Nuorilla on tärkeä tehtävä Euroopassa, Nykypäivä
30.5.2017
Eurooppa oli pitkään menossa väärän suuntaan. Talouskriisin myötä kasvanut työttömyys, viime vuosina nopeasti lisääntynyt maahanmuutto ja ylipäätään pettymys siihen, että oma elämä ei enää parantunutkaan entiseen malliin, osaltaan edistivät populismin ja euroskeptisyyden nousua. Brexit oli tämän kehityksen huipentuma.
Hollannin ja Ranskan vaalien tulokset ovat kuitenkin antaneet hyvän tilaisuuden muuttaa suuntaa. Ihmiset ovat äänestyskopeissa näyttäneet suhtautuvansa Eurooppaan myönteisesti. Lisäksi kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että tulos tulee olemaan samankaltainen myös Saksan syksyisissä liittopäivävaaleissa.
Viimeaikaisista vaaleista voidaankin vetää kahdenlaisia johtopäätöksiä. Ensinnäkin kokoomuslainen politiikka puree meillä ja Euroopassa. Sosiaalidemokraatit taas näyttävät etsivän itseään. Toiseksi nuoret äänestävät Euroopan puolesta ja yhteistyöhön kykeneviä ehdokkaita vaikeista ajoista ja korkeasta nuorisotyöttömyydestä huolimatta. Vilpitön kiitos siitä. Nyt voidaan toivottavasti lopettaa sisäänpäin käpertyminen ja ryhtyä rakentamaan tulevaisuutta.
Lopulta kuitenkin politiikan sisältö ratkaisee sen, millaisia tulevista vuosista ja vuosikymmenistä tulee. Eurooppaa ei aina ole helppo pitää yhdessä, mutta se on ainoa tapa voittaa. Ja tässä erityisesti nuorilla sukupolvilla on merkittävä rooli. Siksi pyydänkin teitä oleman aktiivisia, kiinnostuneita ja jopa innostuneita Euroopasta.
Esimerkiksi Erasmus-vaihto ja Interrail ovat korvaamattomia mahdollisuuksia tutusta elämään ja ihmisiin Suomen ulkopuolella. Erasmus on kiistatta EU:n onnistunein rahoitusohjelma. Samassa paketissa yhdistyvät koulutus sekä eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden rakentaminen. Se on myös mahdollisuus pitää huoli historian tuntemuksesta ja katsoa sitä vähän toisestakin näkökulmasta. Euroopan unioni kun on pohjimmiltaan rauhanprojekti.
30 vuotta toiminnassa ollut ohjelma on tukenut tähän mennessä yhteensä yli 9 miljoonaa ihmistä ja tahti kiihtyy. Pelkästään vuosina 2014–2020 tähtäimessä on lähettää noin neljä miljoonaa nuorta Eurooppaan. Edes paatuneimmat EU-kriitikot eivät halua kieltää nuorilta mahdollisuutta kansainvälistymiseen.
Nuorista on kuitenkin pidettävä huolta myös kotona. Talous näyttää vihdoin kääntyneen Suomessakin heikkoon nousuun ja nuorisotyöttömyys on Euroopassa ohittanut korkeimman huippunsa. Pahin taitaa olla ohitse, mutta vastaavaa tilannetta ei saa päästää syntymään enää uudestaan.
Työttömyys on aina henkilökohtainen tragedia, mutta myös yhteiskunnallisesti huolestuttavaa. Laskevien verotulojen ja nousevien työttömyysturvamaksujen lisäksi työttömät ovat muuta väestöä suuremmassa vaarassa syrjäytyä ja joutua yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä vaikuttaa myös turvallisuuteen. Menneistä vuosista ja vuosikymmenistä pitää ottaakin opiksi monella tapaa.
Euroopan parlamentti seisoo vahvasti sekä Erasmuksen että nuorisotyöttömyysaloitteen takana. Saimme molemmille lisärahoitusta viime syksynä EU:n budjettineuvotteluiden yhteydessä. Vuosina 2017–2020 Erasmus-ohjelman rahoitusta lisätään 100 miljoonalla ja nuorisotyöttömyysaloitteen 1,2 miljardilla eurolla. Lisäksi komissio julkaisi aikaisemmin tällä viikolla nuorisoaloitteen, jonka tarkoituksena on seurata paremmin esimerkiksi sitä, miten vastavalmistuneet työllistyvät.
Nyt on aika panostaa vastuulliseen talous- ja koulutuspolitiikkaan sekä helpottaa nuorten siirtymistä työelämään. Investoida tulevaisuuteen. EU:n rahkeet riittävät kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen saakka. Talous-, koulutus- ja työllisyyspolitiikka kun suurimmaksi osaksi ovat kansallisten hallitusten päätäntävallassa.
Julkaistu Nykypäivässä 26.5.2017.
