Tavallisten lakia kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa perustelee käsittelyssä olevaa tehokkaampaa EU-lakia.

Sarvamaan mukaan on selvää, että yhteisistä säännöistä piittaamattomuuteen ja jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen useissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. ”Yhteisiä rahoja ei saa käyttää väärin ja vastoin meidän kaikkien yhteistä etua. Nykyisessä tilanteessa osa EU-budjetista uhkaa valua hiekkaan eikä sillä saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille”, Sarvamaa huomauttaa.

”Jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa EU-budjetista, mutta lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida luottaa. Lisäksi se on altis esimerkiksi korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle”, Sarvamaa sanoo. Uuden budjettilain avulla tilanteeseen voitaisiin puuttua tehokkaammin ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Sarvamaa on valmis aloittamaan kompromissin etsinnän parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden muodostaman neuvoston välillä heti, jotta laki saataisiin voimaan mahdollisimman nopeasti.

Euroopan parlamentin valiokunnat tukevat Sarvamaan oikeusvaltiorikkeitä hillitsevää budjettilakia

13.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii Euroopan parlamentin toisena pääneuvottelijana lakiesitykselle, jolla voitaisiin EU-rahoituksen avulla puuttua tehokkaasti jäsenmaissa ilmeneviin oikeusvaltioperiaatteen rikkeisiin.

”Elämme huolestuttavia aikoja Euroopassa; oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia on havaittavissa yhä useammissa EU-jäsenmaissa. Sivistyksen ja yhteiskunnallisen kehityksen kehtomme alkaa näyttää taantumuksen merkkejä – tähän on pystyttävä puuttumaan tiukoin ottein”.

”EU-rahoitus voisi katketa suoraan komission esityksestä, jos jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti eivät sitä määräenemmistön voimin vastusta”, Sarvamaa summaa lakiesitykseen ehdottamiaan muutoksia. ”Samalla pitää kuitenkin suojella erityisesti EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”.

Nykyisin EU:n perussopimuksen artiklassa 2 määriteltyjen arvojen, kuten oikeusvaltion, loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan 7 mukaisesti. Uusi budjettimekanismi tekisi puuttumisesta helpompaa, ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat vahvasti EU-budjetin hallinnointiin. ”Lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällainen hallitus on erityisen altis korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle”, Sarvamaa painottaa. ”EU-budjettia on pystyttävä tehokkaasti suojelemaan rikkomustilanteissa. Yhteistä rahaa ei sovi hallinnoida yhteisen edun vastaisesti”.

Sarvamaa yrittää puskea lakiesityksen valmiiksi vielä ennen ensi kevään eurovaaleja. ”Tässä ovat uhattuna eurooppalaisten veronmaksajien rahat. Mutta ennen kaikkea vaarassa on jaettujen arvojen varaan rakennettu keskinäinen luottamus, jota ilman ei voida toimia yhdessä”.

Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta äänestivät mietinnöstä 13. joulukuuta. Mietintö hyväksyttiin äänin 43-9. Parlamentin täysistunto äänestää lakiesityksestä tammikuussa Strasbourgissa. Tämän jälkeen alkaa kompromissin tavoittelu kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden välillä.

”Uusi budjettimekanismi olisi erittäin tervetullut lisä arvoyhteisömme sisäisen kurinpidon välineeksi. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen on noudatettava oikeusvaltion perussääntöjä”, Sarvamaa korostaa.