Sarvamaa: ”Me metsäalasta kiinnostuneet odotamme EU:n uutta metsästrategiaa malttamattomina”
Ovatko metsät tulevaisuudessa kestäviä sijoituskohteita? Sitä ratkaistaan Euroopan komissiossa.
EU:n yhteinen luokitusjärjestelmä asettaa sijoitustuotteille arviointiperusteet koskien esimerkiksi kiertotalouteen siirtymistä, ilmastomuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, sekä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelemista.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) kirjoittaa kolumnissaan EU:n metsiin liittyvistä politiikkatoimista.
”Me metsäalasta kiinnostuneet odotamme Euroopan komissiolta alkuvuodesta EU:n uutta metsästrategiaa malttamattomina. Mutta mitä muuta meidän tulisi kärkkyä vuonna 2021?”
”Euroopan unioni hyväksyi kesäkuussa 2020 sijoitusten ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä määrittelevän kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian.”
Asetuksella sorvataan Sarvamaan mukaan kriteerit taloudellisen toiminnan kestävyydelle ympäristön ja ilmaston kannalta, jotta eri sijoitustuotteista saataisiin vertailukelpoisia keskenään.
”Tämä yhteinen luokitusjärjestelmä, eli taksonomia, asettaa sijoitustuotteille arviointiperusteet koskien esimerkiksi kiertotalouteen siirtymistä, ilmastomuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, sekä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelemista.”
”Kriteerien täytyy täyttyä asetuksen mukaisesti, jotta sijoituksia voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.”
Komissio tarkentaa taksonomia-asetusta niin sanotuilla delegoiduilla säädöksillä, joista viimeisimmässä oli Sarvamaan mukaan havaittavissa suuria haasteita.
”Jäsenmailla ja sidosryhmillä oli oikeus kommentoida tekstiä, ja kommentteja komissiolle lähetettiinkin onneksi hurja määrä.”
Hän pyrkii vakuuttaman komissaarit siitä, että kestävän metsänhoidon tulevaisuutta ei saa vaarantaa.
”Tavoitteenani oli argumentoida vahvasti, miksi esimerkiksi suomalainen kestävä metsänhoito on maailman huippuluokkaa.”
”Myöskään jäsenmaiden ja sidosryhmien näkemyksiä ei saa sivuuttaa. Siksi odotankin komission ottaneen järkevän kannan ja kuunnelleen asianosaisia eli metsäalan osaajia ja muita sidosryhmiä.”
Juttu on julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa. Voit lukea sen täältä
