Ajankohtaista

Suomen vientikuljetukset vaarassa, Turun Sanomat

18.12.2013

Kun ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino ylittää 100 tonnia ja pituus on 33 metriä, herää monissa tiellä liikkujissa huoli omasta turvallisuudesta. Joskus huoli on myös teiden kestävyydestä ja siitä, mistä rahat niiden kunnossapitoon löytyvät.

Tiestön vakuutetaan kestävän kyllä rekat. Paljon suurempi ongelma ovatkin varmasti talvirenkaiden nastat, jotka syövät suomalaisten teiden päällysteet rouheeksi.

Ainakin kahvipöytäkeskusteluissa elää käsitys, että Suomen teille ilmaantuneet erikoispainavat ja pitkät rekka-autot olisivat EU-säädösten tulos. Käsitys on väärä.

Suomessa päättäjät ovat halunneet, että maamme rajojen sisäpuolella tavaraa voidaan kuljettaa huomattavasti tyypillistä eurorekkaa suuremmilla yhdistelmillä. Syy on etäisyyksissä, taloudellisuudessa ja nyttemmin myös ilmastopolitiikan tavoitteissa.

Miksi maksaa kahdesta eri autosta, jos sama määrä tavaraa mahtuu yhden vetoauton perään? Tai miksi tupruttaa taivaalle kahden rekkanupin päästöt, jos sama homma hoituu yhdellä?

Suomessa tavaraliikenteen maantiekuljetukset on siis järjestetty kuta kuinkin järkiperäisesti. Samaa ei voi sanoa manner-Euroopasta. Tämä on käynyt minulle selväksi, kun olen alkusyksystä lähtien ollut vastuussa Euroopan parlamentin suurimman ryhmän, EPP:n kannanmuodostuksesta raskaan kuljetuskaluston massoja ja mittoja säätelevään direktiiviin.

Kyseinen direktiiviehdotus ei puutu jäsenvaltioiden sisäisiin päätöksiin rekkojen massoista ja mitoista. Mutta EU-valtioiden keskinäiset rajat ylittävää liikennettä se koskee, ja tässä piilee Suomelle suuri vaara.

Mietinnöstä parlamentissa vastaava raportööri, itävaltalainen sosiaalidemokraattien meppi Jörg Leichtfried haluaa kieltää niin sanotut moduuliyhdistelmät eli EMS-rekkoina tunnetut ajoneuvot.

Nämä EMS-rekat taas ovat suomalaisen kumipyöräviennin selkäranka. Samalla tavalla myös Ruotsi ja lisääntyvässä määrin Tanska hoitavat maantiekuljetuksensa näillä moduuliyhdistelmillä. Vuonna 2011 myös Hollanti päätti virallisesti, 10 vuoden perusteellisten tutkimusten jälkeen, sallia EMS-ajoneuvoyhdistelmät.

Leichtfried ja kaikki muutkin itävaltalaismepit kuuntelevat vaalien lähestyessä herkällä korvalla kansaa, kuinkas muuten. Heidän mukaansa EMS-rekat uhkaavat Alppien infrastruktuuria, syövät loputkin raideliikenteen tavarakuljetuksista ja pidemmän päälle lisäävät myös kasvihuonekaasujen päästöjä, kun maantiekuljetusten taloudellisuus pääsee kasvavassa kuljetusvirrassa niskan päälle.

Europarlamentin poliittisessa kielenkäytössä näitä moduuliyhdistelmiä kutsutaan tarkoituksellisesti mm. Gigaliner-, Megatruck- ja Monster truck -nimillä. Tosiasiassa ne ovat varsin maltillisen kokoisia kapistuksia, kun niitä verrataan nyt Suomen teillä luvan saaneisiin 33-metrisiin ja 110-tonnisiin kuljetuspeleihin.

EMS-yhdistelmä on 25,25 metriä pitkä ja painaa maksimissaan 60 tonnia. Ja nyt nämä ruotsalaisen kuorma-autoteollisuuden EU-jäsenyyteen kehittämät ”Viikinkien EU-rekat” halutaan Euroopan parlamentissa siis kieltää.

Edessä on Suomen kuljetusalalle aivan kohtalokkaan tärkeä päätös. Toteutuessaan kielto olisi samalla kuin toinen rikkidirektiivi maamme vientiteollisuudelle.

Innsbruckin eteläpuolelta Brennerin solasta Italian Modenaan kulkeva A22-moottoritie on tunneleineen ja siltoineen valjastettu vapaan rekkaliikenteen vastaiseen poliittiseen taisteluun. Se ei kuulemma kestäisi ”hirviörekkoja” eli meidän moduuliyhdistelmiämme. Erityisesti tätä argumenttia olen miettinyt joka kerta kun olen itse ajanut Turun ja Helsingin välistä moottoritietä. Kummasti rekat vaan kulkevat sen tunneleissa.

Parlamentissa muutosesitysten jättöaika päättyi 5.12. Nyt kaivetaan asemia ja hiotaan taktiikkaa. Tammikuussa keskustelemme asiasta liikennevaliokunnassa ja helmikuussa äänestämme.

Viimeistään huhtikuun täysistunnon jälkeen tiedämme, miten kävi suomalaisille maantiekuljetuksille manner-Eurooppaan. Ja siitähän ei kulu kuin kotvanen vuoden 2015 alkuun, jolloin rikkidirektiivin määräykset astuvat Suomen lähivesillä voimaan.

Koska kiskot vievät Suomesta vain itään ja lentokerosiini on aika kallista, sopii toivoa että järki voittaa tässä rekka-asiassa.

Julkaistu Turun Sanomissa 18.12.2013.