Ajankohtaista

Suomalaisia tarvitaan enemmän EU:n valmisteleviin pöytiin, Akavalainen

12.9.2017

Suomalaiset uhkaavat pian olla aliedustettuina eurooppalaisessa virkamieskunnassa. Se on valitettavaa. Eri kansallisuuksien tasapaino EU:n hallinnossa on tärkeää, minkä lisäksi kansainvälinen kokemus on monelle merkittävä asia sekä uran kannalta että henkilökohtaisesti. Suomalaisilla eri alojen korkeakoulutetuilla olisi myös paljon annettavaa Euroopalle.

Erilaisista kulttuureista tulevilla virkamiehillä on erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Se on olennaista hyvän ja tasapainoisen lainsäädännön valmistelussa, joka toimii tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa ja ottaa huomioon myös pienempien valtioiden erityispiirteet.

Maantieteellinen tasapaino on olennaisessa roolissa koko EU:n oikeutuksen kannalta. Monimuotoisuus on eurooppalainen arvo ja sen pitää toteutua EU:n kaikilla tasoilla. Riittävä kansallinen edustus virkamieskunnassa tuo EU:n hyvin käytännöllisellä tavalla lähemmäs kansalaisia ja lisää osallisuuden tunnetta.

Tämä otetaan huomioon myös EU:n henkilöstösäännöissä, joiden mukaan instituutioihin palkattavien on oltava päteviä, tehokkaita ja luotettavia sekä kotoisin mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. Samojen sääntöjen mukaan mahdollisiin havaittuihin vinoumiin pitää puuttua. Mutta tarkemmin epätasapainon kriteerejä tai korjauskeinoja ei säännöissä määritellä.

Lähetin kesällä tämän vuoksi kirjeen saksalaiselle EU:n budjetista ja henkilöstöstä vastaavalle komissaarille Günther Oettingerille, ja olen myös keskustellut asiasta hänen kanssaan pariin otteeseen. Komissio nimittäin työstää parhaillaan raporttia EU-instituutioiden henkilöstön maantieteellisestä tasapainosta.

Pelkkä raportti kansallisuuksien mukaisesta jakaumasta ei kuitenkaan mielestäni riitä. Selvityksessä pitäisi pystyä myös ennakoimaan kehitystä seuraavien 5-10 vuoden aikana, mikä tarkoittaa myös Brexitin vaikutusten arvioimista. Lisäksi jonkin kansallisuuden aliedustuksesta hälyttävät indikaattorit ja niiden seurauksena aloitettavat korjausliikkeet olisi selkeästi määriteltävä.

Nykyiset henkilöstösäännöt kieltävät paikkojen korvamerkitsemisen yhdelle kansallisuudelle. Näin sen on oltava jatkossakin. Kiintiöt eivät ole kestävä ratkaisu. Mutta kun jäsenvaltion aliedustus on havaittu, pitäisi olla mahdollisuus järjestää erityisiä kansallisia kilpailuja asian korjaamiseksi. Nämä toimet lisäisivät EU:n henkilöstöpolitiikan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä jäsenvaltioiden reilua kohtelua.

EU-instituutioissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä yli 40 000 ihmistä. Henkilöstö valitaan EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSO:n järjestämien kilpailuiden kautta. EU-triviaa mittaavista kysymyksistä ja vaatimuksista osata ranskaa on siirrytty kohti osaamisen ja pätevyyden tunnistamista. Vuosien varrella tehdyistä parannuksista huolimatta prosessin avoimuutta ja nopeutta voitaisiin vielä lisätä.

Myös EU-instituutioiden on parannettava houkuttelevuuttaan työpaikkana ja otettava huomioon se, että tulevat sukupolvet odottavat työantajalta eri asioita. Taattu palkka ja mahdollisuus pitkään uraan samassa paikassa eivät enää riitä. Tarvitaan lisää joustavuutta ja teknologian fiksua hyödyntämistä, jotta kerran Brysseliin muuttaneet haluavat myös jäädä.

Jotta saisimme hyviä suomalaisia virkamiehiä EU:n leipiin, tarvitaan kilpailuissa myös suomalaisia hakijoita. Maamme korkeakoulut ovat avainasemassa, kun opiskelijoita rohkaistaan hakeutumaan EU-uralle. Suomessa on arvostettava kansainvälistä työkokemusta ja sitä joustavuutta ja sopeutumiskykyä, mitä monikulttuurisessa työympäristössä pärjääminen osoittaa.

Julkaistu Akavalaisessa 12.9.2017.