Metsäenergian tulevaisuus ei saa olla uhattuna ‒ On järjenvastaista peräänkuuluttaa metsiin liittyviä innovaatioita ja tehdä metsäteollisuudesta samaan aikaan tarinan roisto
3.6.2022
Suomen kannalta ympäristövaliokunnan lausunto on tällaisenaan todella raju.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan hiljattain julkaistu lausunto uusiutuvan energian kestävyyskriteerien päivittämiskierrokselta on saanut äänekkään vastaanoton Suomessa. Lausunnossa metsäenergia rajataan kokonaan kestävien energialähteiden ulkopuolelle. Käytännössä se siis asetetaan samalle viivalle kuin fossiiliset polttoaineet.
Uusiutuvan energian direktiivissä eli Red II:ssa määritellään muun muassa se, mitä energiamuotoja jäsenvaltiot saavat tukea taloudellisesti. Ympäristövaliokunnan kannassa ei siis suoraan kiellettäisi metsäenergian käyttöä mutta vaikeutettaisiin sitä huomattavasti.
Suomen kannalta ympäristövaliokunnan lausunto on tällaisenaan todella raju. Tällä hetkellä suurin kansallinen energialähteemme ovat puupolttoaineet, joiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2020 liki kolmannes.
Toisin kuin tyypillisessä metsäenergiaan liittyvässä uhkakuvassa maalataan, Suomessa polttokattilaan ei päädy laadukasta tukkipuuta, vaan suurimmaksi osaksi metsäteollisuuden sivuvirtoja, pienpuuta ja hakkuutähteitä. Esimerkiksi ensiharvennus, josta hakkuutähteitä saadaan, on puuston kasvun kannalta monella tapaa myös hyödyllinen.
Metsäbiomassan polttamisen totaaliset kieltäjät tarvitsisivat nyt oppitunnin jos toisenkin siitä, mistä tässä asiassa esimerkiksi Suomen kohdalla nyt oikeastaan puhutaan.
Kansallinen metsäteollisuus on aivan liian kehittynyt siihen, että arvokas puumateriaali päätyisi poltettavaksi. Ja tässä piileekin yksi koko tämän keskustelun avaimista: kehittynyttä ja jatkuvasti kehittyvää metsäteollisuutta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
On järjenvastaista peräänkuuluttaa metsiin liittyviä innovaatioita, kuten biopolttoaineita, puupohjaista rakentamista tai puupohjaisia tuotteita, ja tehdä metsäteollisuudesta samaan aikaan tarinan roisto.
Suomalaisella metsäteollisuudella on potentiaalia ja osaamista sovittaa yhteen teollisuus- ja ympäristönäkökulmat, mutta liian jyrkät linjanvedot Euroopan unionista uhkaavat ajaa sen ahtaalle. Liian tiukat kannat aiheuttavat haasteita alan ennakoitavuudelle ja siten myös investointivarmuudelle.
Vaikka metsäbiomassaa tai osaa siitä pidettäisiin edelleen kestävänä energialähteenä, ei tämäkään tarkoittaisi sitä, että biomassan hiilidioksidipäästöt olisi jätetty kokonaan unholaan, sillä ne lasketaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen seurannassa.
Syyt sille, että metsäenergia halutaan ulos kestävistä energialähteistä Euroopassa, ovat melko helposti tunnistettavissa. Metsät ovat viime vuosien aikana muodostuneet ympäristö- ja ilmastohuolien symboliksi, joihin on hiilen lisäksi sitoutunut kansalaisten tunteita. Metsät on nostettu kerta toisensa jälkeen tikunnokkaan, ja keskustelu on valitettavan polarisoitunutta.
Energian tarve on tässä ja nyt. On ymmärrettävää, että ne jäsenmaat, joilla ei ole enää juuri metsiä jäljellä, haluavat kieltää puunpolton. Se heille suotakoon, mutta meillä Suomessa tilanne on kuitenkin eri.
Keskustelu tarvitsee mustavalkoisuuden sijaan värejä ja tämä viesti on vietävä perille ennen syksyn täysistuntoa, jossa tästä raportista tullaan äänestämään.
Kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.6.2022
