Kokoomusmeppi lataa tiskiin tylyt tosiasiat elvytyspaketista: ”Suomelle mittaamattoman arvokas” – Valittelee kotimaisen keskustelun tasoa
6.5.2021
Keskustelu EU:n elpymisvälineestä on käynyt Suomessa kuluneen viikon aikana kuumana. Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa valittelee suomalaisen debatin tasoa ja johtajuuden puutetta.
”Haluan tehdä elpymisvälineen suhteen kantani selväksi: kyse on erittäin isosta ja monimutkaisesta kokonaisuudesta, joka on ennen kaikkea poliittisesti Suomelle mittaamattoman arvokas. Sanon sen suoraan: elpymisväline on yksinkertaisesti liian iso asia Euroopalle Suomen kaadettavaksi. Kyse on pelkän elpymisvälineen lisäksi myös koko budjettisovusta”, hän kommentoi tiedotteessaan.
Sarvamaan mukaan tällä viikolla monen kommentaattorin suusta on kuultu ajatus, jonka mukaan EU:n elvytyspaketin myötä suomalaisia pidetään Euroopassa ”hyödyllisinä idiootteina”.
”On väärä ymmärrys ajatella, että Brysselissä olisi valtava juttu, mitä mieltä Suomessa ollaan. Brysselissä ollaan lähinnä huolissaan siitä, viivästyykö prosessi ratkaisevan paljon viime metreillä. Tällä olisi tietenkin järistyksiä koko Euroopalle, mutta myös erityisesti Suomelle. Suomi nähdään luotettavana kumppanina, ei rettelöitsijänä. Jääminen sovun ulkopuolelle vahingoittaisi eniten meitä itseämme”, Sarvamaa sanoo.
Hän huomauttaa, että keskustelu elpymisvälineestä oli Suomessa etukäteen liian vähäistä, ja se vähä mitä sitä oli, kätki alusta lähtien sisäänsä väärän ydinviestin. Sarvamaan mukaan ratkaiseva argumentti uupui: elvytyspaketissa ei ole kyse pelkästään rahasta vaan poliittisesta kokonaisharkinnasta.
”Yksi syy tilanteeseen on siinä, ettei Suomen hallitus ehtinyt, tai edes osannut koronakiireiltään keskittyä tämän yhteisen eurooppalaisen ratkaisun selittämiseen ja perustelemiseen kansalaisille. Ja siinä mitä hallitus kertoi, oli vahva paino elvytysvälineen taloudellisissa näkökohdissa”, Sarvamaa huomauttaa.
Tämän jälkeen keskustelu juuttui kokoomusmepin mukaan yksinkertaisen laskuharjoituksen juoksuhautaan: kuinka paljon saadaan ja kuinka paljon maksetaan.
”Jos kysymys on todella niin yksinkertainen (maksu 6,6 – saanti 2,7), ei siitä oikein kukaan jaksa tosissaan lähteä gallupeissa ykkösenä loistavan perussuomalaisten kanssa ottelemaan.”
Sarvamaa ei usko, että porvarihallitus olisi saanut neuvoteltua merkittävästi erilaista pakettia.
”Pohjoismaat ovat lähtökohtaisesti EU:ssa nettomaksajia. Hyödyt tulevat muualta kuin suoraan valtion budjettiin, kuten vientimarkkinoista ja vakaudesta. EU:n elpymisrahasto ja siihen 30 vuodeksi yhdessä lainattava raha on silti hyvä asia Suomen kannalta. Kannattaa myös muistaa, että kyse on EU:n yhteisestä lainasta, jota meillä käytännössä jo on EKP:n 7000 miljardin euron taseen muodossa.”
Sarvamaan mukaan perustelut elvytyspaketin puolesta lähtevät laajemmista lähtökohdista kuin maksu-saanti-laskuharjoituksista.
Hän nostaa esiin myös geopolitiikan ja huomauttaa, että Suomen turvallisuudelle EU on nykymaailmassa aivan korvaamaton yhteisö.
”EU on Suomen geopoliittisen aseman peruskallio. Jos Suomen eduskunta päättäisi unionin suurimman haasteen edessä hylätä yhteisesti neuvotellun järjestelyn, löytäisi isänmaamme tämän päätökseen edestään toistuvasti tästä eteenpäin. Painoarvomme ja luottomme meille elintärkeässä poliittisessa yhteisössä kärsisi todella vakavan tappion. Kuvaamani asiat ovat todellisia ”Isänmaan etu” -näkökohtia”, hän sanoo.
Sarvamaan mukaan aivan keskeistä on myös muistaa, että EU:n elvytysvälineeseen liittyy suuri ja monitahoinen rykelmä päätöksiä, joihin kaikkien jäsenvaltioiden on sitouduttava yhdessä.
”Paketissa on koko unionin 7 vuoden rahoituskehys, omien varojen uudistettu lainsäädäntö (jonka ratifioinnista tämän viikon metelissä on kyse), ja oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen ehtona EU-rahan saamiselle”, hän toteaa.
”Viimemainitussa toimin kätilönä parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission neuvotteluissa. Elvytyspaketin kaataminen vaikuttaisi suureen kokonaisuuteen, joka on sovittu viimeisen vuoden aikana. Budjettisovun kaatuminen järisyttäisi markkinoita ja tarkoittaisi koko prosessin aloittamista alusta. Kyse on pitkästä urakasta, johon ei ole varaa. Riskinä on Suomen jääminen paitsioon kaikissa tulevissa budjettineuvotteluissa.”
Julkaistu Talouselämässä 6.5.2021.
