Komission uusi kirosana: pahvimukit
24.12.2022
EU haluaa kieltää paperipohjaiset kertakäyttöastiat, mutta tuleeko muovisista monikäyttöasioista vain uusi kertakäyttötuote?
Euroopan komission kautta on jäljellä hieman alle kaksi vuotta. Jäljellä olevana aikana halutaan lisätä kierroksia ympäristösääntelyyn hinnalla millä hyvänsä. Erittäin kunnianhimoisten aloitteiden soisi olevan edes realistisia ja loogisia.
Pakkauksia ja pakkausjätettä koskevan lain tarkistusehdotuksen loogisuus on valitettavasti jäänyt komissiolta täysin unholaan.
Ehdotuksella halutaan kieltää paperipohjaiset kertakäyttöastiat kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Kahviloiden ja pikaruokaravintoloiden noutojuomamyynnistä 80 prosenttia on tarjoiltava vuoteen 2040 mennessä uudelleen käytettävistä astioista.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kertakäyttöiset astiat halutaan ajaa ulos unionin markkinoilta.
Ajatus tuntuu äkkiseltään ihan mukiinmenevältä: kukapa ei olisi joskus harmistunut katsoessaan ojan varrelle heitettyä pahvimukia.
Karu tosiasia on kuitenkin, että ihmiset tulevat tarvitsemaan kertakäyttöastioita jatkossakin. Pahvisten astioiden tilalle kaavaillaan monikäyttöisiä muoviastioita, vaikka ei ole kauankaan aikaa siitä, kun EU halusi nimenomaan vähentää muovin määrää – juurihan me pääsimme eroon muovipilleistä.
Monikäyttöastioiden hyödyntämiseen liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin on varsin todennäköistä, että vaikka astiat on kaavailtu monikäyttöisiksi, ihmiset tulevat käyttämään niitä kertakäyttöastioiden tavoin.
Kun ihminen hakee pikaruokaa hampurilaisravintolasta, kuinka todennäköistä on, että hän palaa ravintolaan palauttamaan juomamukinsa? Niinpä.
Halusipa komissio myöntää asiaa tässä vaiheessa tai ei, muovisia monikäyttöastioita tulisi ennen pitkää löytymään katujen varsilta ja meristä.
Toinen järjettömyys monikäyttöastioissa ovat niiden koko elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt. Toimivassa kierrätysjärjestelmässä pahvimuki sentään jatkaa kiertoaan ja päätyy elinkaarensa aikana joksikin muuksi tuotteeksi.
Monikäyttöastian valmistaminen, käyttöikä, mahdollinen kuljettaminen pesulaan ja itse peseminen ovat kaikki suuria kysymysmerkkejä. Selvää on, että mitään yhtenäistä järjestelmää tähän skenaarioon ei ole tällä hetkellä olemassa.
Komissio osoitti jälleen kerran, ettei sen tärkeysjärjestyksessä ole ainakaan osoittaa kansalaisille, että sääntely on kohtuullista ja linjassa aiempiin suuriin poliittisiin suuntaviivoihin.