EU ottanut lyijyhaulit tikunnokkaan – uusi lyijyhaulikielto uhkaa ampumaratoja ja reserviläistoimintaa
20.2.2023
Eduskunnan puolustusvaliokunta linjasi helmikuun alussa, että Suomeen tulisi saada 1 000 ampumarataa lisää. Tavoite on erinomainen, koska ampumataito on laadukkaan reserviläisarmeijan kulmakivi. Lausunnon kanssa miltei samanaikaisesti astui voimaan uusi EU:n rajoitus, jonka mukaan lyijyhaulien käyttäminen kosteikoilla on kiellettyä.
Ennen kuin edellinen kielto kosteikoilla ampumisesta oli astunut edes voimaan, komissio oli päättänyt selvittää, miten lyijyhaulien käyttökieltoa voidaan laajentaa entisestään. Komissio on siis todella ottanut tikunnokkaan lyijyhaulien käytön. Riskinä on se, että jäsenmaiden erikoispiirteitä esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla ei välttämättä tunneta.
Komission lisäksi merkittävää valtaa käyttää myös EU:n kemikaalivirasto. Sen valiokunnat antoivat lausuntonsa uudesta ehdotuksesta viime vuoden lopulla. Lähitulevaisuudessa virasto toimittaa komissiolle lopullisen ehdotuksensa siitä, miten rajoituksia lyijyhaulien käyttöön voitaisiin edelleen laajentaa.
Olen saanut luettavakseni EU:n kemikaaliviraston tämänhetkisen ehdotusluonnoksen. Se on suomalaisen ampurata- ja reserviläistoiminnan kannalta kylmäävää luettavaa. Esimerkiksi haulikkoratojen, joissa käytetään lyijyhauleja, tulisi pystyä vuosittain keräämään vähintään 90 % ammutusta lyijystä. Lisäksi kivääriratojen, joissa käytetään lyijyammuksia, tulisi asettaa koko unionin alueella yhdenmukaiset lyijynkerääjät tai tiukkojen vaatimusten mukaiset hiekkavallit. Kemikaaliviraston ehdottamien rakenteiden rakentaminen jo pelkästään Suomessa olisi erittäin kallista. Eri arvioiden mukaan kustannukset vaihtelevat 550–575 miljoonan euron välillä. Samanaikaisesti ympäristöhyötyjä ei ole todistettu.
Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston REACH-asetus jättää kuitenkin tilaa reserviläistoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen sisällyttämisestä uusien rajoituksien ulkopuolelle. Suomen puolustuksen kannalta olennaiset reserviläiset harjoittelevat ampumaradoilla lyijypatruunoilla. Herääkin kysymys: missä ja millä he harjoittelevat, ellei rata mahdollisesti tulevaisuudessa täytä vaatimuksia?
Vaikuttamisen paikka on nyt käsillä. Kuitenkaan yhdellä mepillä ei tätä taistelua voiteta. Vaikuttamiseen tarvitaan lisätukea myös kaikilta suomalaisilta mepeiltä, hallitukselta, yksittäisiltä kansanedustajilta sekä eri sidosryhmiltä. Olen itse tehnyt jo viime syksystä lähtien jalkatyötä asian tiimoilta, kun tapasin kemikaaliviraston johtajan ja tutkijat Helsingissä. Lisäksi tapasin komissiossa asiasta vastaavaa pääosaston yksikönpäällikköä ja vein ampumarata- ja reserviläistoiminnan kannalta tärkeät ehdotukset suoraan hänen pöydällensä.
Haluan painottaa, että suhtaudun lyijyyn myrkkynä vakavasti. Kukapa haluaisi esimerkiksi palata Suomessa aikaan ennen vuotta 1994, kun autoihimme vielä tankattiin lyijyä sisältävää bensiiniä. Ampuratojen kohdalla kyse on kuitenkin suomalaisen maanpuolustuksen tärkeästä lukosta ja tätä asetelmaa ei saa vaarantaa.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Kalevassa 20.2.2023
