HS: Unkarin korjaustoimet yhä kesken, sanovat mepit – ”Karmaiseva muistutus, toimiiko valtiossa enää demokraattinen valvonta”
22.5.2023
KUVA: FERENC ISZA / EUROOPAN PARLAMENTTI
Mepit kuulivat muun muassa, miten hallitus kohtelee ulkomaisia yrityksiä ja ohittaa parlamentin budjetin käsittelyssä.
UNKARILLA on edelleen paljon työtä tehtävänä, jos se aikoo saada käyttöönsä EU:n sille lupaamat varat. Tämä oli johtopäätös, kun ryhmä EU-parlamentaarikkoja kävi tällä viikolla Unkarissa tutustumassa, missä jamassa maalta vaaditut uudistukset ovat.
Talousarvion valvontavaliokunnan matkalle osallistui myös EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok).
Hänen mukaansa kaikista keskeisistä syistä, jotka johtivat niin sanotun ehdollisuusmekanismin käyttöönottoon, tulee edelleen signaaleja eri puolilta yhteiskuntaa. Unkari ei ole laittanut asioita kuntoon, vaikka on niin luvannut.
”Eri tahojen antaman informaation kesken on valtava ristiriita”, Sarvamaa sanoo.
OIKEUSVALTION ehdollisuusmekanismin tarkoituksena on suojata EU-varoja väärinkäytöltä jäsenmaissa, jotka eivät noudata oikeusvaltion periaatteita. Unkarin suhteen säädös otettiin käyttöön viime joulukuussa: jäsenmaat päättivät, että Unkarin koheesiorahoista leikataan 6,3 miljardia euroa vuoteen 2027 ulottuvalla budjettikaudella.
Unkarille ei myönnetä niitä eikä myöskään kesällä 2020 päätettyjä 5,8 miljardin euron elvytysrahoja, ellei Unkari laita toimeen kaikkiaan 27:ää uudistusta.
Euroopan parlamentilla ei sinänsä ole asiassa suoraa päätösvaltaa, mutta se on pitkin matkaa painostanut komissiota ja jäsenmaita toimimaan budjetin suojelemiseksi.
Unkarille rahat olisivat tarpeen, ja maa onkin aloittanut uudistukset. Se on luvannut tehostaa korruption torjuntaa ja poistaa julkisiin hankintoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Unkari on viime kuukausina jarruttanut Brysselissä useita sellaisia EU-päätöksiä, jotka vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Tuorein esimerkki on Euroopan rauhanrahaston kautta annettava aseapu Ukrainalle, minkä viimeisintä erää Unkari ei ole hyväksynyt. Lisäksi Unkari on kritisoinut EU:n tuoreinta pakotepakettia, jolla EU yrittää estää pakotteiden kiertämistä.
MEPPIVALTUUSKUNTA tapasi valtionhallinnon edustajien lisäksi myös kansalaisjärjestöjen ja median edustajia. Valtuuskunta tapaa ensi keskiviikkona EU-komission budjettikomissaarin Johannes Hahnin, jonka kanssa käydään läpi Unkarin matkan havaintoja.
Valtuuskunta kuuli ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvista mielivaltaisista toimista.
”Esimerkiksi yhdessä betonialalla toimivassa ulkomaisessa yrityksessä oli viime vuonna 1 200 tarkastusta. Unkarin valtio toimii tavalla, joka vie näiden yritysten liiketoiminnan kannattamattomaksi. Kuulimme useista tapauksista, joissa yritystä on tämän jälkeen lähestytty ja tarjouduttu ostamaan se selvään alihintaan.”
Valtuuskunta kuuli myös, miten Unkarin hallitus toimii valtion talousarvion kanssa. Kun budjetti on vuoden lopussa lopullisesti hyväksytty parlamentissa, hallitus voi tehdä siihen muutoksia pääministerin asetuksella – mikä viime vuonna tarkoitti 95:tä muutosta budjettiin ilman, että niitä tarvitsi enää kierrättää parlamentin kautta.
Unkarissa ovat kahdeksatta vuotta voimassa hallituksen valtaa kasvattavat poikkeusolot, jotka tekevät parlamentin ohittamisen mahdolliseksi. Ensin poikkeusolot asetettiin siirtolaiskriisin takia, sitten niitä jatkettiin koronapandemiassa ja nyt ne ovat voimassa Ukrainan sodan takia.
Sarvamaalle hallituksen edustaja oli perustellut käytäntöä niin, että hallitseva puolue Fidesz saisi joka tapauksessa muutokset läpi, koska sillä on parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö.
”Tämä on karmaiseva muistutus siitä, toimiiko valtiossa enää demokraattinen valvonta”, Sarvamaa sanoo.
SARVAMAAN mukaan Unkari on myös edistynyt EU:n edellyttämissä 27 uudistuksessa, kuva ei ole täysin synkkä.
”Ehdottomasti tärkeintä on ollut perustaa integriteettiviranomainen, jonka johtajan tapasimme, ja se oli yksi toiveita herättävistä tapaamisista. Hänellä on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta aika sitten näyttää.”
Integriteettiviranomaisen tarkoituksena on ehkäistä, havaita ja korjata EU-varojen hoitamista koskevia laittomuuksia ja sääntöjenvastaisuuksia.
Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 18.5.2023
