Ajankohtaista

Myllerrystä maatalouspolitiikassa, Maaseudun Tulevaisuus

1.12.2017

Parlamentti ja neuvosto pääsivät lokakuussa sopuun niin sanotun Omnibus-asetuksen maatalousosiosta. Omnibus on kokonaisvaltainen paketti, joka määrittää säännöt EU:n rahankäytölle. Sen maatalousosio ohjaa yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamista käytännössä.

Omnibusin uudistus on muutoin edennyt hitaasti, mutta maataloussektorilla lopputulemaan päästiin tehokkaasti. Lisäksi molemmat osapuolet ovat valmiita irroittamaan maatalousosion Omnibus-paketista, jotta sen tuomat parannukset saataisiin voimaan jo aikaisemmin.

Parannuksia onkin luvassa. Uudistettu Omnibus tarjoaa yksinkertaisempaa ja reilumpaa maatalouspolitiikan toteutusta. Paketti muun muassa pyrkii parantamaan viljelijän asemaa ruokaketjussa ja tarjoaa työkaluja vakaampaan riskienhallintaan sekä nuorten viljelijöiden houkuttelemiseksi alalle.

Yksi tärkeä uudistus on pysyvän nurmen määritelmän ympärille luotu jousto. Jäsenmaat voivat joustavasti päättää siitä, määritelläänkö viisi vuotta tai pidempään tilan viljelykierron ulkopuolella ollut ala automaattisesti pysyväksi nurmeksi. Tämä tullee vähentämään virheiden määrää valvonnassa.

Asetukselle saadaan lähikuukausina lopullinen leima päälle, jolloin sen toteuttaminen käytännön tasolla voi alkaa. Voimme optimistisesti toivoa, että vaikutukset näkyvät välittömästi käytännössä.

Komissio julkaisi myös keskiviikkona kauan odotetun tiedonantonsa yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Paketin sisältö ei liiemmin yllättänyt, luonnokset kun olivat vuotaneet jo viikkoja sitten.

Komissio lupaa taloudellisesti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja sosiaalisesti vastuullisempaa maatalouspolitiikkaa. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kunnianhimoisia, mutta todellisten parannusten saavuttamiseksi pitää tehdä lujasti töitä.

Tiedonanto tarjosi runsaasti positiivisia ajatuksia, joiden toteuttamisen toivoisi onnistuvan. Esimerkki hyvästä kehityksestä olisi jäsenmaiden kasvava vastuu tukijärjestelmien sisällöstä. Tavoitteet olisivat yhteisiä, mutta tarkemmista toteutuskeinoista voitaisiin päättää entistä vahvemmin siellä, missä tukipolitiikkaa toteutetaan.

Mutta entä jos jäsenmaa pitääkin tiukasti kiinni painavasta byrokratiasta ja monimutkaisista säännöistä, eikä ole valmis muuttamaan rakenteitaan ja toimintatapojaan? Yksinkertaistamisen onnistumiseksi kansallisten viranomaisten on oltava joustavia kehittämään toimintaansa.

Ympäristö- ja ilmastotoimien osalta komissio maalailee kuvaa kohdennetummasta ja joustavammasta järjestelmästä. Suorissa tuissa se taas jakaisi rahat reilummin, painottaen viljelijöiden elinkeinokeskeisyyttä. Tuet kohdistuisivat paremmin sinne, missä maataloutta todella harjoitetaan kokopäivätyönä.

Komissio panostaisi lisää myös innovaatioihin ja teknologiaan. Nuorille viljelijöille se ehdottaa yksinkertaistettua lisätukea. Toimet olisivat enemmän kuin tervetulleita, tuotantoa kun on jatkuvasti kehitettävä ja rakenteita valmisteltava huomisen haasteisiin.

Kaiken kaikkiaan tiedonannon yleisnäkemys on nykyistä mallia positiivisempi. Varsinaisten rahoituspäätösten osalta saamme kuitenkin odotella aikaa, jolloin Brexitin hinta on hahmottunut ja olemme viisaampia EU-budjetin koosta ja painotuksista. Konkreettisempia ehdotuksia tulemme saamaan siis vasta loppukevään ja kesän 2018 aikana.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.12.2017.