Nalle on tällä kertaa väärässä, Uusi Suomi
28.3.2013
Ihan ensimmäiseksi: Esitän avoimen kutsun Björn Wahlroosille tulla Brysseliin tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan.
Ja hei Nalle, olen muuten ihan samaa mieltä kanssasi siitä, että nuuskan myyntikielto on kohtuuton. Samoin Suomen pitää päättää täysin itse siitä, kuinka monta sutta Suomesta tapetaan.
Mutta mutta, iso mutta. Suomalainen EU-keskustelu on syöksykierteessä. Armoitettu demagogi toisensa jälkeen runttaa ilmat pihalle tästä hintelästä teinistä, juuri ja juuri 18 vuoden ikään päässeestä EU-Suomesta.
Timo Soini vie kansan syviä rivejä kuin litran mittaa: ”Missä EU, siellä ongelma”. Paavo Väyrynen antaa ensi keväänä jälleen klassisen oppitunnin siitä, kuinka satojen tuhansien ihmisten kokoista vanhakepulaisten opetuslasten laumaa johdatetaan vaaliuurnille demonisoimalla EU, tämän Suomen kansan itsenäisyyden riistäjä: ”Suomi irti eurosta, valuutaksi kruunu.”
Björn Wahlroosin blogikirjoitus ”Teiniliiton vuosikokous” on viimeisin niitti. Nallen mukaan EU-parlamenttiin ”kerääntyy jäsenmaiden edustajia, jotka tietävät, että tämä on kohta ohi.” Wahlroosin mielestä meppien ei tarvitse kantaa vastuuta, eikä pyrkiä kenenkään kanssa edes yhteistyöhön, koska parlamentti on poliittisen uran päätepysäkki.
Wahlroos on väärässä. Nykyisen EU-komission kabinetissa sisämarkkinoista, budjetista, oikeusasioista, taloudesta, sisäasioista ja teollisuudesta vastaavat komissaarit ovat entisiä meppejä. Barnier, Lewandowski, Reding, Rehn, Malmström ja Tajani. EU-parlamenttiin saapuu jäsenmaiden hallituksista salkkutarjouksia sellaista vauhtia, että parlamentin posti on helisemässä. Stubb, Thorning-Schmidt, Le Foll, Haglund, Muscat, Dombrovskis jne. Kasoulidesille sanoimme haikeat jäähyväiset pari viikkoa sitten. Hän palasi ulkoministeriksi oltuaan välillä kahdeksan vuotta täällä ”norsujen hautausmaalla”.
Nallen tiedot ovat vanhentuneita. Euroopan parlamentti päättää nykyään unionin lainsäädännöstä lähes kaikilla politiikan alueilla yhdessä jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston kanssa.
Wahlroos on tietävinään, ettei EU-parlamentissa tarvitse pyrkiä pitkäjänteiseen yhteistyöhön jäsenmaiden hallitusten, kansallisten parlamenttien, elinkeinoelämän tai ammattiyhdistysten kanssa. Euroopan parlamentin erinomaisesti tunteva Alexander Stubb kirjoittaa blogissaan vastauksena Nallelle, että ”käytännön lainsäädäntötyötä tekevän mepin näkökulmasta asia lienee täysin päinvastainen”. http://www.alexstubb.com/fi/
Tässä ja nyt vahvistan, että asia on juuri päinvastoin kuin Wahlroos antaa ymmärtää.
Mutta nämä virheelliset ja vanhentuneet tiedot eivät ole suurin ongelma. Paljon suurempi ongelma on juuri se, jota Wahlroos itsekin peräänkuuluttaa – Euroopan unionin demokratiavaje.
Minä näen asian näin: Wahlroosin kaltaisen vaikuttajan laajaa huomiota saava kirjoitus vain ruokkii demokratiavajeen kehittymistä. Hänen kirjoituksestaan jää elämään sen otsikko. Aivan kuten aikoinaan kansan suuhun jäi iskevä hokema norsujen hautausmaasta. EU-vaalien äänestysprosenttia nämä sutkautukset eivät nosta, pikemminkin päinvastoin.
Itse en ehtinyt kokea Teiniliiton aikaa. Mutta täällä Euroopan parlamentissa tehdään todella pitkää päivää. Yhteistyössäni muiden jäsenvaltioiden tai muiden Suomen edustajien kanssa en ole törmännyt lainkaan sellaiseen meppiin, jollaisen kuvan Wahlroos piirtää. Heitäkin 754 edustajan joukossa toki on, mutta aivan häviävän pienessä vähemmistössä.
Julkaistu Uudessa Suomessa 28.3.2013.
