Ajankohtaista

EU:n tulevaisuus ratkeaa pitkän aikavälin budjettineuvotteluissa, Akavalainen

31.8.2018

Olen vankkumaton Euroopan yhdentymisen kannattaja. Rauha on vallinnut vuodesta 1945 lähtien. Euroopan Unioni ei ole yhdentekevä, oli sen järjellisyydestä mitä mieltä tahansa. On arvioitu, että ilman EU:ta alueen talous voisi olla jopa viisi prosenttia nykyistä pienempi. Itse arvostan sisämarkkinoiden, vapaan liikkuvuuden, nuorisovaihdon ja tieteen luomaa talouskasvua, mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Niihin kannattaa panostaa.

EU on tapa rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Tätä tapaa pitää välillä kuitenkin tarkistaa ja tarpeen vaatiessa oikaista. Kohtaamamme polttavat haasteet kuten Brexit, maahanmuutto, turvallisuus ja populismi ovat osoittaneet korjausliikkeen olevan paikallaan. Yhteisen lainsäädännön lisäksi on tarkasteltava yhteistä budjettia. Nyt käynnissä olevat neuvottelut EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat tilaisuus, jota ei saa hukata.

Euroopan komission toukokuussa antaman esityksen mukaan vuosien 2021-2027 yhteenlasketut EU-budjetit voisivat olla korkeintaan 1135 miljardia euroa. Noin 162 miljardia per vuosi. Eniten euroja käytettäisiin yhä koheesio- ja maatalouspolitiikkaan. Samalla komissio rakentaisi eurooppalaisille parempaa tulevaisuutta investoimalla nykyistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, rajavalvontaan, sisäiseen turvallisuuteen, koulutusvaihtoon sekä kehitys- ja ulkopolitiikkaan.

Lisäksi ehdotetaan, että Unioni voisi etsiä tarvittavia lisätuloja hiilidioksidipäästöistä ja kierrättämättömästä muovijätteestä. Käytettävä budjetti kartutettaisiin kuitenkin edelleen suurimmaksi osaksi EU-maiden jäsenmaksuilla.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka valvoo EU-rahojen käytön lainmukaisuutta ja tehokkuutta, esitti heinäkuussa komission rahoituskehysehdotusta ruotivan tiukan analyysin. Siinä huomautetaan, että komission ehdotus annettiin ennen kuin EU:n seuraavan vuosikymmenen tavoitteista on sovittu. Monivuotinen budjetti tulee siis käytännössä rajoittamaan Eurooppa 2020 -strategian seuraajaa ja seuraavan, kevään 2019 europarlamenttivaalien jälkeen valittavan, komission työtä.

Jäsenmaat vielä hienosäätävät omia näkemyksiään komission pitkän aikavälin budjettiehdotukseen. Varmaa kuitenkin on, että jäsenmaksuihin perustuva rahoituskehys vie huomion numeroihin ja valtionvarainministeriöiden yksisilmäiseen plus- ja miinussarakkeiden vertailuun näissäkin neuvotteluissa. Vaikka tärkeämpää olisi keskittyä siihen, mitä budjetilla halutaan saavuttaa. Tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat ainoat löyhät ohjenuorat, joihin on sitouduttu.

EU on isojen haasteiden äärellä. Maanosamme turvallisuuteen ja maahanmuuton aiheuttamiin paineisiin kannattaa vastata yhdessä. Ei siis jäädä tuuliajolle ja tarkastella pelkkiä summia suurennuslasilla. EU:n seuraavan rahoituskehyksen pitää toimia tehokkaammin ja saada aikaan parempia tuloksia verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki jäsenmaat toimivat yksin. Se ei kuitenkaan ole mahdollista ilman asetettuja tavoitteita. Muuten emme voi tietää, mitä niiden saavuttamiseksi tarvitaan.

Päällä olevissa rahoituskehysneuvotteluissa on siis kyse sekä rahasta mutta varsinkin Euroopan tulevaisuudesta. Neuvottelut vaikuttavat entistäkin enemmän eurooppalaisten 2020-lukuun, kun samalla päätetään ainakin osittain EU:n strategiasta ja prioriteeteista. Jäsenmaiden on löydettävä sopu ensi kevääseen mennessä. Muuten Euroopan suunta ratkeaa sattumalta ja myöhässä.

Julkaistu Akavalaisessa 31.8.2018