Sääntely ei saa tukahduttaa biotalouden investointeja, Maaseudun Tulevaisuus
1.8.2014
Viime vuodet ovat olleet kotimaassa vaikeaa aikaa. Taantuma Suomessa jatkuu kolmatta vuotta ja uutisiamme ovat hallinneet tänä kesänä toistuvat irtisanomisuutiset. Tämän hetken poliittisen todellisuuden akuutein kysymys on kansantaloudellinen: millä keinoin kotimaan talous saadaan nousuun ja miten olemme valmistautuneet kun se hetki viimein koittaa?
Jälkimmäinen kysymys on keskeinen kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta. Kun kasvun tielle päästään, siellä pysytään vain joustavan, työtä ja sen luojia tukevan yhteiskunnan avulla. Tulevaisuuden aloilla tulee olla tilaa toimia, kasvaa ja kehittyä.
Mitä tämä tarkoittaa? Asiaa voi tarkastella yhden tulevaisuuden alan, biotalouden, kautta. Alassa yhdistyy suuri potentiaali kasvulle, olemassa oleva osaaminen sekä luontaisten resurssiemme hyödyntäminen. Kaiken lisäksi biotalouden kasvu on taloudellinen piristysruiske sinne, missä sitä maantieteellisesti eniten kaivataan. Tämä hanke ei saa hukkua liian sääntelyn alle.
Hallituksen tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa biotalouteen vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta ei epärealistinen. Toteutuakseen se vaatii alan kasvun edellytykseksi sellaista puitelainsäädäntöä, joka ei hirtä innovaatiota byrokratian köysiin vaan kannustaa ja tukee yrittäjiä, työntekijöitä ja metsänomistajia.
Kokoomus on jo pidempään puuhannut Suomeen normitalkoita, toivoen turhan sääntelyn vähentämistä ja valvonnan keskittämistä niihin tapauksiin, joissa se on välttämätöntä. Vaalien aikaan omankin kampanjani teema oli “EU:n pitää tehdä vähemmän, mutta parempaa.” Vanhan purkaminen on aina vaikeampaa kuin uuteen vaikuttaminen, joten päähuomioni on tulevissa kuukausissa.
Konkreettisesti sääntelystä väännetään seuraavaksi Euroopan parlamentissa tulevan syksyn aikana, kun sekä ILUC-direktiivi epäsuorasta maankäytön muutoksesta että EU:n yhteinen metsästrategia saapuvat parlamentin käsittelyyn. Ilouutinen onkin, että ILUC-direktiivin raportööriksi valittiin Nils Torvalds. Molemmissa tapauksissa on suomalaisittain todella korkeat panokset, ennen kaikkea biotalouden tulevaisuuden kannalta.
Bioperäisiä raaka-aineitamme pitää tulevaisuudessa voida hyödyntää tehokkaasti, kestävästi ja monipuolisesti hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä edellyttää päättäjiltä vakaata, ennustettavaa ja riittävän kevyttä sääntelyä, niin EU:n kuin kotimaan tasolla. Ilman näitä kolmea ominaisuutta emme anna sijoittajille uskoa sijoittaa, emmekä yrityksille edellytyksiä investoida. Annamme mahdollisuuden lipua käsistämme.
Biotalouden innovaatio liikkuu kovaa vauhtia. Toistaiseksi suomalaiset yritykset ovat etujoukoissa, mutta ala on nuori ja kehitys nopeaa. Tehtävämme on nyt pitää huoli, että kotimaisilla osaajilla on mahdollisuus ei vain pysyä kehityksen kyydissä, vaan olla osa sitä porukkaa, joka näyttää minne alan tulevaisuus seuraavaksi vie.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.8.2014.
