Hinta ei ole markkinoiden ainoa valtti, Maaseudun Tulevaisuus
8.11.2013
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta äänesti tiistaina oma-aloitemietinnöstä, jossa toimme esiin huolemme maidontuotannon haasteista vuoristoisilla seuduilla sekä mertentakaisilla alueilla EU:n maitokiintiön loppumisen jälkeen. Kiintiö on määrä lopettaa vuonna 2015.
Maantieteelliset haasteet näillä syrjäisillä seuduilla ovat huomattavat; tuotteiden pitkät kuljetusmatkat, jatkuvasti kauemmas pakenevat palvelut, epäsuotuisat tuotanto-olosuhteet ja niiden myötä markkinahintoja selvästi korkeammaksi karkaavat tuotantokustannukset uhkaavat kaikki osaltaan maidontuotannon jatkumista näillä alueilla. Tuotannon loppuessa korvaavaa elinkeinoa on todella vaikea löytää, ja maatalouden loppuessa alueen elinvoimaisuus kuihtuu.
Haasteet ovat turhankin tutun kuuloisia. Tosiasia on, että 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta tuotetaan C-tukialueilla. Kokonaistuotanto on laskenut viidentoista vuoden aikana kuusi prosenttia, ja laskun odotetaan jatkuvan. Luonnon tarjoamia olosuhteita ei aika muuta, ja markkinoiden vapauttamisella on vahva vaikutus kilpailuun. Viestini komissiolle oli selkeä: pohjoisten alueiden tuotantoakaan ei saa unohtaa.
Kiintiön poistumiseen valmistautuminen on jo aloitettu. Seuraavassa CAP-paketissa maidontuotannon tukeminen siirtyy kansallisen tuen alaisuudesta osaksi yhteistä maatalouspolitiikkaa, ja tuet maksetaan tuotantoon sidottuna.
Onneksemme meillä on markkinoillakin silti muutama valttikortti. Oikein pelattuna kädellämme on mahdollisuus taistella tasaväkisesti hinnalla kilpailevaa halpamaitoa vastaan.
Suomalaisen ruoan ytimessä olevat asiat, puhtaus ja laatu, tiivistyvät hienosti kotimaisessa maidossa. Laadukas ja monipuolinen raaka-aine antaa mahdollisuuden kattavaan jatkojalostamiseen, joka avaa uusia ovia. Pienten juustoloiden nousu on hyvä esimerkki erikoismarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Suomessa on huima määrä ammattitaitoa valmistaa laadukkaita, kansainvälisesti arvostettuja tuotteita, omista raaka-aineista kotimaisesti jalostettuna.
Myös mielikuvien tasolla maito on perinteisesti ollut omaa luokkaansa. Siihen kiteytyy puhtoisuus ja perinteisyys, ja se on määrittänyt maitotytön kaltaisia ikonisia hahmoja. Maito on kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria, valkea viininkorvikkeemme ruokapöydässä. Venäjälläkin ymmärretään jo hyvin suomalaisen maidon laatu ja siitä ollaan valmiita maksamaan.
Tulevaisuuden ruokatrendit maailmalla ovat liikkumassa hyvään suuntaan suomalaisten kannalta. Luonnollisuus ja laatu ovat lisäarvoa jo itsessään, ja nämä Suomen tuottajat taitavat.
Tätä tarinaa pitää myydä yli rajojen, mutta se ei saa kotimaassakaan unohtua. Viestiin on iskettävä kiinni vimmalla ja vietävä sitä eteenpäin.
Ennakkoluulottomille tekijöille ja yrittäjille on nyt käyttöä. Teknologinen kehitys, brändien luominen, erikoistuotteet ja idänkauppa luovat kaikki mahdollisuuksia vallata tilaa markkinoilta ja vastata ilmassa oleviin kysymyksiin ainakin osittain.
Haaste on kuitenkin selvä. Kotimaisuudella on oltava lisäarvoa, ja se lisäarvo on pystyttävä markkinoille näyttämään.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 8.11.2013.
