Ajankohtaista

Euroopan parlamentin ja komission kaudet kääntyvät hiljalleen kohti loppusuoriaan.

Tällä kaudella metsäaloitteiden suhteen on todella haluttu painaa kaasua pohjaan. Viime vuosien mittaan pöydällä olleiden aloitteiden listaus on hengästyttävä: käsittelyssä ovat olleet muun muassa metsä- ja biodiversiteettistrategiat, ennallistamisaloite, taksonomia, uusiutuvan energian kriteerit, lulucf, metsäkatoasetus ja hiilisertifioinnit. Tänä vuonna komissiolta odotetaan kahta tärkeää metsiin liittyvää aloitetta, jotka liittyvät maaperän terveyteen sekä metsien monitorointiin.

Kansalliset metsämme ja niiden käyttö ovat päätyneet kansallisen ja EU-lainsäädännön arvaamattomaan ristipaineeseen, jonka lopputulemaa voidaan vain spekuloida.

Tämän kaiken valossa positiivista on, että Euroopan unionin neuvoston kiertävän puheenjohtajuuden vahtivuoro tuli vuoden alusta Ruotsille. Naapurimaamme painopisteet ovat muun muassa turvallisuus, kilpailukyky, energia- ja vihreä siirtymä sekä oikeusvaltioperiaate. Suomen näkökulmasta tämä listaus kuulostaa hyvältä.

Lisäksi Ruotsi on ollut agendallaan selväsanainen myös metsien suhteen: maa aikoo valvoa EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa tarkemmin kestävyyden kolmen eri ulottuvuuden toteutumista. On siis syytä odottaa, että naapurimme nostaa myös metsätalouden sille kuuluvaan asemaan.

Näiden lisäksi Ruotsi järjestää kautensa aikana metsiin liittyviä tapahtumia esimerkiksi biokiertotalouteen liittyen.

Jäsenvaltio voi halutessaan nostaa puheenjohtajakautensa aikana agendalle suurten linjojen ohella itselleen ja meille Pohjoismaille erityisen tärkeitä teemoja. Toivottavaa olisi, että Ruotsin kaudesta jäisi käteen Pohjoismaiden vahvempi kädenjälki metsiin liittyvässä lainsäädännössä aiempaa huomattavasti enemmän.

Jos Ruotsi onnistuu kautensa aikana kuljettamaan kansallisesti merkittäviä metsäasioita parempaan suuntaan suurten poliittisten linjojensa mukana, Suomella voi olla naapurimaaltaan paljon opittavaa. Vielä emme toki tiedä, miten Ruotsi lopulta taktikoi esimerkiksi ennallistamisasetuksen eteenpäin viemisen kanssa. Mutta ei se sitä ainakaan edistää halua.

Päällimmäisenä Suomen lähitulevaisuuteen EU:ssa tulevat vaikuttamaan eduskuntavaalit. Tulevan hallituksen on oltava perillä kansallisen lainsäädännön ja metsiin liittyvien hankkeiden tilasta sekä oltava hereillä sen suhteen, että EU:sta tuleva lainsäädäntö on riittävän linjassa kansallisen osaamisen kanssa.

Tämän ei tarvitse johtaa siihen, että Suomi tulisi lopulta neuvottelupöytiin mustavalkoisilla metsäkannoilla, vaan perustelluilla näkemyksillä, jotka antavat myös teollisuudelle tilan sopeutua uuteen lainsäädäntöön ja kehittää uusia innovaatioita.

Näitä asioita EU:n metsävuosi 2023 tarvitsee siirtyäkseen kohti tasapainoisempaa lopputulosta.

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.1.2023.