Ajankohtaista

EU:n on näytettävä tietä kauppapolitiikassa, IL-blogi

3.2.2017

Kansainvälinen kauppapolitiikka on historiallisessa taitekohdassa. Sen takaa Yhdysvaltojen presidentti. Donald Trump veti heti virkakautensa alkajaisiksi maansa pois Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta TPP:sta. Lisäksi hän on uhannut neuvotella uusiksi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n. Myös EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n tulevaisuus näyttää äärettömän epävarmalta.

Trump hylkäsi presidentin asetuksella muun muassa Australian, Japanin, Malesian, Meksikon, Perun ja Vietnamin kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen, koska piti sitä amerikkalaisten työläisten etujen vastaisena. Teon välittömien taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan pieniä. Trumpin huolellisesti allekirjoittaman käskyn laajempi maailmanpoliittinen merkitys on kuitenkin huomattava.

Trump on vastustanut vapaakauppasopimuksia vuosikymmenten ajan. Hänen ajamansa poliittinen linja ei ole yllätys. Taustalla on lyhytnäköinen yritys suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta.

Yllättävää sen sijaan on, että kaikista maailman päämiehistä juuri Yhdysvaltojen presidentti suhtautuu vastahakoisesti vapaakauppaan ja globalisaatioon. Yhdysvallat on 1930-luvun suuresta lamasta ja toisesta maailmansodasta lähtien johtanut monenkeskisiin vapaakauppasopimuksiin perustuvaa maailmanlaajuista taloudellista integraatiota.

Yhdysvallat oli merkittävässä roolissa heti toisen maailmansodan jälkeen solmitussa tullimaksuja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa GATT:ssa ja myös sen 1994 syntyneessä perillisessä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa. Tarkoituksena oli luoda kaikille maille tasapuoliset mahdollisuudet käydä kauppaa alentamalla tulleja ja muita kaupan esteitä.

Maailmankauppa on GATT:n ja WTO:n myötä kasvanut huikeasti. Samalla yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja talouskasvu ovat vähentäneet köyhyyttä, parantaneet elintasoa ja lisänneet vakautta. Tämän voi todeta vertailemalla esimerkiksi niitä kehitysmaita, jotka ovat osallistuneet erilaisiin vapaakauppajärjestelyihin ja niitä, jotka nojaavat suljettuun talouteen.

Amerikalle suotuisempien kauppasopimusten neuvottelun lisäksi Trump on uhannut korottavansa tulleja erityisesti Kiinasta ja Meksikosta tuleville tuotteille. Se, että tämä on WTO:n sääntöjen vastaista, ei haittaa. Trumpin mukaan myös WTO on katastrofi, josta Yhdysvallat voi erota.

Paluu tiukasti kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvaan järjestelmään ja kansainvälisten järjestöjen näivettyminen olisi kuitenkin kaikkien kannalta kohtalokasta. On totta, että Dohan kehityskierros on saanut WTO:n vaikeuksiin. Yhdysvaltojen eroaminen olisi lopun alku nykyiselle yhteisiin sääntöihin perustuvalle kansainväliselle kauppajärjestelmälle.

Amerikkalaisten voimakas kotimaisen tuotannon, työpaikkojen ja talouden näennäinen suojelu tulleja ja muita kaupan esteitä käyttämällä voi johtaa taloudellisen keskinäisriippuvuuden murenemiseen maailmanlaajuisestikin. Ulkopolitiikan näkökulmasta sulkeutuneen ja sisäänpäin käpertyvän ajattelun leviäminen kansainvälisen kaupan ulkopuolelle olisi hirvittävää.

Varmaa on, että epävakaus lisääntyy sitä nopeammin mitä enemmän maailmanpolitiikka perustuu pelkästään kahdenvälisiin suhteisiin. Se olisi Suomen kannalta katastrofi. Siksi meidän täytyykin nyt itse toimia eikä vain toivoa parasta.

Syksyllä viimeisiä allekirjoituksia vaille valmis EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA tyssäsi Belgian ranskankielisen alueen Vallonian vastustukseen. Lopulta sielläkin ymmärrettiin sopimuksen tuomat hyödyt. Tämä farssi ei saa kuitenkaan toistua enää 15.2. Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa. Meidän on otettava kynä kauniiseen käteen ja osoitettava maailmalle, että pystymme ja haluamme toimia. CETA on eurooppalaisten ja kanadalaisten mahdollisuus edistää vakautta ja osoittaa, mihin suuntaan me haluamme kansainvälistä järjestelmää viedä.

Julkaistu IL-blogissa 3.2.2017