Ajankohtaista

Maanviljelijät markkinoiden armoilla, Maaseudun Tulevaisuus

13.4.2017

Euroopan maatalousmarkkinat ovat viime vuosina ryvenneet toistuvien kriisien paineissa. Myös Suomessa maatilojen määrä ja tuottajahintojen taso on tasaisesti laskenut. Pakotepolitiikka, ylituotanto ja kasvanut globaali kilpailu ovat heikentäneet tuottajien tulotasoa, maatilojen kilpailukykyä ja kotimaisen maaseudun elinvoimaa.

Maatalouden kohtaamien tappioiden kompensointiin on keinoja, joilla voimme edelleen edistää maatalousyrittäjiemme toimeentuloa ja kotimaisen ruoan saatavuutta. Maatalous onkin epävakaa ala, joka erityisesti Suomessa vaatii selviytyäkseen vahvat taloudelliset turvaverkot.

Taloudellisen tuen järjestelmämme eivät kuitenkaan ole täydellisiä. Erityisesti viime vuosien markkinakriisit ovat osoittaneet, ettei EU:n kankea tukijärjestelmä sopeudu äkillisiin muutoksiin. Kriisejä varten allokoidut hätävarat ovat olleet vaikeita jalkauttaa käytännön tasolle, eivätkä ne ole pystyneet pureutumaan kriisien syihin, ja hädin tuskin edes niiden seurauksiin.

Maatalouskomissaari Phil Hogan on puutteista viisastuneena luvannut kehittää markkinoiden vakautta Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä. Vakauden varmistaminen onkin vuoden 2020 jälkeiseen aikaan kohdistuvan uudistuksen kärkitavoitteita.

Mutta miten markkinoista voidaan tehdä vakaampia alalla, jossa globaali kilpailu on erityisen raakaa ja kysynnän ja tarjonnan vaihtelua on lähes mahdoton ennustaa? Tähän ei komissiollakaan vielä toistaiseksi ole vastauksia. Mahdollisuuksia on kuitenkin jo paikannettu niin kriisirahastojen, futuurien, osuuskuntien kuin vakuutustenkin muodossa.

Maatalouspolitiikan uudistus osuu EU-budjetin kannalta hankalaan paikkaan. Brexit-neuvottelut ja EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys on saatava pakettiin samanaikaisesti. Brittien jättäessä suuren aukon yhteiseen kassaan, taloudellisten raamien määrittely vuoden 2020 jälkeiselle ajalle tulee vaatimaan säästöjä useilta politiikan aloilta. Maatalouskaan tuskin poistuu näistä neuvotteluista voittajana.

Maatalouden kriisien hallinnassa rahaa on laitettava sivuun, jotta huonompina aikoina voitaisiin elää säästöillä. Uudistuksella onkin hintansa ­– myös sivuun laitettavien eurojen on tultava jonkun taskusta. Maatalous on tuskin saamassa budjettilisäyksiä, joten kriisivarat tulevat väkisinkin olemaan pois suorille tuille varatusta osuudesta.

Komissio antaa tiedonantonsa CAP-uudistuksesta tämän vuoden loppuun mennessä. Viimeistään silloin näemme, millaisia näkemyksiä maatalousmarkkinoiden vakauttamiseksi on tarjolla. Brexitin ja tulevan budjettikehyksen osalta saamme alustavia linjoja mahdollisesti jo tämän vuoden puolella, mutta prosessit venyvät varmasti ainakin vuoteen 2019 asti, jos ei pidempäänkin.

Maatalouspolitiikan uudistus ei siis tuo kellekään pikavoittoja, se on varmaa. Vakaampia ja vahvempia markkinoita voimme kuitenkin uskaltaa odottaa. Taloudellista hyvinvointia ei edelleenkään tarjota hopealautasella, mutta edellytyksiä sen saavuttamiseksi edistetään.

Kotimaisen ruoan kysynnän takaaminen tulee Suomessa jatkossakin olemaan haaste, joka tarvitsee vahvaa poliittista ja taloudellista tukea. Ruokaa tuotetaan yhä edullisemmin alueilla, joissa ilmasto on otollisempi ja tuotantokustannukset matalampia. Suomen olosuhteissa markkinoiden vakauden rooli korostuu siis entisestään.

Me pärjäämme varmasti globaaleilla markkinoilla, mutta tulosten eteen on tehtävä töitä ja oikeita ratkaisuja – niin maatiloilla kuin politiikassa.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.4.2017.