Oikeusvaltioperiaatteesta neuvotellut Petri Sarvamaa: ”Tulokseen ei kosketa” – Unkarin ja Puolan budjettiuhkailu kiristää tunnelmaa
Oikeusvaltioperiaatetta arvostelevat Unkari ja Puola vetivät maanantaina tukensa pois EU:n budjetilta. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan tilanne on historiallisen vaikea.
UNKARIN ja Puolan maanantainen päätös vetää tukensa EU:n budjetilta kiristää ilmapiiriä Euroopan unionissa. Unkari ja Puola pysäyttivät vuosien 2021–2027 budjetin jatkopäätökset oikeusvaltioperiaatteen vuoksi.
EU-budjettiin ja elpymisrahoituksen käyttöön ollaan liittämässä ensimmäistä kertaa oikeusvaltiomekanismi, jossa rangaistaan rahankäyttöön liittyvistä oikeusvaltiorikkomuksista.
Unkarin ja Puolan päätös käyttää veto-oikeutta maanantain diplomaattikokouksessa pysäyttää myös 750 miljardin euron elpymisrahoituksesta sopimisen, sillä päätökset on sidottu toisiinsa.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa oli EU-parlamentin toinen pääneuvottelija oikeusvaltiomekanismista, josta saavutettiin jäsenmaiden neuvoston ja parlamentin alustava sopu marraskuun alussa.
Sopu oli historiallinen, sillä mekanismin avulla EU:ssa voitaisiin ensimmäistä kertaa puuttua rahankäyttöön liittyviin oikeusvaltiorikkomuksiin, kuten tuomioistuinten toimintaan tai korruptioon.
SARVAMAAN mukaan Unkarin ja Puolan maanantainen veto ei tullut yllätyksenä.
”Oli riski, että tästä tulee umpisolmu. Nyt riski on toteutunut.”
Valtiojohtajat päättivät heinäkuussa EU-budjetista, 750 miljardin euron elpymisrahoituksesta ja oikeusvaltiomekanismista. Poliittinen sopu oli kuitenkin vain alku.
Jotta päätöksille saadaan lainvoima, niistä on neuvoteltava EU:n instituutioiden välillä. Neuvottelutulokset on hyväksyttävä jäsenmaiden neuvostossa ja EU-parlamentissa.
Juuri tähän lakiprosessiin Unkari ja Puola tarttuivat. EU-budjetti ja elpymisrahoitukseen tarvittava niin sanottu omien varojen eli budjettikattoa koskeva päätös olisi vielä vaatinut jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää maanantaina.
EUROOPPAMINISTERIT käsittelivät tiistaina tuoreeltaan Unkarin ja Puolan linjauksia. Suomen eurooppaministerin Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan muut jäsenmaat tukivat vahvasti jo neuvoteltua kokonaisuutta. Valokeila on nyt Unkarissa ja Puolassa, Tuppurainen sanoi.
”Tilanne on historiallisen vaikea ja vaatii päättäväisyyttä ja määrätietoisuutta. Rahoituskokonaisuus on tarkoitettu ennen kaikkea koronakriisiin, joka ei odota, vaan tilanne muuttuu hetki hetkeltä vaikeammaksi.”
Tuppurainen oli toiveikas ratkaisun löytymisestä. Hänen mukaansa valtaosa jäsenmaista tuki oikeusvaltiomekanismia ja sitä, ettei pakettia pureta erillisiin osiin. EU-johtajat jatkavat aiheesta todennäköisesti ensi torstain videokokouksessaan.
LAKIPROSESSIN hidastamisessa ei sinänsä ole uutta, mutta nyt kyseessä ovat ennennäkemättömän suuret rahat ja periaatteet. Pitkän linjan vihreä europarlamentaarikko Heidi Hautala kutsuu tilannetta ”arvojen taisteluksi”.
”Kyseessä on vakavin poliittinen kriisi aikoihin. Muistikuvissani ei ole vastaavaa poliittista näkemyseroa, joka heijastuisi EU-budjettiin.”
Hautalan mukaan nyt ei ole oikea hetki antaa periksi Unkarille ja Puolalle. Hän muistuttaa, että 25 EU-jäsenmaata kannattaa neuvoteltua oikeusvaltiomekanismia. Unkari ja Puola ovat suuria saajamaita sekä EU-budjetissa että elpymisrahapaketissa.
”Pitää katsoa, kuinka pitkälle Unkari ja Puola ovat valmiita menemään.”
Sarvamaa käytti koko tiistaipäivän neuvotteluihin parlamentissa ja EU:n puheenjohtajamaan Saksan edustajien kanssa. Tarkoitus oli pohtia tietä eteenpäin.
Sarvamaan mukaan hänen oman poliittisen ryhmänsä, keskustaoikeiston EPP:n, kanta on selvä. Jo neuvotelluista ratkaisuista oikeusvaltiomekanismista ja budjettiraameista ei peräännytä.
”Ei kosketa, ei peruuteta, ei avata”, Sarvamaa tiivistää ryhmänsä kannan.
PERUSSUOMALAISTEN europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on eri linjoilla. Hänen mukaansa Suomen etu on, jos elpymispaketti kaatuu, Unkarin ja Puolan motiiveista riippumatta.
”Unkari ja Puola osoittivat toiminnallaan, että kansallista etua on EU:ssa mahdollista puolustaa, mikäli siihen on kanttia.”
Huhtasaaren mukaan Unkari ja Puola on nostettu EU:ssa ”tikun nokkaan” niiden kansallismielisyyden ja maahanmuuttoa vastustavan politiikan takia.
”Unkarin ja Puolan yhteiskunnissa on kommunismin ajan perintönä yhä institutionaalisia ongelmia, joita ei voi kiistää. Bulgarian ja Romanian paljon räikeämmät korruptioon ja oikeusvaltioon liittyvät ongelmat eivät herätä samanlaista huomiota EU:ssa, koska Bulgaria ja Romania eivät haasta Brysselin suuria linjoja.”
JOS sopua koko paketista ei löydy, yksi mahdollisuus on tuoda paketin erilliset osat äänestettäväksi EU-parlamenttiin. Oikeusvaltiomekanismi voidaan hyväksyä ilman päätöstä budjetista.
Myös budjetti voidaan tuoda erikseen äänestettäväksi. Silloin lopullinen äänestys ja päätös oikeusvaltiomekanismista siirtyisivät hamaan tulevaisuuteen. Tähän on Sarvamaan mukaan vaikea löytää kannatusta parlamentista tai jäsenmaista.
Sarvamaa on vielä toiveikas sovun syntymisestä.
”Olen luottavainen. Nyt vain väsytetään Orbán-kala [Unkarin pääministeri Viktor Orbán] ja ennemmin tai myöhemmin vedetään se veneeseen.”
(Artikkeli julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa, voit lukea sen täältä)
