Vaalit sementoivat Putinin suurvaltapolitiikan, Nykypäivä
23.2.2018
Venäjä vahvistaa suurvalta-asemaansa sekaantumalla vaaleihin ja rapauttamalla demokratiaa länsimaissa. Räikein esimerkki on Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit. Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan viime vuosina myös esimerkiksi Ranskan presidentinvaaleihin, Brexit-kansanäänestykseen, Saksan liittopäivävaaleihin, Itävallan parlamenttivaaleihin sekä Hollannin Ukrainan ja EU:n lähentymiseen tähtäävästä sopimuksesta järjestämään kansanäänestykseen ja maan parlamenttivaaleihin.
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi, Brexit-äänestys ja hollantilaisten kaksi vuotta sitten torjuma EU-Ukraina assosiaatiosopimus menivät Venäjän presidentti Vladimir Putinin toiveiden mukaan. Muissa vaaleissa äänestäjät vaikuttamisyrityksistä huolimatta kannattivat avointa yhteiskuntaa ja yhteisiä demokraattisia arvoja.
Maaliskuussa presidentinvaalit järjestetään vuorostaan Venäjällä. Niitäkään Putin eikä Kremlin koneisto varmasti jätä väliin. Mielenkiintoista on, että vaalit pidetään vaikka voittajasta ei ole epäselvyyttä. Putinin valta ja hyväksyntä perustuvat lopulta kansan ainakin jonkinlaiseen kannatukseen. Vaalit ovatkin Putinille poikkeuksellisen tärkeä mielipidemittaus ja valtakirjan vahvistus. Peukaloinnista ja lukujen vääristelystä huolimatta.
Putinilla ei käytännössä ole vaaleissa varteenotettavaa haastajaa, vaikka muita ehdokkaita on ilmoittautunut kisaan mukaan. Venäjän keskusvaalikomitea myös sulki näkyvimmän oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin ulos vaaleista hänen aikaisemmin saamaansa rikostuomioon vedoten. Päätöksen poliittisuudesta tuskin on epäilyksiä.
Venäjän presidentinvaaleissa kiinnostavinta onkin Putinin saama osuus äänistä ja äänestysaktiivisuus. Tuloksen pitää antaa Putinille kiistaton mandaatti, mutta samalla vaalien halutaan näyttävän reiluilta. Venäjälle, ja erityisesti Putinille, länsimaiden arvostus ja hyväksyntä ovat vastakkainasettelusta huolimatta tärkeitä.
Itse vaalipäivä on 18. maaliskuuta. Se on sattumoisin myös Krimin valtauksen vuosipäivä. Valinnan merkitys on selvä ja se vain korostaa Putinin ulkopoliittista linjaa ja Venäjän suurvaltapyrkimyksiä. Kyselyiden mukaan myös suurin osa kansasta tukee Putinin valitsemaa tietä ja pitää Venäjän suurvalta-asemaa tärkeänä.
Venäjän ulkopolitiikan suurin tavoite Putinin aikana on ollut suurvalta-aseman palauttaminen Neuvostoliiton aikaiselle tasolle ja saada sille lännen tunnustus. Kun Putin voittaa vaalit myös Venäjän aggressiivisen ulkopolitiikan jatkaminen saa kansan tuen. Samalla Venäjän ja lännen vastakkainasettelu kiristyy kun Putinilla ei sisäpoliittisista syistä ole mahdollisuutta perääntyä.
Putinin uudelleenvalinta ja sen myötä Venäjän ja lännen vastakkainasettelun vahvistuminen tuntuvat varmasti myös Suomessa. Suomi on kiistatta osa länttä, minkä lisäksi jaamme pitkän maarajan Venäjän kanssa. Venäjän toiminta vaikuttaa myös merkittävästi Suomen kannalta tärkeään Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen. Suomi ei siis ole puolueeton suhteessa Venäjään. Esimerkiksi EU:n yhteinen linja on otettava huomioon, vaikka tietenkin keskusteluyhteys Putinin kanssa on järkevää säilyttää.
Julkaistu Nykypäivässä 23.2.2018.
