Eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka alkaa vihdoin toimia. Vuosina 2015 ja 2016 ympäri mannerta koettu paine ja kaaos näyttävät tasaantuneen. Ihmisvirrat ovat enemmän tai vähemmän hallinnassa, mutta tasapaino on herkkä. Vielä ei voida huokaista helpotuksesta. Jälkivaikutukset koettelevat edelleen järjestelmän oikeutusta, minkä lisäksi seuraavina vuosikymmeninä voidaan odottaa jopa paljon suurempaa maahanmuuttoaaltoa Afrikasta.
Tehdyistä virheistä pitää toki ottaa opiksi, mutta niihin ei saa jäädä vellomaan. Totuus on, että tärkeämpää on ymmärtää mahdollisten uusien maahanmuuttajien toimintaa. Poliittinen retoriikka, korosti se sitten ihmisoikeuksia tai kansallista turvallisuutta, ei näytä heihin pahemmin vaikuttavan. Tärkeämpiä ovat jo Eurooppaan saapuneiden maahanmuuttajien kokemukset.
Eurooppa vanhenee auttamattoman nopeasti. Sama kehitys on nähtävissä myös Suomessa. Tällä hetkellä suomalaisista noin 20 prosenttia on yli 60 vuotiaita. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2060 lukema hipoo jo 30 prosenttia. Hallittua ja laillista maahanmuuttoa tarvitaan sekä helpottamaan huoltosuhdetta että parantamaan kilpailukykyä.
Huutavasta tarpeesta huolimatta maahanmuutto on lisännyt kantaväestön pelkoja – riippumatta siitä, ovatko tulijat Euroopasta vai muualta. Monilla on huoli sekä omasta työpaikasta että yhteiskunnan turvallisuudesta. Tällainen maaperä on osoittautunut hyväksi kasvualustaksi populismille ja vaatimuksille rajojen sulkemisesta sekä ihmisten liikkuvuuden rajoittamisesta.
Jotta maahanmuutto pysyy hallussa ja tilanne vakaana, on pyrittävä kitkemään laitonta maahanmuuttoa. Siis sitä, että maahan tullaan tai jäädään ilman asianmukaisia lupia. Ihmissalakuljetuksen, järjestäytyneen rikollisuuden ja pimeiden työmarkkinoiden torjunta on kaikkien etu.
Toimivan maahanmuuttopolitiikan pitää ottaa huomioon sekä talous että turvallisuus. Mahdollisia keinoja laittoman maahanmuuton torjumisen näkökulmasta ovat esimerkiksi tiedusteluyhteistyön parantaminen ja työmarkkinoiden rakenteiden uudistaminen. EU:ssa on jo esimerkiksi parannettu matkustajatietojen automaattista välittämistä sekä raja- ja merivartiovirastoa, jonka vahvistamista edistin Euroopan parlamentissa.
Toisin sanoen laittoman maahanmuuton ehkäisy ei tarkoita kaiken maahanmuuton tyrehdyttämistä ja rajojen sulkemista. Useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet maahanmuuton tuovan taloudellista hyötyä myös niissä tapauksissa, joissa tulijat päätyvät pääasiassa matalapalkkaisiin tehtäviin.
Laillisen maahanmuuton eteen pitää tehdä töitä. Omalla vastuullani on tällä hetkellä useita viisumien ja oleskelulupien yhdenmukaistamiseen tähtääviä esityksiä. Tarkoituksena on hallita ihmisvirtoja ja sen kautta myös luoda luottamusta, hälventää pelkoja ja luoda maahanmuuttoon rakentavammin suhtautuvaa ilmapiiriä. Työ on hidasta arkista puurtamista, mutta se on tehtävä.
Samalla on tunnustettava, että laiton maahanmuutto ja sen kitkentä ovat vain pieni osa kestävää siirtolaispolitiikkaa. Tärkeässä roolissa ovat myös rajaturvallisuuden parantaminen, kansainvälisistä humanitäärisistä velvoitteista huolehtiminen, kotouttaminen ja työmarkkinarakenteiden joustavoittaminen.
Julkaistu IL-blogissa 24.4.2017.
