Ajankohtaista

EU:n pitää tehdä vähemmän mutta parempaa

9.4.2014

Euroopan unionin merkitys Suomelle on valtava. Kohta 20 vuotta kestänyt jäsenyytemme on tuonut Suomelle kansainvälistä asemaa, vakautta, maailman suurimmat sisämarkkinat ja yhteisen valuutan. Hyvinvointi on lisääntynyt, vaikka sitä ei turuilla ja toreilla hevin mielletä EU:n ansioksi. Tilastot ja tosiasiat ovat kuitenkin selviä. Suomi on saanut suuren toimintaympäristön, jossa demokraattiset valtiot jakavat samat arvot ja säännöt.

Samaan aikaan kansa puhuu vieläkin kurkkudirektiivistä. On puhunut kohta 20 vuotta. Sitkeästi elävät esimerkit EU:n turhuudesta ja suoranaisesta järjettömyydestä eivät lähde kulumallakaan. Huonot päätökset muistetaan ja hyvät otetaan annettuina. Sellaisia me ihmiset olemme.

Suomalaisten selvä enemmistö kuitenkin kannattaa EU-jäsenyyttä. Tänä vuonna jo toinen syntymästään lähtien EU-kansalaisina varttunut ikäluokka tulee täysi-ikäiseksi. Kannattaa siis miettiä ennen kaikkea sitä, mitä haluamme unionilta tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden EU:n täytyy kyetä ratkomaan isoja asioita ja jättää pienet kansallisvaltioiden oman päätöksenteon varaan. Isoja asioita ovat sellaiset asiat, jotka koskevat kaikkia EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia yhtä aikaa. Sellaisten asioiden yhdessä ratkomisesta voi olla Suomelle myös eniten hyötyä, koska yhdessä olemme vahvempia. Mitä pienempi valtio, sen vaikeampaa sen olisi saada yksin tahtoaan läpi Euroopan unionin ulkopuolelta käsin. Yhdessä valtiot taas voivat olla paljon enemmän kuin niiden yhteenlaskettu summa.

Isoja tulevaisuuden asioita ovat:

 

Energia

Miten turvaamme katkeamattoman energiansaannin? Energiapolitiikassa EU:n pitää välttää yksittäisten tuotantomuotojen liiallista painottamista. Meidän ei myöskään pidä olla riippuvaisia yksittäisten valtioiden energiatoimituksista. Kuten nyt olemme liian riippuvaisia Venäjän energiasta. Energiariippuvuus halvaannuttaa niin koko EU:n kuin Suomen kaltaisen pienehkön maan riippumatonta päätöksentekoa. Tämä vaikeuttaa mm. jämäkän yhteisen ulkopolitiikan tekemistä. Näistä syistä EU tarvitsee tehokkaampaa energiapolitiikkaa, joka tunnustaa paremmin tosiasiat. Toisin päin saman asian voi sanoa niinkin, että liian vihreä energiapolitiikka on haitaksi niin taloudelle kuin turvallisuudelle.

 

Turvallisuus

Itse näen unionin suurimpana saavutuksena rauhan. EU:n ytimestä, Saksan ja Ranskan rajalta on levinnyt koko Eurooppaan jo liki 70 vuotta kestänyt rauhan tila. Näin ei koskaan aiemmin Euroopan historiassa ole ollut. Eikä tämä ole mikään itsestäänselvyys.

EU:n sisäisen rauhan tae on demokratia. Ja kuten tiedämme, Euroopassa voi edelleen nousta poliittisia voimia, jotka ovat valmiita venyttämään demokratian käsitettä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Puhumattakaan poliittisista voimista, jotka jo nyt avoimesti kuuluttavat EU:n hajottamista.

Samaan aikaan itänaapurissamme kasvaa voima, joka on todella huolestuttava. Venäjän demokraattinen kehitys pysähtyi jo vuosia sitten, ja viime vuosien suunta on ollut nopeasti ja voimakkaasti demokratian vastainen.

Tällaisessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että vaalimme EU:ssa aktiivisesti omia demokraattisia arvojamme – siis kaikkien jäsenvaltioiden demokraattisia arvoja. EU-maiden turvallisuus on yhteistä ja jakamatonta, tai muuten sitä ei ole. Viime aikojen tapahtumat ja Venäjän käytös ovat jo herättäneet EU:n. Toivottavasti ne johtavat nopeasti tämän turvallisuuden ytimen ymmärtämisen ja korostamisen aikaan.
Sotilaallista turvallisuutta EU ei meille anna. Sitä varten on Nato, johon Suomen pitäisi joka tapauksessa liittyä mahdollisimman pian. Tämä tarkoittaa sitä, että Nato-jäsenyyden poliittinen tunnusteleminen pitäisi jo olla käynnissä, koska liittyminen ei tapahdu yön yli.

Kannattaa muistaa, että Suomen valtiojohto käynnisti EU-jäsenyyshankkeen ennen kaikkea turvallisuussyistä. Sitä ei vain saanut kertoa kansalle, kuten silloisen tasavallan presidentin, Mauno Koiviston löylyissä olleet päätoimittajat ovat todistaneet. Turvallisuuden hakeminen jäi puolitiehen, koska Euroopassa vallitsi turvallisuuspoliittinen suojasää.

 

Talous

Taloudessa olennaisinta, mitä EU:n kannattaa tehdä, on talouden mahdollistaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n pitää edelleen pyrkiä kaupan esteiden poistamiseen sisämarkkinoillaan. Tämä taas edellyttää nimenomaan uusia säännöksiä, joilla jäsenvaltioiden sääntelyä yhdenmukaistetaan. Se on sitä kuuluisaa integraatiota eli yhdentymistä. Se taas on aivan eri asia kuin kaiken sääntelyn purkaminen.

Kaiken sääntelyn purkaminen palauttaisi jäsenvaltiot lähtöruutuun. Talous hidastuisi. Sen sijaan suoraviivaisemman, vapaita sisämarkkinoita edistävän sääntelyn laatiminen on juuri sitä järkevää sääntelyä. Mutta samaan aikaan EU:n pitää pystyä luopumaan turhista lakihankkeista.

EU:n pitää siis tehdä vähemmän mutta parempaa.

 

Pankkivalvonta

Pankkien pitää toimia EU:n alueella samoilla säännöillä ja saman valvonnan alla.
Yhdysvalloissa yksi viranomainen valvoo keskitetysti kaikkea pankkitoimintaa, joka toimii samoilla säännöillä. EU:ssa on tehty viime vuodet hartiavoimin töitä, jotta unioniin on saatu lainsäädäntöpohja ja yhtenäiset säännöt kestävän ja läpinäkyvän pankkitoiminnan tueksi, ylilyöntien välttämiseksi. Nyt meidän täytyy pitää huoli siitä, että luotua pankkivalvontajärjestelmää myös käytetään.

 

Liikenne ja tietoliikenne

Eurooppalaisen liikenneverkon – niin fyysisen kuin tiedonkulun – merkitys kasvaa hyvin nopeasti. EU-politiikassa yhteisen liikennepolitiikan painoarvo on nyt nousussa. Onnistuneilla painotuksilla eurooppalaisen liikenneverkon rakentamiseen voidaan auttaa koko Eurooppaa talouden, työpaikkojen ja näin ollen hyvinvoinnin lisäämisessä.

 

Mahdollisuuksien luominen

Kaikessa edellä kuvaamassani on kyse mahdollisuuksien luomisesta. Siitä, mitä hyvää voidaan saada aikaan. Tehdään pienestä isoa. Puretaan turhaa sääntelyä ja kasataan säädökset yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi.

Hyvä esimerkki fiksusta sääntelystä olisi digitaalisten sisämarkkinoiden luominen. Jos koko EU:n alueella olisi viimein yksi, yhteinen lainsäädäntö sähköiseen kaupankäyntiin, helpottaisi se suuresti yritysten toimintaa. Aivan erityisesti tämä hyödyttäisi Suomen kaltaista maata.

Toinen hyvä esimerkki EU:n suurista mahdollisuuksista on tutkimuksen ja kehityksen edistäminen. EU:n alueella tutkimukseen ja kehitykseen investoidaan eniten maailmassa. Horizon 2020 -ohjelma lisää lähivuosina panostusta entisestään. Tämä on oikein käytettynä merkittävä kasvuruiske. Tutkimusta ja kehitystä edistää osaltaan sekin, että EU mahdollistaa miljoonien nuorten opiskelun toisessa jäsenvaltiossa.

Näin Euroopan unioni toimii. Kukaan ei saa kaikkea, eikä kukaan menetä kaikkea. Mutta kaikki saavat lopulta vähän enemmän kuin saisivat yksin. Varsinkin, jos EU tekee vähemmän mutta parempaa.

Se taas edellyttää parhaiden henkilöiden valitsemista eurooppalaiseen päätöksentekoon. Varsinkin, kun kyse on kansallisten etujen ajamisesta. Sitähän tämä kaikki on, yhdessä ja erikseen.