Ajankohtaista

Kevyempi byrokratia, tehokkaampi valvonta, Nykypäivä

17.10.2014

EU:n varoja menee joka vuosi enemmän ja enemmän väärään tarkoitukseen. Samalla valvontaviidakko monimutkaistuu ja valvojan kyky valvoa heikkenee. Olen jatkuvasti huomauttanut siitä, että EU:n byrokratiaa pitää vähentää. Sen lisäksi jäljelle jäävää byrokratiaa pitää järkevöittää.

EU:n varojenkäytössä on yhteisesti hyväksytty kahden prosentin virhetasoraja, eli korkeintaan kaksi prosenttia tukirahoista saa mennä tahallisesti tai tahattomasti sääntöjenvastaiseen tarkoitukseen. Virheiden määrä on noussut vuodesta 2009 lähtien ja virhetaso on ollut koko ajan yli hyväksytyn rajan. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tarkastuksissaan todennut, että suuressa osassa tapauksia jäsenmaiden olisi pitänyt havaita virheet ennen maksatuksen hakemista komissiolta. Silti maksatusta on haettu.

Tämä kertoo joko jäsenmaiden välinpitämättömyydestä tai valvontajärjestelmien tehottomuudesta havaita virheet. Oli kyse kummasta tahansa, perimmäinen syy löytyy EU-järjestelmän kykenemättömyydestä kitkeä ongelmat. Sääntöjenvastaiseen toimintaan suorastaan kannustetaan, jos siihen ei kyetä puuttumaan tehokkaasti. Samalla yhteiset varamme valuvat hukkaan.

Lisäksi sekä komissio että Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat todenneet, että jäsenmaat aliarvioivat virheiden määrää ilmoituksissaan. Vuonna 2013 suorien maataloustukien osalta 67 jäsenmaiden maksajavirastoa ilmoitti alle kahden prosentin virhetasosta. Komission tekemässä tarkastuksessa kävi ilmi, että ainoastaan 36 tapauksessa virhetaso oli alle 2 %, 29 tapauksessa virhetaso oli 2-5 % ja kahdessa tapauksessa jopa yli 5 %, eli jäsenmaat olivat raportoineet virheellisesti.

Europarlamentin talousarvion valvontavaliokunnan tehtävä on valvoa EU:n varojen käyttöä ja puuttua siinä ilmeneviin ongelmiin. Nykytilanne on se, että väärinkäytösten kitkemistä pitää tehostaa ja samalla byrokratiaa täytyy yksinkertaistaa.

Mielestäni ongelman ratkaisu on kolmijakoinen. Ensinnäkin on tutkittava, missä maissa ja millä toiminta-alueilla ongelmat ovat, miten suuria ne ovat ja miten pitkään ne ovat jatkuneet. Tarkempi tieto jäsenvaltioiden virheistä on jo tilintarkastustuomioistuimella. Talousarvion valvontavaliokunnan tärkein tehtävä on nyt saada yhdessä tilintarkastustuomioistuimen kanssa nämä tiedot julkiseksi.

Toiseksi valvontajärjestelmää on yksinkertaistettava. Nykyinen valvontajärjestelmä on kasvanut tehottomaksi, monimutkaiseksi ja kalliiksi. Osa jäsenmaissa tehtävistä virheistä johtuu puhtaasti siitä, että monimutkaista järjestelmää ei ymmärretä ja rahat menevät tahattomasti väärään kohteeseen. Tämä on tärkein tavoitteeni talousarvion valvontavaliokunnassa, jossa toimin EPP-ryhmän puheenjohtajana.

Kolmanneksi pitää keskittyä ongelmanratkaisuun. Kun meillä on tieto ongelmakohdista, voidaan valvontaa keventää niiden toimijoiden osalta, jotka ovat toimineet mallikelpoisesti ja tiukentaa sitä niiden osalta, joilla on ollut ongelmia. Valvonta pitää kohdistaa niihin toimijoihin ja alueisiin, joiden kohdalla väärinkäytösten riski on suurin. Lisäksi hyvästä käytöksestä palkitsemisen ohella tarvitaan mahdollisuus sakottaa väärinkäytöksistä.

EU:n rahoja käytetään jatkuvasti väärin. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, ettei parlamentti haluaisi puuttua varojen väärinkäyttöön. Tällä hetkellä parlamentti ei pysty puuttumaan ongelmiin riittävän tehokkaasti, koska sillä ei ole tarvittavia välineitä. Jotta valvontavalta olisi EU:n kansalaisten asiamiehillä, europarlamentaarikoilla, on tähän saatava muutos.

Julkaistu Nykypäivässä 17.10.2014.