Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Yritykset vahvemmin mukaan työhön vammaisten oikeuksien puolesta

7.10.2019

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa tapasi vammaisaktivistit, lakitoimisto Kumpuvuoren perustajat Jukka ja Tiina Kumpuvuoren sekä vammaisten hoitotarvikkeita valmistavan yrityksen Coloplastin johtoa Brysselissä Euroopan itsenäisen asumisen verkoston (European Network of Independent Living) 30-vuotisjuhlaviikolla. Lisäksi tilaisuuteen osallistui kreikkalainen, europarlamentaarikoksi noussut vammaisaktivisti Stelios Kympouropoulos. Teemoina ovat itsenäinen eläminen ja ihmisoikeudet. Sarvamaa penää yrityksiä lähtemään mukaan työhön tietoisuuden kasvattamiseksi vammaisten oikeuksista.

”Suomessa viranomaisille tulee huomattava määrä valituksia vammaisten oikeuksiin liittyen. Lainsäädännössä vammaisten oikeudet on otettu huomioon hyvällä tavalla, ja lain normit ovat selvät. Ongelma tulee usein vastaan toimeenpanossa: lait eivät välity käytäntöön asti. Yritysten rooli vammaisoikeuksien edistämisessä kuitenkin usein unohdetaan. Tilanteen parantamisessa yksityisellä sektorilla tuleekin olla nykyistä keskeisempi rooli”, Sarvamaa sanoo.

Yritysten roolin osalta Sarvamaa nostaa esille etenkin uudenlaiset teknologiat ja hoitotuotteet. Oikeanlaisilla hoitotarvikkeilla olisi vaikutus yhä useamman vammaisen työkykyyn ja itsenäisyyteen.

”Yhteiskunnan tulisi panostaa merkittävästi enemmän vammaisten hyvinvointiin ja työkykyyn. Kyse on paitsi inhimillisestä kärsimyksestä, myös julkisesta taloudesta. Mikäli useammat vammaiset pystyisivät hyvän hoidon myötä elämään itsenäisempää elämää, vähenisivät sairaalapäivät ja yhä useampi pystyisi myös käymään töissä. Tämä olisi yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyvä ratkaisu. Oikeanlainen, yksilöllisen tarpeen mukainen hoito parantaa elämänlaatua ja lisää käyttäjien itsenäisyyttä”, Sarvamaa sanoo.

Euroopan parlamentissa päätetään suuresta määrästä sääntelyä, joka vaikuttaa vammaisten oikeuksiin ja hoitotarvikkeiden laatuvaatimuksiin eri maissa.

”Yritykset pystyvät etenkin nostamaan tietoisuutta uusista hoitotarvikkeista- ja muodoista. Yritysten rooli keskustelussa on kuitenkin edelleen varsin maltillinen, ja suurin osa vastuusta vieritetään viranomaisille. Usein käy niin, että hoidon tarpeessa olevat ihmiset tai organisaatiot eivät välttämättä edes tunne saatavilla olevia hoitotarvikkeita,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa nostaa esille myös EU:n hankintalain mukaiset vammaispalveluiden kilpailutukset.

”Monissa EU-maissa ei kilpailuteta vammaisten ihmisten palveluita. EU ei sitä myöskään pakota tekemään. Suomi on kuitenkin ainoa maa EU:ssa, jossa vammaisten henkilöiden välttämätön apu ja tuki kilpailutetaan. Näin tärkeät palvelut eivät saisi olla myytävänä. Tässäkin kysymyksessä voisimme itse toimia järkevästi, sillä moinen toiminta on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Suomessa harva työikäisistä vammaisista on palkkatyössä. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa vammaisten työllisyysaste on noin 60%, kun taas Suomessa liikutaan vain noin 17-20% tuntumassa.

”Vammaiset on otettava nykyistä paremmin mukaan työelämään ja se on koko yhteiskunnan etu. Vammaisen työllistämiseen tulee tarjota houkuttimia, mutta niin, ettei vammaisista työntekijöistä tule yrityksiin jatkuvasti vaihtuvia ilmaisia harjoittelijoita. Tämän asian yhtenäistämiseksi tarvitaan EU-tason päätöksentekoa. Samoin pidän tärkenä sitä, että EU edellyttäisi jäsenvaltioita huolehtimaan eritoten vammaisten lasten tukipalveluista ja mahdollisuudesta osallistua yhteiskuntaan ja digiyhteiskuntaan tasaveroisena jäsenenä”, Sarvamaa päättää.