Myöhäissyksyn kuulumiset Brysselistä, Uutiskirje
7.12.2018
Marraskuun alussa Euroopan kansanpuolue EPP kokoontui Helsingissä. Ohjelmassa oli runsas määrä mielenkiintoisia tapaamisia. Valtiovarainministeri Petteri Orpon sekä MTK:n väen kanssa käsittelimme maatalouden rahoitusta. Lisäksi keskustelin Euroopan tulevaisuudesta ja Venäjän vaikutusyrityksistä. Suurimman huomion vei luonnollisesti europuolueemme kärkiehdokaskamppailu, joka päättyi Manfred Weberin voittoon. On kuitenkin syytä onnitella Alex Stubbia hienosta kampanjasta.
Rahoituskehys etenee
Strasbourgin täysistunnossa kuun puolivälissä parlamentti äänesti kannastaan EU:n monivuotiseen budjettiin 2021–2027. Rahoituskehys antaa suuntaviivat EU:n toiminnalle seuraavalla vuosikymmenellä. Parlamentin kanta on EU-komission ehdotusta kunnianhimoisempi, halusimme lisätä enemmän esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta. Parempi tulevaisuus vaatii EU:n tiiviimpää yhteistyötä. Samalla rahoitus on kuitenkin kohdistettava aloille, joissa EU todella tuo lisäarvoa eurooppalaisille. Lisäksi EU-rahoituksen käyttöä on valvottava tiukemmin.
Saksan liittokansleri Angela Merkel painotti puheessaan parlamentille EU:n tarvetta olla vahvempi toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. On mielestäni selvää, että EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen olisi Suomen etu. Paljon rahaa kuluu Euroopan tasolla päällekkäisyyksiin ja tässä yhteistyö on kaikille edullista.
Ei budjettisopua
Neuvottelut ensi vuoden EU-budjetista jatkuivat myös täysistuntoviikolla. Heti Strasbourgin äänestysten jälkeen suuntasin takaisin Brysseliin budjettineuvotteluihin, jotka käytiin parlamentin, komission sekä jäsenmaiden välillä. Yhteisymmärrystä seuraavan vuoden EU-budjetista ei löytynyt parlamentin pitäessä tiukasti kiinni veronmaksajien eduista. Jäsenmaat halusivat leikata rahoitusta tutkimukselta ja liikennehankkeilta, mikä on valitettavan lyhytkatseista. Kaatuneen budjettiesityksen tärkeimpiä yksityiskohtia oli aloitteeni, jolla olisi vastattu Venäjän vaikutusyrityksiin muun muassa tulevissa eurovaaleissa. Komissio tekee nyt uuden ehdotuksen ja sopu vuoden 2019 EU-budjetista on löydettävä ennen joulukuun puolta väliä.
Turvallisuus etusijalle
Euroopan sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto olivat esillä seuraavalla viikolla. Toimin EPP-ryhmän neuvottelijana budjettivaliokunnassa koskien sekä rajavalvontavirasto Frontexin vahvistamista että Euroopan turvapaikkaviraston luomista.
Painotin, että EU:n ulkorajojen valvontaa on vahvistettava. EU:n pysyvien rajavalvontajoukkojen kasvattaminen 10 000 henkilöön on välttämätöntä. Näin voimme turvata vapaan liikkuvuuden EU-alueella. Jäsenmaiden on taattava pysyvän joukon kasaaminen ja päällekkäisyyksiä ei saa syntyä jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen kitkemällä laitonta maahanmuuttoa, rikollisuutta ja terrorismia on oiva esimerkki eurooppalaisen yhteistyön lisäarvosta.
Osana EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa haluamme luoda EU:lle vakituisen viraston turvapaikka-asioiden käsittelyä helpottamaan. Näin tuemme kansallisia viranomaisia ja voimme vastata paremmin maahanmuuton mukanaan tuomiin haasteisiin. EU:n on huolehdittava humanitaarisista velvoitteistaan ja luotava laillisia väyliä työperäiselle maahanmuutolle.
Oikeusvaltioperiaate puhuttaa
Budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteisessä kokouksessa käsittelimme oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävää lakiehdotusta, jonka esittelijä eli raportööri olen. Nyt keskustelimme muutosehdotuksistamme komission esitykseen ja valiokunta äänestää omasta kannastaan ennen joulua. Voimme puuttua parhaiten muun muassa Unkarin ja Romanian huolestuttavaan kehitykseen vaatimalla oikeuslaitoksen itsenäisen toiminnan ja sananvapauden varmistamista. Ajamani uuden budjettilain avulla jäsenmaiden saama EU-rahoitus voitaisiin nimittäin jäädyttää, jos niissä on havaittavissa tällaisia merkittäviä puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa. Meidän on toimittava ripeästi ja puolustettava yhteisiä eurooppalaisia arvoja.
Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta keskustelin myös Suomen EU-suurlähettilään Marja Rislakin kanssa ja aihe nousi esiin toimittajien kanssa Brysselissä ja Strasbourgissa. Lisäksi talousarvion valvontavaliokunta hyväksyi Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilaa käsittelevän lausuntoni selvin numeroin 19-1. Siinä vaadin nimenomaisesti, että yhteisiä arvoja rikkovilta jäsenmailta tulisi olla mahdollista leikata EU-rahoitusta. Euroopan unionin tulee olla myös entistä avoimempi julkisia varoja käytettäessä ja panostaa niiden käytön valvontaan.
Brysselissä juhlistimme satavuotiasta kokoomusta. Useita komissaareja sekä johtavia EPP-meppejä oli saapunut paikalle juhlaseminaariin. EU:n ulkosuhdetoiminnan rahoituksesta keskustelin Euroopan investointipankin edustajien kanssa ja yhdysvaltalaista kauppakamaria tapasin Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen kaupan tulevaisuuden tiimoilta. Finavian ja Helsinki-Vantaan lentokentän johdon kanssa esiin taas nousi liikennepolitiikka.
Ennen joulua edessä on äänestys oikeusvaltiota koskevasta budjettilaista ja komission uusi esitys vuoden 2019 EU-budjetiksi. Kuulemisiin siis pikimmiten!
Terveisin,
Petri
