Viimeksi tehtyä

Euroopan parlamentin vihreää palapeliä kootaan jatkuvasti uudelleen – uusi metsästrategia etenee

Metsien käyttö halutaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä asettaa lähestulkoon minimiin.

Yksi parlamentaarisen työni kulmakivistä on suomalaisen kestävän metsänhoidon puolustaminen. Äkkiseltään asia voi kuulostaa yksinkertaiselta: suomalaiset metsänhoitokäytänteet ja tutkimus ovat korkeatasoisia ja tätä osaamista luulisi arvostettavan eurooppalaisissa päättävissä pöydissä.

Todellisuudessa tämä tehtävä ei ole yksioikoista nähnytkään, sillä ympäristö- ja ilmastokeskustelun kiihtymisen myötä kaikenlainen metsien käyttö on alettu nähdä Euroopassa enemmän tai vähemmän uhkana.

Olin vuonna 2020 pääneuvottelijana Euroopan parlamentin metsästrategiassa. Tuolloin metsästrategian muotoilu onnistui Suomen näkökulmasta todella hyvin ja neuvottelun osapuolet läpi ryhmärajojen olivat tyytyväisiä.

Euroopan parlamentin vihreää palapeliä kuitenkin kootaan jatkuvasti uudelleen. Nyt parlamentin uusi kannanotto metsästrategiaan on työlistallani, sillä olen raportissa ryhmäni EPP:n neuvottelija.

Tämä tarkoittaa sitä, että johdan Euroopan parlamentin suurimman ryhmän linjaa raportin valmistelussa.

Monet asiat ovat pysyneet neuvotteluissa samankaltaisina, mutta myös uusia sävyjä on noussut pintaan.

Tärkein tavoitteeni näissä neuvotteluissa on ollut pitää strategia nimenomaan strategian tasolla – komissio löytää kyllä keinonsa yksityiskohtaiselle metsiin liittyville sääntely-yrityksille ilman parlamentin kannustustakin.

Toistaiseksi näyttää, että tälle raportille on löytynyt parlamentin sisältä myös hyvä yhteistyön henki, jossa ymmärretään metsien moniulotteinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Valitettavasti tämä ei ole enää itsestäänselvyys, sillä metsien käyttö halutaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä asettaa lähestulkoon minimiin.

Samaan aikaan puutuotteiden kysyntä jatkuu, ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa mutkistaa puutuotteiden myyntiasetelmaa entisestään.

Tämän vuoksi olen pitänyt neuvotteluissa esillä näkökulmaa, jossa metsäteollisuudelle annetaan tilaa toimia, jotta parhaat, ilmastotyötä tukevat käytänteet voivat ylipäätänsä muodostua.

Tulemme äänestämään uudesta metsästrategiasta päävaliokunnassa ensi viikolla juuri ennen kuin parlamentti tyhjenee kesälomien ajaksi. Tekeminen jatkuu täydellä tohinalla syksyllä, kun raportti etenee äänestykseen täysistunnossa.

Olin hyvin otettu, kun pitkäaikainen työni metsien puolesta noteerattiin ja voitin hiljattain maa- ja metsätalouskategorian vuoden europarlamentaarikko -palkinnon.

Palkinto oli osoitus siitä, että vaikka suomalaisten osaamisen ja sekä hiljaisen että tutkitun tiedon tuominen neuvottelupöytiin ei aina ole helppoa, sitä tarvitaan nyt ja tulevina vuosina enemmän kuin koskaan.

En usko, että olisin voittanut tätä palkintoa ilman suomalaisten metsäosaajien tukea. Työni jatkuu sekä metsästrategian että muiden metsiin liittyvien aloitteiden parissa, ja tässä työssä suomalaisten metsäasiantuntijoiden kullanarvoinen tuki on ratkaisevan tärkeässä asemassa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa