Pähkähullu lyijyhaulikielto
Euroopan komissio on antanut ehdotuksen kiellosta, joka rajoittaa lyijyhaulien käyttöä kosteikoilla merkittävästi. Häviäjinä ovat erityisesti metsästäjät ja ampumaharrastajat. Ehdotus sisältää lukuisia ongelmakohtia ja se on palautettava komission valmisteluun. Ennen kun pureudutaan esityksen keskeisimpiin ongelmakohtiin, haluan korostaa, että suhtaudun vakavasti lyijyyn myrkyllisenä aineena, eikä minulla ole mitään vesilintujen suojelua vastaan – päinvastoin!
Käänteinen syyttömyysolettama
Suomeksi sanottuna kyse on siitä, että jokainen, joka kuljettaa lyijyhaulipatruunoita kosteikoilla tai edes sen läheisyydessä, on velvollinen todistamaan syyttömyytensä. Tämä myös silloin, vaikkei tarkoituksena edes ollut käyttää lyijyhaulipatruunoita kielletyllä alueella. Asetelma on hullunkurinen ja se sotii sekä EU:n perusperiaatteita että yleisiä lainsäädännöllisiä periaatteita vastaan. Niiden mukaan henkilöä on pidettävänä syyttömänä, kunnes syyllisyys on todistettu.
Liian laaja määritelmä kosteikolle
Lyijyhaulikielto olisi voimassa kosteikoilla, jotka sisältyvät niin kutsuttuun Ramsarin-määritelmään. Sen mukaan kosteikoiksi luetellaan kaikki väliaikaisesti veden peittämät alueet koosta riippumatta ja jopa turvealueet. Niinpä Suomen kaltaisessa maassa kosteikot peittäisivät jopa 75 prosenttia maapinta-alasta. Ehdotus on käyttökelvoton metsästäjille ja kieltoa valvoville viranomaisille, koska Ramsarin-määritelmän mukaiset kosteikot ovat todella vaikeasti havaittavissa. Seurauksena on täydellinen hämmennys ja oikeudellinen epävarmuus – tilanne, jonka ei pitäisi olla minkään EU:n sääntelyn lopputulos.
Lain suhde tavoiteltavaan päämäärään
Hyvään lainsäädäntötyöhön kuuluu suhteellisuusperiaate. Tämä tarkoittaa, että valittujen keinojen tulee olla oikeassa suhteessa niillä tavoiteltuihin päämääriin nähden. Komission ehdotus ei ota tätä periaatetta huomioon. Lyijyhaulikielto ylittää sen, mikä on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä vesilintujen suojelun tavoitteen saavuttamiseksi. Komissio ei ole valinnut toimivinta vaihtoehtoa, eikä lainsäädännön lopullisesta hyödystä ole minkäänlaista varmuutta.
Kaavailtu lyijyhaulikielto on oppikirjaesimerkki siitä, minkälaisista asioista olisi hyvä päättää kansallisella tasolla. Suomessahan lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin vuosikymmeniä sitten. Myös lukuisissa muissa EU-maissa lyijyhaulien käyttöä kosteikkoalueilla on vähennetty merkittävästi. Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Meillä on mahdollisuus palauttaa esitys vielä komissiolle uudelleenarvioitavaksi. Tämän viikon täysistunnossa äänestetään aloitteesta, joka vaatii lyijyhaulikiellon uudelleenarviointia. Kerään paraikaa enemmistöä tämän aloitteen taakse, ja parlamentin suurin EPP-ryhmä on jo osoittanut minulle tukensa.
