Ajankohtaista

Suomalaisen työn ystävä, Maaseudun Tulevaisuus

29.4.2016

Vapun alla on hyvä pohtia suomalaisen työn nykytilaa ja tulevaisuutta.

Nykyinen keskustelu on pitkälti kiertynyt työn hinnan ympärille. Eurostatin tilastojen mukaan työtunti Suomessa maksaa noin 33 euroa. Summaan on laskettu mukaan palkat ja muut työnantajille aiheutuvat kulut.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että hinnakkain työtunti on Tanskassa, 41 euroa, ja edullisin Bulgariassa, noin 4 euroa.

Suomalainen työ ei siis ole halpaa, mutta Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan työttömyys näyttäisi olevan hieman laskemaan päin. Toisaalta pitkäaikaistyöttömien määrä on työ- ja elinkeinotoimistojen mukaan kasvanut melkein 20 000:lla viime vuoden aikana.

Kovasti rummutetun kilpailukykysopimuksen mukaan vastaus tähän vaikeaan tilanteeseen löytyy työn hinnan laskusta. Näin vienti lähtee kasvuun ja entistä useammalle suomalaiselle löytyy töitä.

Työn hinta ei kuitenkaan kokonaan selitä Suomen heikentynyttä kilpailukykyä. Suomen vienti perustuu pitkälti investointitavaroihin ja investoinnit ovat riippuvaisia yleisistä talousnäkymistä. Tämän vuoksi globaali finanssikriisi iski meihin niin kovaa.

Kun tähän yhdistää Suomen kansantalouden entisen tukipylvään Nokian alamäen, päädytään nykyiseen jamaan.

Nyt taloudellinen tilanne vaatii kipeitä leikkauksia, vaikka todellisuudessa tarvitsemme investointeja tulevaisuuteen. Leikkausten lisäksi tarvitaan jämäkkä näkemys paremmasta huomisesta.

Paukkuja pitää laittaa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä koulutukseen. Muuten tulevaisuuden innovaatiot ja käytännönsovellukset jäävät haaveeksi.

Työn hinta on vain yksi kilpailukyvyn osatekijä. Varsinkin kulutustavaroissa myös tuotteen tai palvelun tarinalla on paljon merkitystä. Nokian luulisi olevan tarpeeksi suuri todiste siitä, että pelkkä alan edelläkävijyys ei riitä, ellei brändi ole kunnossa.

Erityisesti maataloudessa ja elintarvikkeissa meillä on paljon tuotteita ja tarinoita, joita viedä maailmalle.

Luonnollisuus ja laatu ovat nimenomaan niitä lisäarvoa tuovia tekijöitä. Niiden avulla voidaan nousta bulkkimarkkinoiden yläpuolelle, jolloin hinta ei ole enää ratkaiseva tekijä. Eikä suomalaisia huipputuotteita pidäkään myydä mahdollisimman halvalla vaan päinvastoin.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, että sana uusista palveluista ja tuotteista saavuttaa kuluttajan. Olipa siitä mitä mieltä tahansa, kulutuksella rakennetaan nykypäivänä myös omaa identiteettiä. Menestyminen vaatii siis kuluttajaan vetoavan tarinan kertomista.

Kasvun hakeminen ja Suomen suunnan kääntäminen tätä kautta vaatii riskinottoa ja rohkeutta. Esimerkiksi TTIP-sopimus voisi luoda tilaisuuden hakea Amerikan markkinoista korvaajaa idänkaupalle.

Kotimaassa puolestaan tarvitaan veronalennuksia suomalaista ostovoimaa vahvistamaan.

Verotuksella pitää varmistaa myös työn tekemisen ja yrittämisen kannattavuus ja arvostus. Vaikka työ parhaimmillaan on intohimo ja tuo elämälle merkitystä, se ei ole hyväntekeväisyyttä. Itseään ei pidä myydä liian halvalla eikä varsinkaan ilmaiseksi.

Sama pätee suomalaiseen työhön ja tuotantoon.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.4.2016.