Suomen etu CAP-uudistuksessa turvattava, Maaseudun Tulevaisuus
30.11.2018
Yhteisen maatalouspolitiikan seuraavaa versiota on jännitetty jo pitkään ennen komission kesäkuun alussa antamaa ehdotusta. Kaivatun CAP-uudistuksen suuntaviivat ovat paikoin näyttäneet vievän yhteistä maatalouspolitiikkaa suomalaisten tuottajien kannalta juuri oikeaan suuntaan, mutta heikkojakin avauksia on matkan varrella nähty.
Lopullisista ratkaisuista emme voi olla varmoja ennen kuin uusi monivuotinen rahoituskehys valmistuu. Sitä odotellessa ei kuitenkaan saa pyöritellä peukaloitaan. Parlamentin valiokunnissa työstetään parhaillaan lausuntoja komission kolmiosaiseen CAP-ehdotukseen. Päävastuun kantavan maatalousvaliokunnan lisäksi myös meillä budjettimepeillä on sanamme sanottavana.
Viime viikolla Euroopan tilintarkastustuomiostuin esitteli parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle näkemyksensä komission CAP-ehdotuksesta. Roolilleen uskollisesti tilintarkastustuomiostuin halusi ylläpitää kaikki vanhat tukitarkastukset myös seuraavassa, muuten virtaviivaisemmassa CAP:ssa.
Osallistuin keskusteluun tietysti itsekin, koska tällaisia tilaisuuksia ajaa kotimaisen maatalouden harjoittajan etua ei sovi jättää käyttämättä. Puolustin kokouksessa komission yritystä karsia CAP:n byrokraattista kuormaa, joka lepää raskaana viljelijän harteilla. Komission ehdotus tähtää tässä kohdin oikeaan suuntaan, puutteistaan huolimatta.
Tilintarkastustuomioistuimen arvio oli sen verran murskaava, että maatalouskomissaari Phil Hogan päätti vastata siihen kirjeellä. Komissaari puolusti talonsa ehdotusta ja alleviivasi sen tärkeitä tavoitteita: yhteisen maatalouspolitiikan viemistä entistä vahvemmin tulokseen perustuville, yksinkertaisille ja läheisyysperiaatteeseen nojaaville raiteille. Viimeisin tarkoittaa päätöksenteon pitämistä mahdollisimman lähellä äänestäjää aina, kun korkeampi taso ei ole aidosti tarpeen.
Komission tavoitteissa on tuttua kaikua parlamentin oma-aloitemietinnöstä, jonka esittelijänä toimin vuonna 2015. Tuolloisen mietintöni vaatimuksena oli nimenomaan selvemmin tuloksiin perustuva, sujuvampi ja yksinkertaisempi CAP, jossa myös tarkastuksia pitää järkeistää. Parlamentin äänestyksissä kanta sai 575 mepin tuen, vastaan äänesti vain vähän yli sata. Kaikupohjaa suomalaisten viljelijöidenkin keskeisille pyynnöille löytyy kyllä.
Maatalouden syvistä riveistä nousevaa viestiä on siis viety eteenpäin määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Isojen pakettien kohdalla tärkeintä on löytää pitkien valmisteluprosessien aikana oikeat hetket tuoda asiansa esiin. Tässä vaaditaan kärsivällisyyttä, tilaisuuksia vaikuttaa kyllä on. Budjettivaliokunnassa äänestimme alle viikko sitten lausunnostamme eli siitä miten muuttaisimme komission asetusehdotuksia. Käsittelyssä olivat asetukset CAP-uudistuksen mukaan tuomista kansallisista strategioista ja CAP:n rahoituksesta, valvonnasta ja seurannasta.
Suomen kaltaisen eurooppalaisittain omalaatuisen maatalousmaan on oltava erityisen tarkka siitä, että yhteiset ratkaisut huomioivat pohjoisen sijaintimme ja maatalouden rakenteemme asettamat edellytykset. Muuten ei Suomessa kohta voi enää kannattavaa viljelyä harjoittaa. Tämä on Suomen edunvalvonnan tärkein tehtävä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta päätettäessä.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.11.2018
