Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Elpymispaketti on Suomen ja kokoomuksen edun mukainen

10.5.2021

Taloudellinen epävakaus voisi altistaa unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisille uhkakuville.

EU:n elpymispaketti ja erityisesti kokoomuksen asennoituminen siihen ovat olleet kuluneen viikon kestoaihe ja kuuma peruna. Kannatan itse elpymispaketin hyväksymistä, vaikka näinä aikoina poliittisesti järkevämpää olisi olla asiasta hiirenhiljaa. Tähän en kuitenkaan pysty, sillä uskon aidosti vakaan Euroopan olevan Suomen etu.

Ensinnäkin Suomen etu on taloudellisesti vakaa Eurooppa. Koronapandemian alussa taloudelliset näkymät olivat erittäin synkät, katsottiin sitten finanssimarkkinoiden, valtiontalouden tai yleisen talouskasvun suuntaan. Tähän hätään ilmoitus EU:n elpymispaketista tuli paljon odotettuna viestinä vakaudesta ja palautti rahoitusmarkkinoiden luottamusta talouden kasvuun. Elpymispaketin esilletulon myötä korkotasot laskivat ja markkinat rauhoittuvat varsin nopeasti Euroopassa.

Mikäli nyt vetäisimme töpselin irti seinästä juuri kun konetta ollaan lämmittelyn jälkeen saamassa käyntiin, purkautuisivat elpymispakettiin jo sisälle leivotut positiiviset markkinavaikutukset ulos kuin ketsuppipullosta. Jälki olisi varmasti rumaa, sillä rahoitusmarkkinat odottavat EU:n toimivan yhtenäisesti ja pystyvän erilaisten tilanteiden vaatimiin poliittisiin päätöksiin. Tällä hetkellä pienikin inflaatioennuste syöksee suurtenkin valtionyhtiöiden kurssit kohti kaakkoa. Elpymispaketin romuttaminen voisi tuoda mukanaan merkittäviä säästömenetyksiä miljoonalle suomalaiselle piensijoittajalle ja kotitaloudelle, puhumattakaan makrotason vaikutuksista talouskasvuun ja korkoympäristöön.

Toiseksi Suomen etu on poliittisesti vakaa Eurooppa. Mikäli pakettia lähdettäisiin tosissaan kaatamaan, vaikutukset näkyisivät kauas tulevaisuuteen. Innokkaimmat näkevät tässä mahdollisuuden estää jonkinlainen ei-toivottu EU:n kehitys, tai jopa suistaa EU hajoamisuralle. Todellisuus on karumpaa. Yhteisten projektien kaataminen, johon kaikki muut ovat jo sitoutuneet, harvoin tietää ainoalle vastarannan kiiskelle hyvää. Sovun myötä kaatuisi myös EU:n monivuotinen budjettikehys ja sarja vaivalla neuvoteltuja poliittisia sopuja, jossa Suomella on paljon menetettävää. On realistista ajatella, että Suomen intressit tulevissa neuvotteluissa eivät olisi kovin korkealle arvostettuja.

Poliittinen liima, joka pitää unionin jäsenmaat yhdessä niin neuvotteluvoittojen kuin väistämättömien neuvottelutappioidenkin jälkeen on Suomelle mittaamattoman arvokas asia. Kun tämä liima alkaa rakoilemaan, pystytään unionin heikkoutta hyödyntämään monelta suunnalta. Unionin heikentyminen ei ole missään nimessä Suomen etu.

Kolmanneksi Suomen etu on turvallisuuspoliittisesti vakaa ja vahva Eurooppa. Taloudellinen epävakaus johtaa poliittiseen epävakauteen ja yhtenäisyyden rakoiluun, mikä altistaa unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisille uhille. Jo nyt Venäjä ja Kiina pyrkivät hyödyntämään jokaisen heikkouden hetken ja railon yhteisessä rintamassa. Käytännössä tämä tarkoittaa Kiinan osalta taloudellisten lonkeroiden ujuttamista yhä syvemmälle esimerkiksi Itä-Euroopan maiden talouksiin ja niiden hallitusten kytkemistä Kiinan intresseihin. Euroopan taloudellinen taantuma ja elpymispaketin kaataminen todennäköisesti kasvattaisivat kiinnostusta kiinalaista rahaa kohtaan esimerkiksi Unkarin kaltaisissa valtioissa. Tämä taas johtaa pidemmällä aikavälillä Kiinan ulkopoliittisten intressien välittymiseen EU:n ulkopolitiikassa. Jo aivan hiljattain Unkari esti EU:n yhteisen Kiinan uiguuritilannetta kritisoineen päätöslauselman hyväksymisen unionin neuvostossa.

Venäjän osalta tilanne on vielä suoraviivaisempi. Ukrainan sodan kiihtyminen, salamurhat EU:n maaperällä ja informaatiovaikuttaminen ovat osoitus Venäjän lisääntyneestä aggressiivisuudesta Eurooppaa kohtaan. EU:n heikkous on Venäjän etu, eikä ole epäselvää, etteikö Venäjä osaisi myös hyödyntää sitä. Tässä suhteessa EU:n vahvuus on Suomen etu. Mitä vahvempi ja yhtenäisempi unioni on, sitä turvatumpi on Suomen turvallisuuspoliittinen asema Euroopan reunamaana. EU on Suomen ainoa keino hallita globaalia epävakautta, joka näillä näkymin tulee vain kiihtymään. Kannatan itse Nato-jäsenyyttä voimakkaasti, mutta valitettavasti suomalaisten enemmistö ei ole vielä tätä mieltä.

Edellä mainitut argumentit eivät ole hehkuttamista, vaan kylmää poliittista ja taloudellista realismia. Jopa inhorealismia. Elpymispaketin vastustaminen perustuu ajatukseen ihannemaailmasta, jossa vastustaminen muuttaisi EU:n kehitystä tavalla, joka niin lyhyellä kuin pitkällä aikahorisontilla hyödyttäisi Suomea merkittävästi. Vetoavathan vastustajat sekä suoraan säästyneisiin euroihin (elpymispaketti rahoitetaan EU:n yhteisellä velalla, ei suoraan valtion budjetista – eurot eivät siis ilmestyisi kotimaan rahareikiin) että EU:n palauttamiseen ”kehityksen oikealle raiteelle.”

Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Elpymispaketin kaatamisyritys olisi vahingollista Suomen edulle Euroopassa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, kuten olen yllä kuvannut. Elpymispaketti on Suomen etu, ja Suomen etu on kokoomuksen etu. Olen iloinen kokoomuksen eduskuntaryhmän päätöksestä sallia edustajilleen vapaat kädet tulevassa äänestyksessä. Ratkaisu oli ainoa oikea, sillä onhan poliitikon tehtävä ottaa kantaa. Kyse on erittäin merkittävästä Suomen ulkopolitiikkaakin määrittävästä päätöksestä, vaikka keskustelu on pyörinyt pitkälti vain talouden ympärillä. Uskon, että enemmistö kansanedustajista ymmärtää tämän, ja tulee äänestämään jaa.

Julkaistu Verkkouutisissa 8.5.2021.