Viimeksi tehtyä

Sarvamaan metsäraportti ristivedossa EU-parlamentissa – slovakialaismeppi kritisoi, että Suomessa vain viisi prosenttia metsistä on riittävästi suojeltu

Metsästrategian tarkoitus on toimia pohja­paperina, johon voidaan viitata, kun EU valmistelee metsiin liittyvää päätöksentekoa.

Euroopan parlamentissa käydään kiivasta keskustelua siitä, mitä asioita uudessa EU:n metsästrategiassa pitäisi painottaa.

Osa parlamentin jäsenistä vaatii, että sen pitäisi ottaa komission aiemmin esittämät ympäristötavoitteet kattavammin huomioon.

EU-komissio julkaisi toukokuussa biodiversiteettistrategian, jonka mukaan muun muassa vanhojen metsien ja turvemaiden tiukkaa suojelua tulisi lisätä Euroopassa.

Sen lisäksi komissiolla on valmisteilla erillinen metsä­strategia, jonka tarkoitus on antaa Euroopan metsistä ja niiden käytöstä mahdollisimman monipuolinen kuva.

EU-parlamentti on neuvotellut metsästrategiasta tiiviisti kuluvan vuoden aikana, ja neuvotteluja on vetänyt suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok.).

Parlamentin maatalous­valiokunta hyväksyi Sarvamaan raportin toissaviikolla, minkä jälkeen siitä äänestetään lokakuussa vielä kaikkien parlamentin jäsenten kesken.

Suomalaisista europarlamentaarikoista ainakin Ville Niinistö (vihr.) on kertonut äänestävänsä ehdotusta vastaan, ellei siihen saada ympäristön kannalta tarvittavia muutoksia.

Myös suurimman poliittisen EU-ryhmän eli EPP:n mielipiteet metsistä erkanevat.

Slovakialainen EPP-meppi, metsäekologian tutkija Michal Wiezik kokosi Sarvamaan esitykseen 130 muutos­ehdotusta, joista valtaosa torpattiin.

”Metsästrategiaesitys ei käsittele laajaa joukkoa Euroopan metsiin liittyviä ​​kysymyksiä, ja tarjoaa niistä yksipuolisen näkemyksen. Sarvamaa sivuutti kaikki ne tärkeimmät tekijät, joihin EU:n metsästrategian tulisi perustua”, Wiezik kertoo.

Wiezikin mukaan metsästrategian pitäisi kuvastaa sitä, että metsien taloudellinen käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lajikatoa.

Puuperäisten tuotteiden käyttö ei korvaa vanhojen metsien menetystä.

”Metsien hiilivarastot vähenevät lisääntyneen puunkorjuun seurauksena, ja vaatii pitkän ajan ennen kuin hiilidioksidi sitoutuu takaisin”, hän kirjasi muutosehdotuksiin.

Sarvamaan tavoitteena on ollut pitää metsästrategia erillään komission biodiversiteettiesityksestä. Wiezik on eri mieltä.

”Jos Euroopan komissio seuraa parlamentin tekstiä, se aiheuttaa väistämättä lisävaurioita Euroopan metsille. Samalla se sulkisi silmänsä metsien huolestuttavalta tilalta ja sen syiltä eli EU:n puunkorjuun lisääntymiseltä.”

Myös pohjoismaalainen metsänhoitomalli saa slovakialaismepiltä huutia.

”Skandinaavinen metsänhoitomalli on liian intensiivinen. Suomessa vain viisi prosenttia metsistä on riittävästi suojeltu, mikä johtaa metsälajien romahtamiseen tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen seurauksena.”

EU-parlamentin jäsenet Ulrike Müller Saksasta ja Fredrick Federley Ruotsista aikovat äänestää Sarvamaan raportin puolesta. Molemmat kuuluvat liberaalidemokraattiseen RE-ryhmään (entinen Alde).

”Uskon, että ehdotus on tasa­painoinen kompromissi, joka vastaa tärkeisiin haasteisiin. Se ottaa luonnon monimuotoisuuden lisäksi huomioon metsien monet merkitykset esimerkiksi uusissa puupohjaisissa ratkaisuissa”, Müller kommentoi.

Hänen mielestään EU-maiden pitäisi tiivistää metsäyhteistyötään, mutta metsien käyttöön liittyvä päätöksenteko olisi hyvä pitää kansallisissa käsissä.

”Viime vuosina olemme havainneet, että metsät ympäri Eurooppaa kohtaavat uusia haasteita, joista monet liittyvät ilmastonmuutokseen. Metsäpalot, tuholaiset ja taudit eivät pysähdy jäsenmaiden rajoille – siksi koordinointia on lisättävä.”

Federley pitää myönteisenä, että Sarvamaan neuvottelemassa yhteenvedossa painottuu kestävä metsänhoito.

”Kompromissit ovat selkeä askel eteenpäin. Ne vahvistavat kestävää metsänhoitoa metsien biologista monimuotoisuutta unohtamatta. Tämä auttaa meitä taistelussa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa yhteiskuntaa vastaan ja helpottaa metsäisiä valtioita, kuten Suomea ja Ruotsia, ylläpitämään kestävää metsätaloutta.”

Fedelreyn muistuttaa, että metsäasioissa kaikki maat eivät kuulu samaan lokeroon.

”Esimerkiksi Ruotsissa metsämme kasvavat edelleen, vaikka puuta käytetään suhteellisen paljon monissa tuotteissa. Jos EU kasvattaisi valtaansa metsiin, tämä tasapaino saattaisi olla vaarassa. Eurooppa ja eurooppalainen ympäristö ovat liian monimuotoisia, että ne sopisivat yhteen muottiin.”

Juttu julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa, voit lukea sen täältä.