Helsingin Sanomat: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa valmistautuu uransa tärkeimpiin neuvotteluihin
(Kuva: Juha Roininen)
Kokoomuksen Petri Sarvamaa neuvottelee oikeusvaltiomekanismista, joka estäisi budjettirahojen väärinkäytön. Mekanismista on kiinni, jaetaanko EU:n satojen miljardien hätärahoitus.
”TÄMÄ on valtava juttu. Olisi kenen tahansa mepin uralla. Olen häränsilmässä, ja totta kai se kutittaa.”
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa istuu EU-parlamentin kahvilassa Brysselissä ja valmistautuu meppiuransa tärkeimpiin neuvotteluihin.
Tällä viikolla Sarvamaa on aloittanut urakkansa EU-parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltiota koskevasta lakiasetuksesta. Sen on tarkoitus estää EU:n budjettirahojen väärinkäyttö esimerkiksi korruptiosta tai tuomioistuinten puolueettomuusongelmista johtuen.
Oikeusvaltiomekanismi on itsessäänkin tärkeä, mutta neuvotteluihin liittyvä kytkykauppa vasta kiinnostava onkin. Mekanismi on kytketty yhteen heinäkuussa neuvoteltuun 750 miljardin euron elpymispakettiin ja EU:n seitsemän vuoden budjettiin. Lyhyesti: jos Sarvamaan neuvottelut epäonnistuvat, kenellekään ei tipu rahaa.
”Olen varma, että kun pääsemme marraskuun puoliväliin, niin puhelin on alkanut soida aika mielenkiintoisista osoitteista.”
KIISTAN ytimessä ovat Unkari ja Puola, joiden autoritaariseen kehitykseen Euroopan unioni on yrittänyt puuttua jo vuosia. Yksimielisyyttä vaativissa rangaistustoimissa Unkari ja Puola pelastavat toistensa selkänahan vuorotellen.
Sarvamaa on seurannut EU:n viime vuosien kehitystä huolestuneena. Hän istuu parlamentin budjettivaliokunnissa ja seuraa EU:n rahankäyttöä. Tilanne ei näytä hyvältä.
”Meidän yhteisestä pussistamme on mennyt satoja miljardeja euroja jäsenvaltiolle, joka näyttää meille keskisormea. Jäsenvaltio sanoo, että me tehdään täällä mitä halutaan. Teillä ei ole mitään aseita puuttua siihen, onko meillä korruptiota tai riippumatonta tuomioistuinta.”
Viime keväänä The New York Times uutisoi suurista määristä maataloustukia, jotka menivät Unkarin valtaapitäville ja suoranaiseen korruptioon. Samanlaisia kupruja löytyi esimerkiksi Tšekistä, Slovakiasta ja Bulgariasta.
Vuoden 2015 ja 2016 maahanmuuttokriisissä Unkarin pääministeri Viktor Orbán julkaisi kampanjan EU:n silloisia johtohahmoja vastaan. Koronakriisissä Orbán otti käyttöön poikkeuslain, joka tarjosi hänelle rajattomat valtaoikeudet. Median ja kansalaisjärjestöjen toiminta on rajoitettua.
Puolassa on vaarannettu riippumaton tuomioistuin muun muassa mielivaltaisilla eläkelaeilla. Ne on tuomittu EU-tuomioistuimessa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on heikentynyt.
Tuoreimmat tempaukset ovat parilta viime viikolta. Puola ja Unkari kertoivat perustavansa Brysseliin ajatushautomon, jonka tarkoituksena on käydä taistelua Brysselin ”liberaalia valtavirtaa” ja ”maahanmuuttomyönteisyyttä” vastaan. Orbán myös vaati oikeusvaltiosta vastaavan komissaarin eroa, koska tämä oli nimittänyt Unkaria lehtihaastattelussa ”sairaaksi demokratiaksi”.
SARVAMAA sai itse osansa viime toukokuussa, kun Unkari vaati häntä pyytämään anteeksi. Anteeksipyyntö koski Sarvamaan kommentteja Unkarin pandemiahätätilalaista.
Sarvamaan mukaan muun muassa tutkijoille ja medialle, kuten Helsingin Sanomille, esitetty anteeksipyyntökehotus oli ”systemaattinen ja tarkkaan mietitty osa Unkarin valtaapitävien strategiaa”.
”Hyvin samantyyppinen strategia ollaan nähty ja nähdään Venäjällä Kremlin taholta. Maalataan kuva isänmaan vihollisista, joilta valtaapitävä, tässä tapauksessa Unkarin Orbán, suojelee.”
Sarvamaa ei yllättynyt pyynnöstä, mutta tuli surulliseksi.
”Siinä kohtaa jälleen pysähtyy miettimään, että näin paha tilanne tosiaan on EU:n jäsenvaltiossa.”
SARVAMAAN neuvotteluita varjostavat Puolan ja Unkarin tuoreet uhkaukset. Elpymisrahoitusta varten jäsenvaltioiden pitää vielä kansallisesti hyväksyä siihen liittyvät budjettikatot. Molemmat maat ovat sanoneet, että jos oikeusvaltiomekanismi ei ole niille mieleen, parlamentit kaatavat elpymispaketin budjettipäätöksen.
Sarvamaa muistuttaa, että vaikka Puola ja Unkari ovat äänekkäimpiä, mekanismi torjuisi toteutuessaan kaikkien jäsenvaltioiden rikkomuksia ja poliittisia väärinkäytöksiä.
”Koskaan ei voida tietää, millaiset poliitikot nousevat valtaan missäkin. Samanlainen tilanne voi syntyä Suomessa, Saksassa tai vaikka Ruotsissa.”
Maanantaina alkaneissa neuvotteluissa yritetään hieroa kompromissia Euroopan komission alkuperäisen lakiluonnoksen, jäsenmaiden esityksen ja parlamentin kantojen välillä. EU-puheenjohtajamaa Saksa toi pöytään kompromissiesityksen, joka vesittää esimerkiksi Suomelle tärkeitä kohtia.
Sarvamaan ja toisen pääneuvottelijan, espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin puolustama parlamentin linja on ehdotuksista tiukin.
Saksan neuvotteluesityksessä mekanismi käynnistyisi vasta, jos rikkomus on todettu. Parlamentti haluaisi, että myös kasvanut uhka oikeusvaltiorikkomuksille voisi olla peruste. Parlamentti toivoo myös, että päätöksenteossa käytettäisiin käänteistä määräenemmistöä. Se tarkoittaa, että mekanismi etenee ellei enemmistö maita vastusta sitä.
OLI lopputulos mikä hyvänsä, kyseessä olisi ensimmäinen oikeusvaltiorikkomuksia käsittelevä laki, joka ei vaatisi yksimielisyyttä. Se olisi EU:ssa historiallista.
”Minulla ei valitettavasti ole mitään illuusiota siitä, että voisimme kokonaan pysäyttää tämän kehityksen. Meidän täytyy tehdä tämä asetus EU:lle, koska muuten pohja murenee kaikilta yhtä aikaa.”
Vaihtoehdot ovat rajuja. Sarvamaa näkee, että keskipakoisvoima vie kappaleita poispäin eikä unionilla ole välttämättä tulevaisuutta sellaisena kuin me sen tunnemme.
”Jos keskipakoisvoima jatkuu, niin emme tule enää olemaan samalla porukalla viiden tai kymmenen vuoden päästä.”
SARVAMAAN kotipuolue kokoomus on käynyt oman, pitkän taistelunsa Orbánin puoluetta Fideszia vastaan. Fidesz istuu kokoomuksen kanssa samassa eurooppalaisessa keskustaoikeiston puolueryhmässä EPP:ssä.
Kokoomus on ollut yksi aloitteentekijöistä, jotta Fidesz viimein erotettaisiin ryhmästä. Fideszin jäsenyys on jäädytetty, mutta lopullista äänestystä ei ole voitu järjestää koronan takia. Parlamenttiyhteistyö Fideszin kanssa on käytännössä katkennut.
”Viidessä vuodessa on tullut tilanne, että normaalissa keskustelussa on tullut seinä vastaan eivätkä he oikein katso silmiin. Poikkeuksiakin toki on”, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaa on ollut europarlamentaarikkona lähes yhdeksän vuotta. Sitä ennen hän työskenteli televisiotoimittajana ja kirjeenvaihtajana. Hän sanoo, ettei työ EU:n ytimessä turhauta, päinvastoin.
”Riski on, että EU jää globaalissa pelissä yksin. Siksi sen täytyy olla yhtenäinen, vahva ja voimakas. Sen puolesta haluan toimia”, hän sanoo.
”Se ei toimi, jos meidän perusarvojamme murennetaan ihan avoimesti ja pissataan silmään. Sanotaan, että otetaan rahat mutta ei meidän tarvitse vastata siitä. Se sotii kaikkea oikeuskäsitystä ja kohtuullisuutta vastaan.”
Juttu julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa, voit lukea sen täältä.
