Ajankohtaista

Euroopassa on oligarkkeja omastakin takaa – nyt EU-parlamentti haluaa heidän näppinsä irti yhteisistä varoista

23.3.2022

Maatalous- ja aluetukia valuu EU:ssa myös poliittisten johtajien lähipiireille. Parlamentti vaatii meppi Petri Sarvamaan laatimassa mietinnössä, että komissio puuttuu rahan jakamiseen eurooppalaisille oligarkeille.

Joihinkin Euroopan maihin on kehittynyt viime vuosina ”ennennäkemättömiä oligarkkirakenteita”, joissa on mukana hallitusten jäseniä ja korkean tason poliitikkoja.

Näin sanotaan EU-parlamentin mietinnössä(siirryt toiseen palveluun), josta mepit äänestävät huomenna täysistunnossaan. Mietinnön esittelijä on suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok, EPP.) Siinä vaaditaan komissiota ehkäisemään budjettivarojen päätymistä vääriin käsiin nykyistä tehokkaammin.

Runsaat sata miljardia euroa EU:n budjettivaroja käytetään vuosittain maatalous- ja aluetukiin. Niiden on tarkoitus tukea maanviljelijöitä tuottamaan ja alueita kehittymään. Satojen miljoonien eurojen tukivarat menevät kuitenkin vääriin käsiin.

Vaikka petokset ovat vähentyneet aiemmasta, vuoden 2020 budjetista vilpillisiin tarkoituksiin upposi runsaat 370 miljoonaa euroa(siirryt toiseen palveluun) eurooppalaisten veronmaksajien rahaa.

Petoksia on monenlaisia – väärennettyjen liiteasiakirjojen käyttö, julkisista kilpailutuksista laistaminen, hankkeen ylihinnoittelu, eturistiriidat tai korruptio.

Useissa maissa on esimerkiksi käytetty Euroopan maaseudun kehittämisvaroja yksityishuviloiden(siirryt toiseen palveluun) rakentamiseen poliittisille päättäjille. Tšekissä ja Puolassa puolet kaikista julkisista sopimuksista tehtiin vain yhden tarjoajan kanssa vuonna 2019.

EU-komissio tekee valvontamekanismien tarkastuksia ensi vuonna viidessä jäsenmaassa eli Bulgariassa, Romaniassa, Puolassa, Kyproksella ja Maltalla. Tarkoitus on varmistaa, että järjestelmät pystyvät luotettavasti paljastamaan eturistiriidat.

Maataloustukia itselle tai lähipiirille

Osa vääryyksillä hankituista rahoista päätyy vallanpitäjiä lähellä olevien ihmisten taskuihin. New York Times(siirryt toiseen palveluun) selvitti muutama vuosi sitten maatalousvarojen käyttöä yhdeksässä EU-maassa. Räikeimmät korruptiotapaukset löytyivät Unkarista ja Tšekistä.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on keskittänyt ja jakanut vaurautta lähipiirilleen maataloustukien kautta. Maan oppositio väittää(siirryt toiseen palveluun) hänen käyttävän EU-tukia hyväkseen myös huhtikuun vaaleissa.

Tšekin entinen populistinen pääministeri Andrej Babiš taas on käyttänyt veroparatiisirahoitusta kiinteistöjen hankkimiseen Ranskasta taannoisten Pandoran papereiden paljastusten mukaan. Maanantaina hänen kerrottiin joutuvan oikeuteen(siirryt toiseen palveluun) EU-maatalousvarojen väärinkäytöstä.

Bulgariassa EU:n syyttäjänvirasto pidätti(siirryt toiseen palveluun) viime viikolla entisen pääministerin Boyko Borissovin lähipiireineen korruptioepäilyjen vuoksi yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Borissov ja muut ministerit vapautettiin vuorokauden vangitsemisen jälkeen, ja heidän osallisuutensa tutkinta on kesken.

Bulgariassa on epäselvyyksiä sekä maataloustukien, koheesiovarojen että koronapanedemian hoitoon tarkoitettujen elpymisvarojenkin käytössä.

EU:n maatalousvarojen jakaminen on Sarvamaan raportin mukaan ”epätasaista” Unkarissa, Tšekissä, Bulgariassa, Slovakiassa ja Romaniassa. Sikäläinen järjestelmä suosii suuria tiloja. Niiden omistajilla on toisinaan läheiset suhteet kotimaassaan vallassa oleviin poliittisiin puolueisiin.

– EU-varojen valvonnan yksi keskeisistä ongelmista on se, että voimassa olevat asetukset eivät anna mahdollisuutta selvittää aukottomasti, ketkä rahaa ohjaavat ja minne, Sarvamaa tiivistää.

Uusi tietokanta käyttöön

Yksi parlamentin keskeisiä vaatimuksia on, että EU:hun luodaan yhteinen ja yhteentoimiva valvontajärjestelmä. Tietokantaan kirjattaisiin tiedot kaikista jäsenmaista samalla, vertailtavalla tavalla.

Parlamentti pyytää komissiota tiukentamaan varainhoitoasetuksen sääntöjä niin, että myös rahoitusvirtoihin vaikuttavat vikamiehet voidaan tunnistaa kussakin jäsenmaassa.

Lisäksi mepit haluavat, että budjetin käyttöä koskeviin lakeihin lisätään tarkka määritelmä ammatillisesta eturistiriidasta.

– Ettei pääse käymään niin, että jossain jäsenvaltiossa sama henkilö istuu molemmilla puolilla pöytää eli esimerkiksi että päättäjä saa bulvaaniyhtiöiden kautta etuja, joista hän itse tekee päätöksen, Sarvamaa kuvailee.

”Ammattiin perustuva eturistiriita” on myös sellainen, jossa hallintovirkamies pääsee ”peukaloimaan päätöksiä” ja esittelemään niitä hallitukselle. Näitä porsaanreikiä parlamentti haluaa nyt Sarvamaan mukaan tukkia.

Mikä oligarkki?

Oligarkia eli harvainvalta tarkoittaa hallintoa, jossa valta kasaantuu pienelle syntyperään tai varallisuuteen perustuvalle eliitille.

Neuvostoliiton romahdettua rikastuneita teollisuusmiljardöörejä kutsutaan Venäjällä oligarkeiksi, koska he käyttävät valtaa demokraattisen järjestelmän ulkopuolella.

Myös Ukrainassa on ryhmä bisnespohattoja, jotka rikastuivat ja saivat poliittista valtaa maan itsenäistyttyä Neuvostoliitosta 1991.

World Population Review -verkkosivuston(siirryt toiseen palveluun) mukaan maailmassa on tänä vuonna kymmenen maata, joiden valtiomuoto on oligarkia.

Millaista EU:n oligarkia on?

EU-alueella oligarkit ovat hienovaraisemmin järjestäytyneet kuin ”virallisissa” harvainvalloissa, Sarvamaa kuvailee. EU:ssa toisin kuin Venäjällä vallan ja varojen hivuttaminen tapahtuu demokratian ja länsimaisen lainkäytön piirissä.

– Se tapahtuu sillä lailla, että tietyille tahoille keskittyy valtavasti omistuksia. Nämä niin sanotut oligarkit tai sellaisiksi pyrkivät ihmiset toimivat niin, että he perustavat erilaisia peiteyhtiöitä ja pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin usein epäsuorasti, jotta rahoja päädyttäisiin jäsenvaltioissa ohjaamaan näille heidän yhtiöilleen.

EU:n poliittisissa yhteyksissä harvainvalta-termiä käytetään, kun halutaan osoittaa varakkaiden ja arvovaltaisten tahojen poikkeuksellisen suurta vaikutusta sekä talous-, rahoitus- ja teollisuusalan johtavien toimijoiden valtaa.

Parlamentti äänestää Sarvamaan mietinnöstä torstaina. Todennäköisesti se menee läpi. Valiokuntakäsittelyssä sitä kannatti 42 edustajaa ja vastusti kolme laitaoikean ID-ryhmän meppiä eli yksi tsekki ja kaksi ranskalaista.

Korjattu tekstiin 24.3. klo 8:38 Unkarin vaalien ajankohta huhtikuuksi. Alunperin jutussa kerrottiin niiden olevan syksyllä.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een asti.

Aiheesta lisää:

Kolumni julkaistu Yle Uutisissa  23.3.2022