Mitä Venäjä-pakotteiden pitkittyminen tarkoittaa tukipolitiikalle? Maaseudun Tulevaisuus
19.12.2014
Viime viikolla saatiin viimein tieto siitä, että suomalaiset maidontuottajat saavat 10,7 miljoonaa euroa komission tukea Venäjän asettamien vastapakotteiden aiheuttamien menetysten vuoksi. Tukisumma ei ehkä ollut niin suuri kuin kotimaassa toivottiin, mutta tilanteen huomioon ottaen siihen voi olla tyytyväinen. Yhdessä kansallisen tuen kanssa se mahdollistaa hetkellisen helpotuksen tuottajien ahdinkoon.
Kirjoitin viime kuussa niistä edellytyksistä, joita maidontuottajien tukipaketin hyväksymiseen vielä vaadittiin. Yksi kerrallaan palaset myös putosivat paikalleen: EU:n vuosibudjetista päästiin sopuun, tuottajahinnat laskivat Suomessa riittävästi ja ministeri Orpo piti huolen, että osuuskuntamallin vaikutus tilastoihin ymmärretään komissiossa. Suunnitelma toimi.
Venäjän toimissa mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että pakotteita oltaisiin purkamassa lähiaikoina. Kysymys onkin, miten tästä eteenpäin edetään?
Varmaa on, että pakotteiden pitkittyessä myös kärsivien sektoreiden määrä lisääntyy. Hedelmä- ja maidontuotanto on jo tukia saanut, ja keskusteluissa on pohdittu, tulisiko perunan ja sianlihan olla seuraavana vuorossa. Paine komissiota kohtaan myöntää eri jäsenmaille ja eri tuotannonaloille lisätukea kasvaa koko ajan. Pakotteiden korvaamiseen vielä käytettävissä olevat n. 300 miljoonaa euroa pitävät myös huolen, että jono maatalouskomissaari Phil Hoganin oven takana ei ole tulevaisuudessa lyhenemässä.
Ruplan syöksykierre tällä viikolla saattaa kuitenkin vaikuttaa komission näkemyksiin pakotteiden aiheuttamista tappioista. Jos rupla on erittäin heikko ja inflaatio laukkaa, tulkitaanko, ettei eurooppalaisilla tuontituotteilla olisi muutenkaan ollut Venäjän markkinoilla kysyntää? Kuinka suuri osa tappioista nähdään pakotteista johtuvaksi, kuinka suuri osa taloustilanteesta? Näihin kysymyksiin ei vielä ole vastauksia. Saattaa paljastua, että Suomen maitotuen ajoitus oli mitä otollisin.
Konfliktin pitkittyessä reservin käyttämisen kanssa tullaan olemaan tästä eteenpäin varovaisempia. Kaikki haluavat osansa, mutta rahan tulee riittää. Edustamani budjettivaliokunnan työ maitopaketin kanssa osoitti, kuinka oleellista sen tuki on pakettien hyväksynnälle. Jos päätös sianlihan ja perunan tukemisesta tehdään, tulen tietenkin jälleen käyttämään kaikki keinoni, että suomalaisille tuottajille saadaan oikeudenmukainen osuus.
Erityistilanteemme ei ole muuttunut mihinkään, ja pohjatyö uusien tukien varalta on alkanut jo. Niin kauan kuin pakotteet ovat voimassa, riittää työtä tällä saralla.
Tämä oli samalla vuoden viimeinen kolumnini, ja haluankin lopuksi käyttää tilaisuuden toivottaa kaikille lukijoille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta. Monia teistä on kiittäminen juuri niistä herkuista, joiden ääreen suomalaiset joulupöytään istuvat. Parempaa muistutusta työnne ja maaseutumme tärkeydestä ei voine toivoa.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.12.2014
