Globalisaation kahdet kasvot, IL-blogi
2.9.2016
Globalisaatio luo kiistatta hyvinvointia ja työtä. Se on myös tutkitusti vähentänyt köyhyyttä. Ihmisten, tavaroiden ja ajatusten yhä nopeampi liikkuminen ja erikoistuminen muuttavat maailmaa pääasiassa parempaan suuntaan. Välillä muutokset tosin voivat olla rajujakin eikä niistä selviäminen aina ole helppoa.
Nokian ja Microsoftin alasajot, ja niiden perässä koko IT-alan irtisanomiset ovat koskettaneet suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa syvältä. 2010-luku on ollut yhtä Applen ja Androidin voittokulkua. Kolikon kääntöpuolella kärsijänä on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Yhä useampi ala kärsii halvemman työvoiman perässä muuttaneiden liiketoimintojen aiheuttamista irtisanomisista. Ohjelmisto- ja teknologia-ala on esimerkki alasta, joka on läpikotaisin kansainvälinen. Kaikki yritykset kilpailevat samoista asiakkaista ja työntekijöiden sijainnilla ja kulttuurisella taustalla ei kärjistäen juurikaan ole merkitystä.
Irtisanotut työntekijät ja heidän perheensä kokevat tämän kohtuuttomat vaikutukset. Kaikki tuki ja apu onkin tarpeen. Suomessa työttömyys on edelleen korkealla ja uuden työn löytäminen on kiven alla. Myös korkeakoulutettujen, joiden työmarkkina-asemaa on perinteisesti pidetty hyvänä, on tällä hetkellä vaikea työllistyä uudelleen. Takana voi olla 20 vuotta samassa yrityksessä ja samalla avoimista paikoista kilpailee suuri joukko ihmisiä samalla kokemuksella ja koulutuksella.
Suurten, globalisaatiosta tai talouskriisistä johtuvien irtisanomisten kohdalla on kuitenkin yksi ylimääräinen korsi käytettävänä: EU:n globalisaatiorahasto. Työ- ja elinkeinoministeriö voi hakea EU:lta lisätukea, jonka avulla pyritään nopeuttamaan irtisanottujen pääsyä kiinni takaisin työelämään.
Nokian irtisanomisten seurauksena Suomelle on myönnetty tukea jo kaksi kertaa, ohjelmistoalalle samoin. Myös Perloksen ja Rauman telakan irtisanomisten jälkeen saatiin tukea. Tällä hetkellä Euroopan parlamentissa on käsittelyssä Microsoftin irtisanomisia koskevan hakemus, jossa olen pääneuvottelijana. Suomeen on tulossa noin 5,4 miljoona euroa EU-rahaa.
Raha ei kuitenkaan kasva puussa. Se pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Kasvokkain annetulla koulutuksella, tuella ja avulla on aikaisemmin saatu Suomessa hyviä työllistymistuloksia aikaan. Olen iloinen, että tämä on Suomessa otettu huomioon ja näitä tarjotaan myös Microsoftin irtisanotuille työntekijöille.
Lisäksi Suomi hyödyntää globalisaatiorahaston yhteyksiä muiden kansallisten ja EU:n ohjelmien kanssa. Irtisanottuja myös rohkaistaan hyödyntämään vapaan liikkuvuuden tuomia moninkertaisia mahdollisuuksia, mikä lisää todennäköisyyttä löytää uusi työpaikka. Tämä on mielestäni esimerkillistä ja erittäin tärkeää ottaen huomioon Suomen vaikea työllisyys- ja taloudellinen tilanne.
EU edistää markkinataloutta, vapaakauppaa ja kilpailua sillä perusteella, että se kasvattaa yhteistä hyvinvointia isossa mittakaavassa. Itsekin seison näiden periaatteiden takana. Näin syntyvää hyvinvointia on kuitenkin reilua jakaa myös globalisaatiosta kärsiville.
Julkaistu IL-blogissa 2.9.2016.
