Suomi rauhan asialla? Nykypäivä
5.1.2013
Vuonna 2009 Suomen ja Ruotsin ulkoministerit, Alexander Stubb ja Carl Bildt tekivät yhteisen aloitteen Eurooppalaisen rauhaninstituutin, EIP:n perustamisesta. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin ajatus on toteutumassa, mutta ilman Suomen painavaa osallistumista. Mitä tapahtui? Ja miksi tällainenkin instituutti vielä tarvitaan?
Ajatuksen takana oli ja on edelleen se tosiasia, että Eurooppa ei maanosana vaikuta maailmannäyttämöllä painonsa mukaisesti. Tämä koskee myös konfliktien ehkäisemistä ja rauhanvälitystä. EU ei tahdonilmauksistaan huolimatta ole lunastanut paikkaansa rauhantekijänä oman alueensa ulkopuolella puhjenneissa konflikteissa.
Suomen ja Ruotsin ulkoministeriöissä selvitettiin Stubbin ja Bildtin aloitteen siivittäminä, miten ja millä edellytyksillä Eurooppalaisen rauhaninstituutin toiminta voitaisiin aloittaa, ja miten Suomi ja Ruotsi voisivat sitä edesauttaa. Keväällä 2012 hanke alkoi kerätä taakseen voimaa myös Euroopan parlamentissa. Parlamentti nähtiin mahdollisena kokoavana voimana hankkeelle, jossa täytyy sovittaa yhteen monia kansallisia ja institutionaalisia näkemyksiä.
Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tämä EIP-hanke vauhdittui aivan erityisesti juuri Euroopan parlamentissa. Jo vuotta aiemmin EU:n budjettiin oli saatu 200 000 euron määräraha pilottihankkeelle, jolla selvitettiin EIP:n käynnistämistä. Pilottiselvityksen valmistuessa vuoden 2012 lopulla parlamenttiin oli muodostunut ydinryhmä, joka oli valmis kutsumaan koolle EIP:n ohjausryhmän.
Olennaista EIP-ideassa on se, että nyt EU:n sisälle ei muodosteta jälleen yhtä himmeliä. Tarkoitus on luoda rauhanvälityksen mahdollistaja, ei hallintokoneistoa. Asiantuntijatasolla mukaan kutsutaan kaikki keskeiset vaikuttajat, myös EU:n ulkopuolella olevista valtioista kuten Norjasta ja Sveitsistä. Pyrkimyksenä on rakentaa laukaisualusta, joka kykenee nopeasti ja joustavasti reagoimaan missä tahansa maailmalla kytevään tai puhkeavaan konfliktiin parhailla mahdollisilla neuvottelijoilla ja sovittelijoilla.
Ruotsi on ollut Carl Bildtin johdolla asiassa johdonmukaisesti aktiivinen. Bildt vieraili parlamentissa syyskuussa hanketta vauhdittamassa ja Ruotsin ulkoministeriö on sijoittamassa EIP:n käynnistämiseen tarvittavan pesämunan. Sen sijaan Suomi on siirtynyt taka-alalle seuraamaan hankkeen rakentumista ja on tällä hetkellä vain symbolisesti mukana.
Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Suomelta ei pyydetä mitään. On meistä itsestämme kiinni, haluammeko olla Ruotsin rinnalla, kun eurooppalainen rauhantoimija aloittaa julkisesti toimintansa tämän vuoden aikana. Rahat pitäisi löytää jo olemassa olevista ulkoministeriön määrärahoista, koska nyt ei ole menolisäysten aika. Kyse on puolesta miljoonasta eurosta.
Yllätyksenä tämä mahdollisuus ei tullut.
Julkaistu Nykypäivässä 4.1.2013.
